Kolme pyttyset.

Voi jestas miten asiantunteva kommentti.

HarakatkinNauraa kirjoitti:

Voi jestas miten asiantunteva kommentti.

Ja onhan se kolmipyttyisen hento pörinä aika säälittävän kuuloista :)

Mutta asiaan.. juuri eilisessä hs:ssä ja tämän päivän tm:n verkkolehdessä oli artikkelit, joissa haastateltiin moottoritekniikan tutkijaa vtt:ltä.
Hän suoraan myönsi, etteivät uudet pienet ja turboahdetut koneet tule kestämään kuten vanhemmat vapaastihengittävät, tämä lähinnä johtuen korkeammista viritysasteista, joka tietysti kuormittaa moottorin osia aika lailla. Tuollainen 200-300tkm tulee olemaan maksimi, hän arvioi, kun vanhemmilla koneilla päästiin helposti hyvin huollettuna 400-500tkm ja joillakin jopa pidemmällekin.
Eikä näiden pikkukoneiden kestävyyttä markkinataloudellisesti ajateltunakaan ole ollut järkevää mitoittaa kovin isoja kilometrimääriä kestämään. Veikkaisin kuitenkin, että vaikkapa mondeon 1.6t on mitoitettu kestämään lähemmäksi sen 300tkm ja pienempien mallien 1.0-1.2t lähemmäksi 200tkm.
Turbohan tuollaisessa 1.0-1.2 koneisessa saa puhkua lähinnä jatkuvasti täydellä höngällä, joten myöskin niiden uusimiseen on varauduttava jo pienillä kilometreillä. Lisäksi tuon takia se pieni (tosielämän ajon) kulutussäästö verrattuna isompaan vapaastihengittävään ei tuotakaan taloudellista säästöä kuluttajalle.
Ainoaksi selkeäksi plussaksi jääkin jouhevampi ajettavuus isommilla teillä väännön turvin, kun tuossa ajossa pieni 1.0-1.2 vapaasti hengittävä alkaa olla siinä kipurajoilla.
Voisin vielä todeta, etteivät turbot myöskään nauti lyhyestä pätkäajosta tai start/stoppien jatkuvista käynnistyksistä ja sammutteluista.

Vielä vertailun vuoksi:
Nykyisistä 1.0-1.2 pikkuturboista otetaan samat tehot ja väännöt ulos kuin kymmenen vuotta takaperin otettiin 1.6 ja joskus jopa 1.8 vapaastihengittävistä koneista, siitä voi jokainen itse jotakin päätellä.

Eitulekestävää kirjoitti:

Ja onhan se kolmipyttyisen hento pörinä aika säälittävän kuuloista :)

Mutta asiaan.. juuri eilisessä hs:ssä ja tämän päivän tm:n verkkolehdessä oli artikkelit, joissa haastateltiin moottoritekniikan tutkijaa vtt:ltä.
Hän suoraan myönsi, etteivät uudet pienet ja turboahdetut koneet tule kestämään kuten vanhemmat vapaastihengittävät, tämä lähinnä johtuen korkeammista viritysasteista, joka tietysti kuormittaa moottorin osia aika lailla. Tuollainen 200-300tkm tulee olemaan maksimi, hän arvioi, kun vanhemmilla koneilla päästiin helposti hyvin huollettuna 400-500tkm ja joillakin jopa pidemmällekin.
Eikä näiden pikkukoneiden kestävyyttä markkinataloudellisesti ajateltunakaan ole ollut järkevää mitoittaa kovin isoja kilometrimääriä kestämään. Veikkaisin kuitenkin, että vaikkapa mondeon 1.6t on mitoitettu kestämään lähemmäksi sen 300tkm ja pienempien mallien 1.0-1.2t lähemmäksi 200tkm.
Turbohan tuollaisessa 1.0-1.2 koneisessa saa puhkua lähinnä jatkuvasti täydellä höngällä, joten myöskin niiden uusimiseen on varauduttava jo pienillä kilometreillä. Lisäksi tuon takia se pieni (tosielämän ajon) kulutussäästö verrattuna isompaan vapaastihengittävään ei tuotakaan taloudellista säästöä kuluttajalle.
Ainoaksi selkeäksi plussaksi jääkin jouhevampi ajettavuus isommilla teillä väännön turvin, kun tuossa ajossa pieni 1.0-1.2 vapaasti hengittävä alkaa olla siinä kipurajoilla.
Voisin vielä todeta, etteivät turbot myöskään nauti lyhyestä pätkäajosta tai start/stoppien jatkuvista käynnistyksistä ja sammutteluista.

