Eilen aurinkoisessa Mansesterissa kuulin hauskan jutun, joka pohjautuu tänään muistikuviin kuulemastani.
Oli näet niin, että seuraa ja mätsejä oltiin haettu Tinderistä, jossa treffeille saapui pieni mies, joka oli viittä vaille tohtori, ja joka esitteli mielialareseptinsä ennen kuin ehdittiin ymmärtää, että kaveri oli niin kännissä, että ei enää seuraavalle tilaa.
Torikahvilasta poistuttiin viimeiseen bussiin vauhdilla, joka lähti viittä vaille.
(hirn)
Oli näet niin, että seuraa ja mätsejä oltiin haettu Tinderistä, jossa treffeille saapui pieni mies, joka oli viittä vaille tohtori, ja joka esitteli mielialareseptinsä ennen kuin ehdittiin ymmärtää, että kaveri oli niin kännissä, että ei enää seuraavalle tilaa.
Torikahvilasta poistuttiin viimeiseen bussiin vauhdilla, joka lähti viittä vaille.
(hirn)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Darra-tsirra! Nyt korkki kiinni ja nukkumaan!
Pääsimme yksimielisesti sellaiseen lopputulokseen, että ei kannata markkinoida itseään bissellä, lääkkeillä eikä monologeilla.
Sellainen ei yksinkertaisesti toimi.
(naurua)
No eikös sitä kutsuta yleiskielessä politiikaksi? :oD
Itselleni tuli aivan järjetön kaipuu takaisin Mansesteriin. Manse on ehkä upein ja kompaktein paikka maailmassa, kun se vain osuu kohdalle.
Että siellä oli kaunista kävellä, keskustella ja nauttia. Olla.
(hirn)
Siis tuota bissellä, lääkkeillä ja monologilla markkinointia? :oD
On äärimmäisen vaikea hahmottaa sitä, miksi pidän Tampereesta niin paljon, kuin pidän. Mansessa ei ole merta, mutta se toimii silti. Manse ei myöskään ole sen suurempi mesta kuin on Helsinki siten, kuinka sen itse ymmärrän. Helsinki on pieni paikka, niemennokka. Manse taas on harju, jonka vesi on puhkaissut kuin aika neitsyen.
Ihana virta.
(hirn)
Rati riti rallaa tuli tsirralle darraa :)
Tuo nyt ei aivan pidä paikkaansa, sillä darra tulee vasta keskiviikkona. Nyt on käsittääkseni sunnuntai.
(hirn)
Ilmaisu "65D" herättää minussa hämmennystä kontekstissa, jossa kaikki on näennäisesti ok, mutta sisäisesti sekaisin tai vähintäänkin päälaellaan.
Jos nainen on mittoja, niin sitten mieskin on.
Mitta on julma.
(reps)
Itse olen tyyliin "mittaan kaiken" -tyyppi. En koskaan poistu mukavuusalueelta ilman mittaa.
(hirn)
Mittarimadoiksi kehittyneet ihmiset ovat nirsoja. Sapluuna on niin tiukka ja särmä, että nuubit rejektoidaan välittömästi.
Selaista on evoluutio kirkkaimmillaan: selvää ja loogista.
(hihitystä)
Taas kulttuurievoluutio käsitteenä on aina kiehtonut minua enemmän kuin evoluutio itse. Hätäisesti ajateltuna evo on jo pelkästään ajallisesti niin pitkä prosessi, että sitä ei pysty millään tavalla hahmottamaan. Evon ilmeneminen näyttäytyy vain tuloksina. Näiden prosessien sisäisiä lainalaisuuksia ei ole järjellistä miettiä.
Saati niiden jatkumoa.
😀
Kulttuurievoluutio on sinänsä helpompi keissi käsitellä ymmärrettävään muotoon, koska tapahtumat ovat todennettavissa lyhyellä aikajanalla. Ymmärrettävässä muodossa esitetty prosessi poskipunan evosta kulkee kultapiiskusta purkkipunan kautta luonnolliseen kauneuteen. Kulttuurievoluutionaalisesta näkökulmasta käsin tätä ei voida ajatella käänteisenä tapahtumana, vaan ainostaan niin, kuinka se on todellisuudessa mennyt.
Eli se on totta.
😀
Ei kun evolutionaalisesta.
(Hihitystä)
Ihmiskunta yksilöineen on aina ja poikkeuksetta yrittänyt korostaa tiettyjä ja tarkkaan määriteltyjä ominaisuuksia itsessään kehyksessä, jossa muodollinen vapaus päättyy.
Tämän piirteen popularisointi on ominta alaani.
(Hirn)
Hei, Teknis
Kirjoitan sinulle ensimmäistä kertaa. Tulin juuri lakkiaisista Tampereelta ja huomasin sinut suurehkon pöydän keskushenkilönä. Asetin myös pelimerkkini sille ruudulle, johon kuula ei koskaan pysähdy.
Toivottavasti menneisyysmatkasi oli onnistunut.
(Reps)
Älykkäin osa palstaprosentista ymmärtää sen intuitiivisesti, että ihminen ei koskaan kohtaa tulevaisuutta. Se nada. Ihminen kohtaa aina menneisyytensä, oli kuinka tulevaisuusnojautunut tahansa.
😀
Kieltämättä kryptinen viite.
Ihmisolennon kyky nähdä "tulevaan" on pyrkimysten summa, jonka perusedellytys on se, että sellainen on olemassa.
Ei sellaista voi tavoitella, jota ei ole.
Juuri tässä kohtaa erottuvat olennot toisistaan, ja jakolinja on lähes tyrmistyttävä.
Ne, jotka värittävät seikkoja, versus ne, jotka luovat luomiselle pohjan, ovat ei ääripäitä, vaan vallitseva todellisuus.
(Hihitystä)
Kommentoi triptyykkiä.
Triptyykin kommentomisessa on oleeölista se, että triptyykki itse tajuaa dialektisen olomuodon monisteellisuuden.
Käsittääkseni keskustelupalstoja hallitsee näennäistietelijät ja sille omineainen infrastruktuuri.
😀
Tosi hyvä kännikirjoitus. Oikea true essee.
😀
No, siis minkä mutta minä sille mahdan, että olen erilainen?
(Hihitystä)