UHRAUDUN LASTENI TAKIA,voiko paskempaaa taakkaa lapsilleen antaa.Hyvä piiloutua kun ei ole rohkeutta lähteä lapsikorttiin,viimeistele kurjuus kertomalla aikuisille lapsille joskus uhrautumisesta.EI SE VAIHTAMALLA PARANE,kyllä paranee ja jos et kokeile et tiedä.KELLÄ ONNI ON SEN KÄTKEKÖÖN,minkä helvetin takia,eikö saa näyttää onnelliselta.LUPASIN PAPIN EDESSÄ PLAA PLAA,joo lupasit siellä olla uskollinenkin.SEKSI EI TÄRKEÄÄ,joo ehkä etanoiden ja hyönteisten elämässä mutta ihmiselle tärkeää jos et halua kämppäkaverisuhdetta.
Paskat lauseet
Ftimasöoiutr
19425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Postilokero 347
Ring Ring
Huomaa kyllä millaisella omaan pussiin pelaavalla kynällä tuokin aloitus on kirjoitettu, kuten suuri osa nettialoituksista. Eipä ihmiset ainakaan salaa motiiviensa täydellistä itsekkyyttä. Toivottavasti joku kuitenkin vielä vaihtaa aloittajan parempaan!
Vihdoinkin joku kirjoittaa sen mitä aina olen ajatellut!heh.
Totta joka sana!
Joo olet oikeassa aloittaja!sitten SE MISTÄ EI TIEDÄ EI SATUTA,joo onko toi kylttinä anonyymien patologisten valehtelijoiden kerhossa.
Siinäpä noita paskoja, musta-valkoisia, yksinkertaisia, huudettuja lauseita tuli aloittajan ja vastaajien taholta. Onko tullut ryssittyä oma elämä.
Äitini on kertonut tahtoneensa aikoinaan erota, mutta ei uskaltanut. Jälkeenpäin ajatellen ratkaisu olisi helpottanut sekä lasten että vanhempieni elämää. Ei riitojen keskellä eläminen kenestäkään onnellista tee.
Itse tyhmänä suostuin vielä yhteen lapseen, vaikka olisi pitänyt nähdä ettei suhde kestä. Ja kitkuttelin ja vetkuttelin tunteettomassa suhteessa muka lasten vuoksi. Omaa saamattomuutta ja henkistä laiskuutta se oli.
Kyllä kaikkien vanhempien pitää olla valmiita uhrautumaan lastensa takia.
Vitut täytyy.
Kommentoin vain tuota lasten takia uhrautumista. Uskallan väittää, että oikeaan aikana tehty eropäätös on joskus kaikkien pelastus. Yhteiselämän kalkkiviivoilla ex kärysi työkaverin kanssa peuhaamisesta. Kun suhde oli muutoinkin viturallaan, todettiin, että ei tää tästä ainakaan parane, ei jatketa riitelyä enää. Erottiin ja jonkin ajan kuluttua huomattiin, että jos ei mikään muu, niin lasten vanhemmuuden jakaminen meiltä kuitenkin sujui/sujuu. Ja sitä myöden ollaan ihan ok väleissä ilman, että pitää lasten vuoksi teeskennellä yhtään mitään. Eilen oltiin yhdessä nuorimmaisen yläasteen päättäjäisissä ja todettiin, että vaikkei meistä parisuhteeseen ollutkaan, niin ollaan osattu olla vanhempia lapsillemme yhdessä ja erikseen. Vanhin on jo maailmalla, keskimmäinen lukiossa ja nuorimmainenkin nyt menossa sinne yli 9:n keskiarvolla.
Jos ero on lapsille parasta, on pakko erota -- lasten takia. Mutta mitä tekeekin, pitää ajatella lasten parasta eikä omaansa.
Ja kyllä avioliittoon kuuluu, että ajattelee puolisonsakin parasta...
LAPENI ANSAITSEVAT EHJÄN PERHEEN, voiko parenmpaa tahjaa lapsilleen antaa. Rohkeutta on jäädä. Aikuinen ihminen ei pura lapsiinsa pettymyksiään. Lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa uhrauksista. VAIHTAMALLA EI PARANE, sillä puolisosi ei ole vastuussa onnellisuudestasi. KELLÄ ONNI ON SEN KÄTKEKÖÖN jos aviossa olet, sillä se voi herättää kakkosihmisten kateuden ja omistamisenhalun. Pettäjien onni inhottaa, sillä siihen on uhrattu läheisten onni. LUPASIN PAPIN EDESSÄ, jolloin puolisoni ja tulevat lapsemme saivat lain suojan elämälleen. Uskollinen lupasit olla, mutta petit. Siksi tapoit SEKSIN ja läheisyyden parisuhteestasi. Aikuinen ja vastuullinen ei elä ja hyppää alakertansa ohjaamana. Aikuinen pyytää anteeksi aiheuttamiaan vahinkoja läheisiltään ja selvittää ne ongelmat sisältään jotka saavat pettämään. Terve ihminen arvostaa puolisoaan ja parisuhdettaan. Henkisesti heikko ja itsekeskeinen ihminen ei ole hyvä äiti/isäpuoli toisen ihmisen ihmisen lapsille.
No siinäpä päivän saarna, ottakaamme kaikki tämä onkeemme tai palamme helvetin tulessa. Kylläpä onkin saatu aimo annos kliseitä mahtumaan yhteen sepustukseen.
Yksi unohtui: kunnioita toisia ihmisiä ja heidän ratkaisujaan, koska koskaan et voi tietää, mitä heidän elämässään tapahtuu.
En tiedä palatko helvetin tulessa, mutta vaikka palaisitkin, ei se auttaisi elävien ihmisten elämää. Aloitus oli klise ja vastaus samalla mitalla.
Et tarvitse meidän kunnioitusta, mutta sinun tulisi pystyä elämään niin, että hyvää tekemällä kunnioitat elämää. Pahaa tekemällä et kunnioita edes omaa elämääsi.
Kuule mä olem äitipuoli ja hyvä sellainen.Hoidamme lapset eksän kanssa hyvin ja eksän uusi nainen on kiva ja lapset tykkää.lasten takia eipidä uhrautua.se eiole rohkeutta vaan pelkuruutta.kaikkien pitää saada olla onnellisia.sitten on lapsetkin.
Jos minä pitäisin kiinni onnestani, lapset joutuisivat kadulle (missä tapauksessa tosin en enää olisi onnellinen).
Olet aloituksen tekijä, etkä todellaan mikä hyvä äitipuoli sillä perusteella. Vähän kuin Anthony Perkings; en tekisi pahaa edes kärpäsellekään...
Älä nyt torttuus tukehdu. Ne syyt tiedän itse miksi en suostu eroon. Turhaan itket uheautumisesta tai muustakaan tyytymisestä huonoon suhteeseen. Etköhän käsitä joskus mitä on hetken nautinto? Vai onko tuokin syy paska lause hetken nautinto? Etkä hyväksy sitä? Plaa plaa itsellesi. Onko totuus mikä kun ei eroa? Voithan kysyä miksei ulos nakannut? Tyydytään siis siihen mitä selitämme. Ei ehkä se sun ex : kään hyväksynyt päätöstäsi.