Vielä vertailun vuoksi:
Nykyisistä 1.0-1.2 pikkuturboista otetaan samat tehot ja väännöt ulos kuin kymmenen vuotta takaperin otettiin 1.6 ja joskus jopa 1.8 vapaastihengittävistä koneista, siitä voi jokainen itse jotakin päätellä.

Lue lisää

Osien suunnittelusta ja mitoituksesta se kestävyys pitkälti on kiinni. Viritysaste ei suoraan kerro moottorin kestävyydestä, jos näin olisi niin nykyiset dieselithän eivät kestäisi mitään. Joku 2-litrainen diesel antaisi ahtamattomana jonkun 70-80 hv, kun ahdettuna niistä yleisesti otetaan yli 200 hv, eli suhteessa nykydieselit ovat selvästi voimakkaammin ahdettuja eikä niissä noin yleisesti ole ollut kestävyysongelmia.

mitoitukset kirjoitti:

Osien suunnittelusta ja mitoituksesta se kestävyys pitkälti on kiinni. Viritysaste ei suoraan kerro moottorin kestävyydestä, jos näin olisi niin nykyiset dieselithän eivät kestäisi mitään. Joku 2-litrainen diesel antaisi ahtamattomana jonkun 70-80 hv, kun ahdettuna niistä yleisesti otetaan yli 200 hv, eli suhteessa nykydieselit ovat selvästi voimakkaammin ahdettuja eikä niissä noin yleisesti ole ollut kestävyysongelmia.

Lue lisää

Niinpä, sinäpä sen sanoit. En jaksa millään uskoa, että näissä edullisissa peruskipoissa, 15-30 teur, osien laadukkuuteen ja kestävyyteen olisi liiemmin ollut varaa panostaa. Näissä hintaluokissa kilpaillaan myyntivolyymeilla ja hinnalla- sekä tietysti valmistusprosessin- ja materiaalien kustannustehokkuudella, jota jokainen valmistaja tavoittelee parhaansa mukaan. Melko eri asia on tietenkin oikeat kalliin hintaluokan sporttimallit, joissa myös toki myyntihinta - ja valmistajan autosta saama myyntikate ovat aivan eri luokkaa.

Dieselit nyt kestävät yleensä hieman korkeampia viritysasteita, esimerkiksi koska moottorin käyntilämpötila kuumanakaan ei aiheuta materiaaleille samanlaisia rasituksia kuin bensakoneissa. Enpä kyllä siltikään hirveästi mainostaisi tehokkaiden nykydieselienkään kilometrikestävyyttä, saatika sitten ylläpitokulujen edullisuutta tai autoilun yleistä huolettomuutta laukeavine suuttimineen, turboineen sekä Egr ja Dpf vikoineen.

Mitenkä sitten tuo start/stop sopii tuohon yhtälöön, epäilen vahvasti että ongelmia syntyy. Lisäksi, kuten yleensäkin, valtaosa perusautoilijoista ei tule tuollaisia ohjeistuksia kovin täsmällisesti noudattamaan kiireisissä arjen menoissaan.

Jos takuu 5v ja 150 000km, niin mikä on riski?

huono jälleenmyyntiarvo

Ei millään autolla ole hyvää jälleenmyyntiarvoa.

Itsekin toteaisin, että onneton jälleenmyynti arvo.
Takuunalaisen, uuden auton kanssa tuskin ongelmia syntyykään. Aivan eri asia onkin sitten se, millaisen käytetyn pelin sen sinun autosi 150tkm ajettuna ostava seuraava omistaja saa. Jos oletetaan, että turbo remontti häämöttää lähitulevaisuudessa ja koneella on oletettua käyttövaraa sen 50-100 tkm enää jäljellä, ei autosta pysty kovin paljoa pyytämään myytäessä.
Veikkaisin, että 5-vuotiaan ja 150tkm ajetun fiestan tapauksessa myyntihintaa saattaisi olla sen 3500 eur yksityiselle myytäessä ja liike taas saattaisi hyvittää noin 2000 eur, oman merkin liike uuteen vastaavaan vaihdettaessa kenties hieman enemmän.
Eli pahimmillaan arvon laskua kertyy noin 20 teur uudelle autolle 5- vuodessa 18 teur tai prosentteina ostohinnasta on sulanut 90%.
Parhaimmassa tapauksessa arvo on tippunut "vain" 16,5teur tai 82,5% uuden hinnasta.

