Kirja "Tappava psykiatria ja lääkinnän harha"

sudmar

Tuli luettua kyseinen kirja. Se avasi uusia havahduttavia näkökulmia, joissa on pitkäksi aikaa miettimistä. On muutenkin alkanut epäilyttää "maailmanlaajuinen hulluus" eli tarpeeton aivojen myrkytys psyykenlääkkeillä. Joskus psyykenlääkitys voi olla tarpeellista.
Suuri osa on tarpeetonta ?
Kirjassa on niin paljon faktatietoa oikeudenkäynneistä, lääketehtaitten "sokkotestestien" manipuloinneista ym, että kai on uskottava, että kirja on jonkun verran totuudenmukainen, muutenhan kirjoittajaa vastaan olisivat lääketehtaat nostaneet oikeusjuttuja ja hän istuisi vankilassa ?

45

4585

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lääkejalääkitysmafia

      Jokaisen psyykelääkityksellä olevan kannattaisi lukea ko. kirja.
      Se muuttaa aika paljon käsityksiä.
      Ellei ole jo aikaisemmin tajunnut "lääkemafiaa".

    • jeppe39

      Kysyn kirjan lukeneilta mielipidettä, oisko se ostamisen väärti ?
      Jonotan sitä kirjastosta, tuskin ennätän saada sitä kesäksi. Verkkokaupassa (adlibris) se olisi nyt tarjouksessa vain 14,90€. (Enkä omista osakkeita ko.firmasta!)
      Eli kuinka realistiseksi ja totuudenmukaiseksi arvioitte kirjan tiedon ?
      En halua ostaa "sensaationomaista harhaanjohtamiskirjaa".
      Mielenkiinnolla lukisin sen kuitenkin, koska muutenkin on kyseenalaistettu vuosia koko psykiatria pseudotieteeksi.

      • Juurdgub

        Arvioisin, että se tulee olemaan yksi parhaista 14,90 eurosta mitä olet eläessäsi käyttänyt. Jos suojaa psykiatrisilta tai miltä tahansa yhtä merkittäviltä yhteiskunnallisilta huijauksilta saa tuohon hintaan, ei rahat mene hukkaan. On hyvä ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista, jotta voi havaita huijauksia ja näin välttää järjestetyt miinat. Samalla, kun suojaat itsesi psykiatrialta parannat kykyäsi varoittaa myös lähimmäisiäsi sekä mahdollisia jälkikasvuasi. Psykiatrian valta ja kantama yhteiskunnassamme laajenee valitettavasti jatkuvasti. Ihmiset ovat harmillisen tiedottomia ja toisaalta kykenemättömiä tai haluttomia hyväksymään todellisuutta. Aamutelkkarissa, lehdessä ja virastojen sivuille on helppo huijata opiskelemattomia kansalaisia.

        Vaikka kirjaa on haukuttu establishmentin puolelta "sensaatiohakuiseksi", "salaliittoteoriaksi", "antipsykiatriseksi" ja ties millä muin väheksyvin ja haukkuvin ilmauksin, kirja pohjaa vahvaan tieteelliseen näyttöön. Huomaa, että kyseinen kirjoittajan, Peter C. Gotzschen, aikaisempi teos ei aiheuttanut hänelle yhtään oikeushaastetta teollisuuden tai muunkaan tahon toimesta, mikä todistaa, että hän on pohjannut kirjoituksensa tukevaan näyttöön. Mikäli näyttöä ei olisi, hänet olisi jo haastettu puhtaaksi rahasta ja maineesta. Uudempi psykiatriaa käsittelevä teos on aikaisempaa huomattavasti parempi tyylillisesti että sisällöllisesti, joten, jos totuus kiinnostaa, eikä pelota, lue. Ja muista, että, jos et ole aikaisemmin psykiatriaan tutustunut, totuus voi lyödä kasvoille aika kovaa.

        Kirjahan käsittelee lähinnä psykiatriassa käytettävien aineiden ja sivuten muidenkin menetelmien tuhoisia seuraamuksia käyttäjän terveydelle, toimintakyvylle ja elämänlaadulle sekä mitä sitä mitä tästä seuraa yhteiskunnalle. Politiikkaan (psykiatrian funktioon yhteiskunnassa) ei puututa muuta kuin pakottamisen kritisoinnilla ja psykiatriaan pseudotieteenä ei mennä kovin syvälle. Politiikasta ja psykiatrian pseudotieteellisyydestä kiinnostuineille suosittelen Thomas Szaszin kirjallisuutta.

