Olen naimisissa oleva nainen jolla on kolme pientä lasta. Olemme mieheni kanssa olleet 9v yhdessä. Suhteemme on esikoisemme syntymän jälkeen mennyt vain alamäkeä. Olen jäännyt täysin yksin lastemme kanssa, miestäni ei näytä isän velvollisuudet kiinnostavan muuten kuin hauskoina ja hyvinä hetkinä.. mm. kiukut ja sairastelut jäävät minun hoitoon.
Riitelemme aivan liikaa (mieheni on tällöin humalassa, eli liki päivittäin tulee jostain sanomista) riidat päätyvät normaalisti siihen että mies vaatii eroa sekä minun lähtöä lasten kanssa etsimään uutta asuntoa.
Useampaan kertaan mieheni on uhannut hengellään... ja Se on iso asia joka vaikeuttaa päätöksiäni....
Nyt noin vuosi sitten tuli kuvioihin toinen mies, johon olen suuresti ihastunut ja tunne on molemmin puoleinen, siitäkin huolimatta mikä tilanteeni on.... tuon miehen lähellä minun on ensimmäistä kertaa turvallinen ja hyvä olla. Hän saa minut tuntemaan itseni naiseksi, että olisin muutakin kuin äiti. Vaikka rakastan äitinä oloa ja lapsiani enemmän kuin mitään, se että joku pitää minua naisena eikä kodinkoneena.... se on upea tunne.
Tämä mies vain saa minut kerta toisensa jälkeen aivan sekaisin... enkä saa häntä pois mielestäni...
Yritin unohtaa hänet kerran.. puoli vuotta meni niin että emme tavanneet tai soiteltu... kun sitten näin hänet pitkän ajan jälkeen kaikki muistui mieleen ja tunteet olivat tallella... kuin emme olisi olleet hetkeäkään erossa.. kovaa vauhtia olen rakastumassa häneen....
Ongelmana on aviomieheni, joka ei todellakaan ole tasapainoinen ihminen, päivittäin käyttää alkoholia, käyttäytyy agressiivisesti ollessaan humalassa..ja vielä nämä itsetuhoiset ajatukset ja uhkailut...
En todella tiedä mitä pitäisi tehdä.. alan olla loppu tästä tilanteesta.... Mielipiteitä, asiallisia sellaisia kaipaisin...
Riitelemme aivan liikaa (mieheni on tällöin humalassa, eli liki päivittäin tulee jostain sanomista) riidat päätyvät normaalisti siihen että mies vaatii eroa sekä minun lähtöä lasten kanssa etsimään uutta asuntoa.
Useampaan kertaan mieheni on uhannut hengellään... ja Se on iso asia joka vaikeuttaa päätöksiäni....
Nyt noin vuosi sitten tuli kuvioihin toinen mies, johon olen suuresti ihastunut ja tunne on molemmin puoleinen, siitäkin huolimatta mikä tilanteeni on.... tuon miehen lähellä minun on ensimmäistä kertaa turvallinen ja hyvä olla. Hän saa minut tuntemaan itseni naiseksi, että olisin muutakin kuin äiti. Vaikka rakastan äitinä oloa ja lapsiani enemmän kuin mitään, se että joku pitää minua naisena eikä kodinkoneena.... se on upea tunne.
Tämä mies vain saa minut kerta toisensa jälkeen aivan sekaisin... enkä saa häntä pois mielestäni...
Yritin unohtaa hänet kerran.. puoli vuotta meni niin että emme tavanneet tai soiteltu... kun sitten näin hänet pitkän ajan jälkeen kaikki muistui mieleen ja tunteet olivat tallella... kuin emme olisi olleet hetkeäkään erossa.. kovaa vauhtia olen rakastumassa häneen....
Ongelmana on aviomieheni, joka ei todellakaan ole tasapainoinen ihminen, päivittäin käyttää alkoholia, käyttäytyy agressiivisesti ollessaan humalassa..ja vielä nämä itsetuhoiset ajatukset ja uhkailut...
En todella tiedä mitä pitäisi tehdä.. alan olla loppu tästä tilanteesta.... Mielipiteitä, asiallisia sellaisia kaipaisin...
Vastaukset 5
Vanhimmat
tyhmä vitsi kysyä. Tottakai muutat pois lasten kanssa. Aikuista miestä turha jäädä säälimään. Ei itsemurhalla uhkaamalla voi pakottaa ketään olemaan kanssaan. Jos et rakasta häntä ja suhde ei enää näe tulevaisuutta, niin turha jäädä roikkumaan. Kyllä se mies siitä toipuu ajan kanssa. Voi lopulta olla itseki helpottunu, kun riidat loppuvat.
No entäs sen ihastuksen exät ja lapset? Mitäs he tuumaa
Tällä toisella miehellä ei ole omia lapsia... Eikä hän ole yli pariin vuoteen ollut parisuhteessa, eikä ole ollut muita naisia, paitsi nyt minä...
Et sinä sitä pelasta tuolta juomiselta. Toki voi olla että pahenee kun eroatte mutta et ole velvollinen sitä hoitamaan. Jo lapsien takia Kannattaa erota. Juomista ei ole hyvä seurata. Mutta pieni varoituksen sana muuta itseksesi lasten kanssa ei uuden miehen. Muutoin saat ex kimppuun ja jälleen lapset kärsii. Eli ole itsenäinen ja lasten kanssa ainakin hetken aikaa ettei juova puoliso käy kimppuusi. Ihan varmasti tekee vaikeaksi sun lasten elämän jos muutat suoraan ovelta ovelle. Samoin uudella suhteella ei ole mahdollisuutta selviytyä. Kai mietit sen toisenkin elämää mihin joutuu juovan ex kanssa jos sun kanssa alkaa. Voitte toki tapailla mutta älä lasten takia muuta yhteen. Koska jos nyt jo nuo ongelmat ovat niin mitä se sitten on kun lähdet. Laita lapset etusijalle. Kyllä tuo uusi odottaa koska palannut on.
Tämän toisen kanssa emme ole puhuneet yhteen muuttamisesta. Olemme sopineet että katsotaan hitaasti olisiko mahdollista joskus yhteinen elämä... Hän on samaa mieltä että lapset ovat tärkeitä ja heidän ehdoilla kehittäisimme suhdetta. Ensin tutustuttaisiin toisiimme ja pikku hiljaa lapset ottaa mukaan...
En olisi valmis edes vielä uuden kanssa lyömään hynttyitä yhteen... vaikka kuinka paljon välitän ja haluan olla tämän kanssa.
Tuo lähteminen vain tästä vanhasta on vaikeaa.. eikä mieheni käytös sitä helpota, eikä hänen perheensä hokemat että minä ja lapset olisimme kaikki mitä hänellä on