Kallista on..

Halpoja kirjoitti:

Ei millään autolla ole hyvää jälleenmyyntiarvoa.

Mutta korkeaviritteisillä pikkuturbokoneilla se on vielä heikompi. Vaikkei se pikkuturbokone ekalle omistajalle ole ongelma, koita katsoa asiaa käytetyn ostajan näkökulmasta.

Esim VW edustaja sanoi että Golf kokoluokan auto (missä paljon pikkuturbokoneita) suunnitellaan kestämään 250tkm ilman isoja kone/vaihteistoremontteja. Jos autolla ajettu yli 125tkm, voi olla että on jo ylittänyt elinkaarensa puolivälin. Ja koita kaupata vaikka 180tkm ajettua pikkuturboa, seuraava ostaja ajaelee sillä mahdollisesti vain 70tkm ennen kuin kone laukeaa.

Eli kyllä vapaastihengittävästä saa huomattavasti paremman jälleenmyyntiarvon. Ne todistetusti kestää helposti pitkälle yli 300tkm, samaa ei voi sanoa pikkutruboista joiden viritysaste lähenee jo moottoripyöriä.

"Tuo 250 000 kilometriä tarkoittaa Saksassa ainakin Golfin kokoluokassa tämän kilpailijan normeissa myös koko auton suunniteltua elinikää"
http://www.is.fi/autot/art-2000005248530.html

32523623 kirjoitti:

Mutta korkeaviritteisillä pikkuturbokoneilla se on vielä heikompi. Vaikkei se pikkuturbokone ekalle omistajalle ole ongelma, koita katsoa asiaa käytetyn ostajan näkökulmasta.

Esim VW edustaja sanoi että Golf kokoluokan auto (missä paljon pikkuturbokoneita) suunnitellaan kestämään 250tkm ilman isoja kone/vaihteistoremontteja. Jos autolla ajettu yli 125tkm, voi olla että on jo ylittänyt elinkaarensa puolivälin. Ja koita kaupata vaikka 180tkm ajettua pikkuturboa, seuraava ostaja ajaelee sillä mahdollisesti vain 70tkm ennen kuin kone laukeaa.

Eli kyllä vapaastihengittävästä saa huomattavasti paremman jälleenmyyntiarvon. Ne todistetusti kestää helposti pitkälle yli 300tkm, samaa ei voi sanoa pikkutruboista joiden viritysaste lähenee jo moottoripyöriä.

"Tuo 250 000 kilometriä tarkoittaa Saksassa ainakin Golfin kokoluokassa tämän kilpailijan normeissa myös koko auton suunniteltua elinikää"
http://www.is.fi/autot/art-2000005248530.html

Lue lisää

Teoriassa totta että jos paljon ajettua ostaa niin mahdollisimman yksinkertaisessa autossa on vikakohteitakin vähemmän. Toisaalta 180 tkm ajetun Golf-kokoluokan auton reaaliarvo (keskimääräisillä kilsoilla siis 8-10 vuotias yksilö), oli se sitten millä moottorilla tahansa, on luokkaa jokunen tonni eli kovin merkittäviä eroja noissa ei tule olemaan.

Nettiautosta löytyy esim. vm 2012 Focusta yli 100 tkm ajettuja sekä 1.6 vapaasti hengittävällä että 1.0 ecoboostilla, ja noista halvimmat on nimenomaan noita vaparikoneita (selittynee ainakin osittain sillä että ne lienee uutenakin olleet hieman halvempia). Fiestoissa on kilometrejä vähemmän, mutta samanlainen trendi, eli halvimmat ahtamattomia versioita. Eli ainakaan tämän hetken markkinatilanteen perusteella ei näytä siltä vaparin jälleenmyyntiarvo olisi turbokonetta parempi.

eieroa kirjoitti:

Teoriassa totta että jos paljon ajettua ostaa niin mahdollisimman yksinkertaisessa autossa on vikakohteitakin vähemmän. Toisaalta 180 tkm ajetun Golf-kokoluokan auton reaaliarvo (keskimääräisillä kilsoilla siis 8-10 vuotias yksilö), oli se sitten millä moottorilla tahansa, on luokkaa jokunen tonni eli kovin merkittäviä eroja noissa ei tule olemaan.