        En myöskään omista osakkeita tai ole missään tekemisissä kustantajaan, kirjoittajaan tai liikkeeeseen.


      • Anonyymi

        Muutama hörhö on kyseenalaistanut.....


    • lääkitty

      Psyykenlääkkeet tappaa, usein kuultu ja luettu lause. Kerrotaanko tuossa kirjassa miksi ja miten ?

      • Juurdgub

        Riippuu mihin viittaa tappamisella.

        Psykiatriset "lääkkeet" eli huumausaineet ovat hermostomyrkyllisiä. Vaurioittamalla aivoja ja muita elintoimintoja ne heikentävät toimintakykyä ja yleensä myös täten elämänlaatua. Kuten muutkin huumausaineet, ne lisäävät sydänrytmihäiriöriskiä ja siten äkkikuolemien määrää verrattuna plaseboon tai siihen, että mitään ei tehdä.

        Lisäksi toinen tekijä, mikä näkyy myös tilastollisesti, on, että esim. neuroleptit ja SSRI/SNRI/SMS...-aineet lisäävät itsemurhien määrää verrattuna plaseboon tai siihen, että ei tehdä mitään. Tämä johtuu mm. akatisiana tunnetusta reaktiosta, mutta myös syntyneistä aivovaurioista, joiden kanssa moni ei halua enää elää. Akatisia-reaktiosta johtuvaa itsemurhaa voi epäillä, jos itsemurha on tehty pian aloittamisen, lopettamisen tai annoksen noston tai laskun jälkeen. Aivovaurioista johtuva elämän muuttuminen turraksi, tyhjäksi, tarkoituksettomaksi jne. ja siten kärsimykseksi ja täten henkilö päätös tappaa itsensä kärsimyksen lievittämiseksi tapahtuu usein paljon pidemmässä juoksussa, jolloin sitä eivät välttämättä tajuta yhdistää sen hetkiseen tai aikaisempaan ainekäyttöön.

        Pitää muistaa, että itsemurha on kuitenkin aina oma päätös, joten sille on jokin syy miksi ihminen tappaa itsensä. Itsemurha on erilainen kuolema kuin, että vaikka sydän pettää, niin sanottu luonnon tuoma kuolema.

        Eli tässä lyhyesti kaksi tieteellisesti todettua seuraamusta miten napsimalla ko. nappeja ihmisiä kuolee enemmän tilastollisesti suhteessa niihin, jotka ottavat plaseboa tai eivät saa mitään.


      • Juurdgub

        Ja vielä vastaan kysymykseesikin. :)

        Kirjassa käydään läpi akatisia-reaktiota ilmiönä, mukana myös case-tapauksia, sekä metaboliaongelmaa akatisian syynä. Jos haluat lukea paperin metaboliaongelmasta suhteessa väkivaltaan, tappoihin ja itsemurhiin jne. epäkarakteeriseen käyttäytymiseen, ajatteluun tai tunteiluun ko. aineiden (SSRI/SNRI/SMS...aineet) vaikutuksen alaisena, hae netista Yolande Lucire:n tutkimuspaperi aiheesta. Götzschen kirjassa viitataan mm. siihen.

        Toista esiinnostamaani syytä itsemurhien takana, eli aivovaurio-oireista johtuvaa kärsimystä, ei kirjassa käsitellä.


      • jeppe39
        Juurdgub kirjoitti:

        Ja vielä vastaan kysymykseesikin. :)

        Kirjassa käydään läpi akatisia-reaktiota ilmiönä, mukana myös case-tapauksia, sekä metaboliaongelmaa akatisian syynä. Jos haluat lukea paperin metaboliaongelmasta suhteessa väkivaltaan, tappoihin ja itsemurhiin jne. epäkarakteeriseen käyttäytymiseen, ajatteluun tai tunteiluun ko. aineiden (SSRI/SNRI/SMS...aineet) vaikutuksen alaisena, hae netista Yolande Lucire:n tutkimuspaperi aiheesta. Götzschen kirjassa viitataan mm. siihen.

        Toista esiinnostamaani syytä itsemurhien takana, eli aivovaurio-oireista johtuvaa kärsimystä, ei kirjassa käsitellä.

