En koskaan suunnitellut näitä tunteita. Tänäänkin meinasi mennä jalat alta monta kertaa pelkästä katseen voimasta. Teet mut pelkällä läsnäololla niin onnelliseksi, ettet taida tietääkään. Mutta...
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän kaipaan sua silloin kun ei nähdä. Niin kipeää tämä kaipaus nytkin, että sattuu koko kehoon, kun ei omia tunteita voi näyttää :(
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän kaipaan sua silloin kun ei nähdä. Niin kipeää tämä kaipaus nytkin, että sattuu koko kehoon, kun ei omia tunteita voi näyttää :(
Vastaukset 22
Vanhimmat
Miksei niitä tunteita voi näyttää? Miksi kirjoittaa tänne, missä mahdollisuus on yksi miljoonasta että se tavoittaa kohteensa? Eikö kannattaisi rohkaistua ja tehdä aloite?
niin ja missä olemme näkyilleet ??
p-savo
Haluan vain, että olet onnellinen. Lämmön tunne olisi suunnaton, jos tietäisin, että läsnäolollani on tuollainen vaikutus!
Aikaa kestäviä tunteita on niin paljon, mutta...
Ei ollut sinullekaan, koska emme istuneet koko aikaa.
Ihan samanlaiset tuntemukset ja kokemukset lähiaikoina.
Päivä päivältä vaan tuska kasvaa kun kaipaus on niin kova.
Nytkin mietin mitä hän tarkoitti niillä jutuilla mistä keskusteltiin. Oliko tarkoitus kertoa. Olen flirtti. Älä ota minuaa vakavasti.
Vai antaa toivoa..kenties joskus...
Olit tänäånkin niin söpö. Kunpa oltais ehditty jutella.
tänään en nähnyt häntä.
Asian käsittelyyn on monta tapaa. Itse päädyin kirjoittamaan ja huutamaan kaipaukseni tänne. Tuskinpa oikea mies edes tunnistaa itsensä, saati pyörii palstoilla minun takiani. Olisihan se aikamoinen sattuma. Tunteista puhuminen ei ole helppoa sisimmältään ujolle naiselle varsinkaan, kun työympäristön ulkopuolella ei nähdä. Alussa jo tiesin, että satuttaisin itseni ihastuessani häneen, koska epäilemättä hänen ympärillään riittää varmasti kauniita neitosia pilvin pimein. Pitää vaan yrittää unohtaa... en vaan enää jaksa mitään kissahiirileikkiä.
Haloo, mitä tekstiä! "Epäilemättä hänen ympärillään riittää varmasti kauniita neitosia pilvin pimein".
a) Toisesta tykkääminen on niin monisyinen asia, että ei siihen riitä pelkkä kauneus. Varsinkin jos toinen on tosissaan liikkeellä ja etsii ns. vaimomateriaalia!
b) Mitä sitten, vaikka pyörisikin? Jos kaksi tykkää toisistaan, niin ei niillä muilla ole mitään virkaa. Sun "hän" voi olla mukava ja sitä kautta ihmiset haluavat olla hänen kanssaan tekemisissä. Siitä on kuitenkin pitkä matka ystävyyttä pidemmälle kenenkään kanssa!
Mun neuvo on, että ehdotat jotain työympäristön ulkopuolista tekemistä hänelle. Toki jos et halua saada asioihin selvyyttä, niin yritä unohtaa vaan. Kipeää se tekee, kuten tiedätkin.
Pyydän anteeksi. Ei ollut tarkoitus millään tavalla provosoida tuolla lauseella. Olin ajatellut sen enemmänkin kohteliaisuutena ja, että hän miellyttää mun silmää niin paljon, että koen jo epävarmuutta. Jos hän on kaikille mukava, mikä on jo peruskohteliasta, on vaikeampaa erottaa millä mielellä toinen on liikkeellä.
Silloin kun kaipaus alkaa sattua ja tunteet syvenee on itse niin herkässä mielentilassa. Jos hänen olemus jo vie melkein jalat alta, yritä siinä nyt vielä ehdottaa yhteistä tekemistä, kun pitää keskittyä jo pelkästään pystyssä pysymiseen ja hengittämiseen. Kiitos kun vaivauduit vastaamaan. Tuo on ihan totta.
Juuri näin. Ulkoiset seikat jää auttamatta ulkopuolella jos löytyy sielujen sympatiaa.
Paljon elämää nähneenä naisena
Itselleni ulkonäkö ei ole se ykkösprioriteeetti. Toki silmää jokin siinäkin täytyy miellyttää. Ja kauneus on katsojan silmissä.
Minulla mies työkaveri joka vetää puoleensa ja hänellä juuri kaikki minun ihannoimat ominaisuudet. Olisin täysin hänen vietävissä..no mutkia ja kuoppia matkassa liikaa. Tuskinpa mitään koskaan tulee. Tykkään hänestä aivan vaarallisen liikaa. Liika on silloin kun en näe enää muita ympärillä. Tässä täyttyy tuo kertomasi väite b.
Sitäpä pelkään että tuhlaan elämääni tähän saavuttamattomaan mieheen.
Olisi varmaan aika jo katsella vähän ympärille ja hakea kontakteja vaikka harrastusten ja vapaa-ajan kautta.
Kun vain saisin sinut kummittelemasta taustalta. Olet masginen mies.
Ollaan tunnettu jo pitkän aikaa ja vähitellen tunteet muuttuneet muuksikin kuin työkaveruudeksi?
Minäpä omin tämän itselleni. Ollaan..ollaan ja ehdottomasti on tunteet muuttuneet.
EI ole minulle kun luin tuon ylemmän viestin. Minulla ja tuolla naisella kun ei olisi mitään esteitä. Enemmän pelottaa mitä tapahtuu työsuhteelle jos uskaltautuu kertomaan tunteistaan.
Mutta olen kyllä samaa mieltä siitä että kun toisen kanssa juttelee niin sitä tavallaan "sulautuu" toisen kanssa yhteen yhteisten juttujen myötä ja se toisen ulkonäkö ei näyttele enää niin tärkeää roolia vaikka tietysti silläkin on oma merkityksensä.
Ei meillä ole muita esteitä tunteiden näyttämiselle, kuin uskaltaisi niistä vaan puhua.
No pyydä se vaik terassille:)
Ikävöin sinua sieltä omalta kotisohvalta. Tää on ihan hullua.
Ollaan tunnettu jo pari vuotta ja tunteet on hiljalleen syventyneet. Voin tietysti puhua vaan omista tunteistani.
Pari vuotta sitten kesän alussa tavattiin eikö vaan?
Kyllä näin on! Voisitko se oikeasti olla sinä. Kaikki kirjoittamasi pätee myös kohdallani.
Ajankohta täsmää, mutta alue ei. Länsi-Suomessa tavattiin ensimmäisen kerran.