Nettiautosta löytyy esim. vm 2012 Focusta yli 100 tkm ajettuja sekä 1.6 vapaasti hengittävällä että 1.0 ecoboostilla, ja noista halvimmat on nimenomaan noita vaparikoneita (selittynee ainakin osittain sillä että ne lienee uutenakin olleet hieman halvempia). Fiestoissa on kilometrejä vähemmän, mutta samanlainen trendi, eli halvimmat ahtamattomia versioita. Eli ainakaan tämän hetken markkinatilanteen perusteella ei näytä siltä vaparin jälleenmyyntiarvo olisi turbokonetta parempi.

Lue lisää

Toistaiseksi kuluttajat eivät ole riittävän tietoisia piilevistä riskeistä käytetyn pikkuturbon kestävyyden osalta.

Myöskään media ei ole liiemmin aiheeseen tarttunut, paitsi automainosmediat hehkuttamalla kilpaa suurimpien mainostajiensa valmistamia pikkuturbo tekeleitä.

No kyllä ne ongelmat lopulta julkisuuteenkin kiirivät, kun alkaa löytyä riittävästi näitä 150-200tkm ajettuja 1.0-1.4 turboja, sellaisia useamman omistajan läpikäyneitä "yksilöitä".

32523623 kirjoitti:

Mutta korkeaviritteisillä pikkuturbokoneilla se on vielä heikompi. Vaikkei se pikkuturbokone ekalle omistajalle ole ongelma, koita katsoa asiaa käytetyn ostajan näkökulmasta.

Esim VW edustaja sanoi että Golf kokoluokan auto (missä paljon pikkuturbokoneita) suunnitellaan kestämään 250tkm ilman isoja kone/vaihteistoremontteja. Jos autolla ajettu yli 125tkm, voi olla että on jo ylittänyt elinkaarensa puolivälin. Ja koita kaupata vaikka 180tkm ajettua pikkuturboa, seuraava ostaja ajaelee sillä mahdollisesti vain 70tkm ennen kuin kone laukeaa.

Eli kyllä vapaastihengittävästä saa huomattavasti paremman jälleenmyyntiarvon. Ne todistetusti kestää helposti pitkälle yli 300tkm, samaa ei voi sanoa pikkutruboista joiden viritysaste lähenee jo moottoripyöriä.

"Tuo 250 000 kilometriä tarkoittaa Saksassa ainakin Golfin kokoluokassa tämän kilpailijan normeissa myös koko auton suunniteltua elinikää"
http://www.is.fi/autot/art-2000005248530.html

Lue lisää

Jos oletettu käyttöikä VW:n pikkuturboilla/vaihteistoilla on 250tkm keski-euroopan olosuhteissa ajettua kilometriä, voidaan tästä päätellä mitä voimme olettaa saman tekniikan käyttöiäksi pohjoisen huomattavasti kuormittavimmissa sääolosuhteissa.

Realistinen varma kestoikä moottorin/vaihteiston keston osalta pohjoisissa olosuhteissa olisi näin ollen luokkaa 150-200tkm.

Kertakäyttökulttuuria kirjoitti:

Jos oletettu käyttöikä VW:n pikkuturboilla/vaihteistoilla on 250tkm keski-euroopan olosuhteissa ajettua kilometriä, voidaan tästä päätellä mitä voimme olettaa saman tekniikan käyttöiäksi pohjoisen huomattavasti kuormittavimmissa sääolosuhteissa.

Realistinen varma kestoikä moottorin/vaihteiston keston osalta pohjoisissa olosuhteissa olisi näin ollen luokkaa 150-200tkm.

Lue lisää

Essonbaarin satusedät taas vauhdissa.

Väkirikkaammissa maissa autoilla seistään ruuhkassa. Britit istuvat autossa keskimäärin 430 h/vuosi ja jenkit hieman vähemmän (noin 1 h/d) mutta vaihtelu siellä lie hurjaa.
Britit ajoivat 2021 keskimäärin 5500 mailia eli vajaat 9 tkm/vuosi. Keskinopeus päätä huimaava 20 km/h.

Tuosta keskinopeudesta voi päätellä, että autolla ajo on ollut pääosin ruuhkassa konttaamista. Tai etenemistä korttelin mitta kerrallaan, liikennevaloista toiseen. Tulee kiihdytyksiä, jarrutuksia ja vaihteenvaihtoja vähän eri tahtiin kuin karvalakki korvilla 60 km/h pohojanmaan lakeuksilla köröttävällä essonbaarin perinnetietoasiantuntijalla. Eli 250 tkm kaupunkiajoa (20 km/h) voi olla autolle rasittavampi kuin 500 tkm maantieköröttelyä (50+ km/h keskinopeudella).

Työkoneissahan ei usein ole lainkaan km mittaria, vaan käyttötuntimittari. Tämä tuntimittari olisi autoissakin paikoillaan.... siitä näkisi paremmin, miten kulunut auto on!

Golf kokoluokan autot muutenkaan ole tarkoitettu mihinkään "mantereen halki" reissuihin vaan juurikin kaupunki/taajamapyöritykseen. Jolloin 250 tkm on jo ihan riittävä elinikä koneelle.

Faija oli muinoin töissä pikkufirmassa ja heitti lähettikeikkoja asiakkaiden luo Helsingin alueella. Sai 3 vuodessa/60 tkm matkalla poljettua kaikkiin autoihinsa kuskin jalkatilan kumimattoon reiän siihen kohtaan, missä kytkintä käyttävän jalan kantapää lepäsi ja välillä kulu penkkikin puhki vas reiden alta....

Kyllä suora kutonen on sentään äijäkone, mikä pysyy talvellakin pari tuntia lämpimänä koneen sammuttamisen jälkeen. Korppusahan koneita en hanki ikinä, vaan autossa pitää olla ihan oikea moottori.

slant.six kirjoitti:

Kyllä suora kutonen on sentään äijäkone, mikä pysyy talvellakin pari tuntia lämpimänä koneen sammuttamisen jälkeen. Korppusahan koneita en hanki ikinä, vaan autossa pitää olla ihan oikea moottori.

Lue lisää

Niin, mikäs sen mukavampi kuin tankata wanhaan lotkottimeen 13 l/100 kesällä ja 16 l/100 talvella. Kaupunkiajostahan tässä nyt varmaan puhuttiin.

"Huonoin on sitten VAG-konsernin 1.0 TSI. Sellaisella (ja muillakin TSI-moottoreilla) varustettuja autoja kannattaa välttää, koska näissä moottoreissa on puhdas suunnitteluvirhe minkä takia niissä on ikävä "ominaisuudeksi" katsottava vika."

Kerrotko sitten vielä mistä viasta tai ominaisuudesta on kyse?

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Huonoin on sitten VAG-konsernin 1.0 TSI. Sellaisella (ja muillakin TSI-moottoreilla) varustettuja autoja kannattaa välttää, koska näissä moottoreissa on puhdas suunnitteluvirhe minkä takia niissä on ikävä "ominaisuudeksi" katsottava vika."

Kerrotko sitten vielä mistä viasta tai ominaisuudesta on kyse?

Lue lisää

Väitätkö ettet tosiaan tiedä 1.0 TSI:n vakavista tyyppivioista? 😱

1.0 TSI:n jakoketju venyy mikä aiheuttaa merkittävän sivuäänen ja voi johtaa moottorivaurioon, turboahdin särkyy, muoviosat särkyy ja jäähdytysneste vuotaa ulos ja sytytyspuoliin tulee vikoja. Ja jos nämä kaikki korjaa, TSI 1.0 -moottori lopulta karstoittuu imupuolelta tukkoon.

Ei kovin onnistunut moottori siis.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Väitätkö ettet tosiaan tiedä 1.0 TSI:n vakavista tyyppivioista? 😱

1.0 TSI:n jakoketju venyy mikä aiheuttaa merkittävän sivuäänen ja voi johtaa moottorivaurioon, turboahdin särkyy, muoviosat särkyy ja jäähdytysneste vuotaa ulos ja sytytyspuoliin tulee vikoja. Ja jos nämä kaikki korjaa, TSI 1.0 -moottori lopulta karstoittuu imupuolelta tukkoon.

Ei kovin onnistunut moottori siis.

Lue lisää

eikös pitäisi olla selvää että kiertää noi tsi moottorit kaukaa. fordin 3 pyttyinen turbo on hyvä moottori kun tekee huollot niin kuin pitää ja haluttu käytettynäkin.

Anonyymi00032 kirjoitti:

eikös pitäisi olla selvää että kiertää noi tsi moottorit kaukaa. fordin 3 pyttyinen turbo on hyvä moottori kun tekee huollot niin kuin pitää ja haluttu käytettynäkin.

Kahdella 1.0 TSI -autolla olen ajanut yhteensä reilu 200 tkm ilman mitään ongelmia. Vähän myös ihmettelen kommenttia jakoketjusta, koska kaikki 1.0 tsi -koneet ovat jakohihnalla...

Fordin kone on varmasti oikein pidettynä/huollettuna hyvä, mutta kyllä vaan yleisesti sen maine on, osittain suottakin, huono.

Patterivatkain on vanha keksintö. Joka otti höyröauton kanssa pataan polttomoottoriautoilta.

Vasta lainsäädännöllä on pelikenttää tasoitettu niin, että patterivatkaimilla on mahdollisuus pärjätä kisassa.

Tästä huolimatta vain 20,5 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä EU+UK+EFTA alueella rekisteröidyistä uusista autoista on patterivatkaimia.

Suomalaisten enemmistö asuu kerros- ja rivitaloissa, joista valtaosasta puuttuu patterivatkaimen latausmahdollisuus.

Vaikka joka kääntessä valehtelevat patteripetterit valehtelevat, että lahkon luvalla saa antaa itselleen luvan rikkoa lämpötolpan kellokytkin (as oy omaisuutta) voidakseen varastaa sähköä muiden osakkaiden piikkiin, niin näihän ei tosiaan ole. Eikä saa myöskään omia parkkipaikkaa toiselle varttua parkkipaikkaa. Tätäkin ajatusta lahkolaiset tyrkyttääneet. Siis että patteripettterit ovat niin paljon parempia ihmisiä, että heillä pitäisi olla oikeus pysäköidä mihin tahansa ja ladata autoaan a) muille varatuilla paikoilla b) pysäköintihallin/porrashuoneen siivouspistorasiasta tai jopa c) omakotitalon pihalla (... ja todellakin tarkoittaen, että saa ajaa kenen tahansa pihaan ja varastaa sähköä, kun mieli tekee). Patteriautoilun kantava idea kun on, että olen itse Oikeauskoinen = minulla on oikeus valehdella ja varastaa, kunhan uskottelen itselleni, että toimin näin vain vääräuskoisia käännyttääkseni. Normaalia uskismeininkiä siis.

Muualla maailmassa latauspaikkoja on vielä vähemmän kuin Suomessa ja suomalaisen erikoisuuden, as yo, puuttuessa ei ole mitään elintä, joka kykenisi esim. tekemään päätöksen latauspisteiden rakentamisesta pysäköintialueelle. Latauspaikkojen puutteen ja kalliin sähkön vuoksi patterivatkaimet eivät käy kaupaksi (esim. Italiassa osuus edelleen 10 % luokkaa ensirekisteröinneistä ja koko EU+UK+EFTA alueella 20 %) eikä plugareita ladata ikinä.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Suomalaisten enemmistö asuu kerros- ja rivitaloissa, joista valtaosasta puuttuu patterivatkaimen latausmahdollisuus.

Vaikka joka kääntessä valehtelevat patteripetterit valehtelevat, että lahkon luvalla saa antaa itselleen luvan rikkoa lämpötolpan kellokytkin (as oy omaisuutta) voidakseen varastaa sähköä muiden osakkaiden piikkiin, niin näihän ei tosiaan ole. Eikä saa myöskään omia parkkipaikkaa toiselle varttua parkkipaikkaa. Tätäkin ajatusta lahkolaiset tyrkyttääneet. Siis että patteripettterit ovat niin paljon parempia ihmisiä, että heillä pitäisi olla oikeus pysäköidä mihin tahansa ja ladata autoaan a) muille varatuilla paikoilla b) pysäköintihallin/porrashuoneen siivouspistorasiasta tai jopa c) omakotitalon pihalla (... ja todellakin tarkoittaen, että saa ajaa kenen tahansa pihaan ja varastaa sähköä, kun mieli tekee). Patteriautoilun kantava idea kun on, että olen itse Oikeauskoinen = minulla on oikeus valehdella ja varastaa, kunhan uskottelen itselleni, että toimin näin vain vääräuskoisia käännyttääkseni. Normaalia uskismeininkiä siis.

Muualla maailmassa latauspaikkoja on vielä vähemmän kuin Suomessa ja suomalaisen erikoisuuden, as yo, puuttuessa ei ole mitään elintä, joka kykenisi esim. tekemään päätöksen latauspisteiden rakentamisesta pysäköintialueelle. Latauspaikkojen puutteen ja kalliin sähkön vuoksi patterivatkaimet eivät käy kaupaksi (esim. Italiassa osuus edelleen 10 % luokkaa ensirekisteröinneistä ja koko EU UK EFTA alueella 20 %) eikä plugareita ladata ikinä.

Lue lisää

Jokainen varmasti ymmärtää miten latausmahdollisuuden puuttuminen vaikuttaa asunnon arvoon.

Etuovi.com:in asuntohaussa voi suodattaa pois latauspisteettömät asunnot.

Ihmekös yhä useampi asuntoyhtiö laittaa latausasiat kuntoon. Kyse on kuitenkin suhteellisen pienestä investoinnista, mutta todella isosta rahasta.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Suomalaisten enemmistö asuu kerros- ja rivitaloissa, joista valtaosasta puuttuu patterivatkaimen latausmahdollisuus.

Vaikka joka kääntessä valehtelevat patteripetterit valehtelevat, että lahkon luvalla saa antaa itselleen luvan rikkoa lämpötolpan kellokytkin (as oy omaisuutta) voidakseen varastaa sähköä muiden osakkaiden piikkiin, niin näihän ei tosiaan ole. Eikä saa myöskään omia parkkipaikkaa toiselle varttua parkkipaikkaa. Tätäkin ajatusta lahkolaiset tyrkyttääneet. Siis että patteripettterit ovat niin paljon parempia ihmisiä, että heillä pitäisi olla oikeus pysäköidä mihin tahansa ja ladata autoaan a) muille varatuilla paikoilla b) pysäköintihallin/porrashuoneen siivouspistorasiasta tai jopa c) omakotitalon pihalla (... ja todellakin tarkoittaen, että saa ajaa kenen tahansa pihaan ja varastaa sähköä, kun mieli tekee). Patteriautoilun kantava idea kun on, että olen itse Oikeauskoinen = minulla on oikeus valehdella ja varastaa, kunhan uskottelen itselleni, että toimin näin vain vääräuskoisia käännyttääkseni. Normaalia uskismeininkiä siis.

Muualla maailmassa latauspaikkoja on vielä vähemmän kuin Suomessa ja suomalaisen erikoisuuden, as yo, puuttuessa ei ole mitään elintä, joka kykenisi esim. tekemään päätöksen latauspisteiden rakentamisesta pysäköintialueelle. Latauspaikkojen puutteen ja kalliin sähkön vuoksi patterivatkaimet eivät käy kaupaksi (esim. Italiassa osuus edelleen 10 % luokkaa ensirekisteröinneistä ja koko EU UK EFTA alueella 20 %) eikä plugareita ladata ikinä.

Lue lisää

Kuules niitä julkisia latauspaikkoja alkaa olla joka kirkonkylä tarjolla, kaupungeissa useita. Tankkausasemien määrä sen sijaan vähenee maassamme koko ajan, eivät saa helposti uusia ympäristölupia ja laajat maapohjan eristysremontit maksavat niin paljon etteivät polttoainefirmat raaski niitä rakentaa. Joillakin saattaa olla 100 km matkaa tankkausasemalle. Siihen verrattuna sähkö ei ole ongelma. Ja nyt katselin huoltsikan hintoja niin 95-bensa on 2,22 eur litra ja 98-bensa 2,32.