        Mahtavasti kiitoksia ensi alkuun, että jaksoit noin perusteellisesti vastata !
        Vakuutuin, tilaan samantien kirjan. Saanen sen ensi viikon loppupuolella.
        Odotan innokkaasti. Kuulostaa minua erikoisesti kiinnostavalta.
        Ja tutkin myös , onkoThomas Szaszin kirjoja vaikka kirjastosta tilattavissa. Parasta aikaa minulla on menossa kirja James Davies: Hajalla - onneton totuus psykiatrian nykytilasta. Esipuhe Ben Furman, joka kirjoitti arviolta kuukausi sitten kolumnin HS:ssa, että lääkkeettömästikin voidaan hoitaa mielenterveyttä.
        Kolumni ei herättänyt mitään keskustelua missään. Valitettavasti.
        Kiitos vielä kerran vastauksistasi !


      • nappianaamaan

        Jutun lopusta:
        "Juttua muokattu 6.6.2017 klo 10.45:

        Korjattu Ben Furmanin sitaatti oikeaan muotoon:
        ”Furmanin mukaan lähes kaikki mielenterveyden häiriöt toistuvia manioita pitkittyneitä psykooseja ja tuskaisia vaikeita masennustiloja lukuun ottamatta voidaan hoitaa psykososiaalisin keinoin joko kokonaan ilman lääkkeitä tai käyttäen lääkettä vain lyhyen aikaa”.".


    • täyttäasiaa

      Ben Furman kommentoi psyykelääkitystä ja hoitoa mennä viikolla. Juttu oli jossain nettilehdessä. Kannattaa lukea. Huomioita oli mm. ko. kirjasta.

      • nappianaanaamaanturhaan

        Oisko ollut tämä:
        "Pyörittääkö lääketeollisuus psykiatriaa? ”Bipolaarihäiriö ja ADHD ovat ylikäytettyjä muotidiagnooseja”.
        "Psykiatria. Kriitikoiden mukaan nykyinen psykiatria kulkee lääketeollisuuden talutusnuorassa. Masennuslääkkeitä syö jo melkein joka kymmenes suomalainen".


    • 7835789

      Ai miksi ei ole nostettu oikeusjuttuja? Siksi, että ei valehtelu ole rikos. Ei edes rikastumistarkoituksessa valehtelu.

      • Juurdgub

        Ei vaan syytetyt yhtiöt nostaisivat välittömästi oikeusjutut, jos tuollaisia kirjoittaisi ilman perusteluita. Kirjoittajaa voitaisiin syyttää mustamaalaamisesta, yhtiön maineen pilaamisesta. Se on rikos. Oikeusjuttu olisi helppo nakki syyttäjälle. Syytetty olisi nopeasti sovittelemassa tai kirjoittamassa anteeksipyyntöä ja korjauksia juttuihinsa. Jokainen yhtiö huolehtii maineestaan niin, että oikeusjuttu tehdään, jos joku tuollaisia juttuja kirjassaan tai muussa massamediassa julkaisee ilman totuusperää.

        Peter Götzscheä ei ole kuitenkaan haastettu kertaakaan, mikä kertoo, että tilanteen arvioinnin jälkeen kirjassa kritisoidut yhtiöt ja tahot ovat todenneet juttujen olevan paikkaansa pitäviä ja täten haastaminen oikeuteen ei olisi heidän kannaltaan hedelmällistä. He ainoastaan vetäisivät itseensä negatiivista julkisuutta todennäköisesti häviämällä jokaisen haasteen. Tällaisissa tilanteissa kritisoidun osapuolen on kannattavaa pysyä asiasta mahdollisimman hiljaa, olla vastaamatta mahdollisiin debattipyyntöihin sekä muutoinkin pyrkiä kaikin tavoin minimoimaan julkisuus kohun ja julkisen keskustelun osalta. Tällöin uutisen leviäminen laajemmalle saadaan minimoitua ja imago pidettyä mahdollisimman tahriintumattomana.


      • 7835789
        Juurdgub kirjoitti:

        Ei vaan syytetyt yhtiöt nostaisivat välittömästi oikeusjutut, jos tuollaisia kirjoittaisi ilman perusteluita. Kirjoittajaa voitaisiin syyttää mustamaalaamisesta, yhtiön maineen pilaamisesta. Se on rikos. Oikeusjuttu olisi helppo nakki syyttäjälle. Syytetty olisi nopeasti sovittelemassa tai kirjoittamassa anteeksipyyntöä ja korjauksia juttuihinsa. Jokainen yhtiö huolehtii maineestaan niin, että oikeusjuttu tehdään, jos joku tuollaisia juttuja kirjassaan tai muussa massamediassa julkaisee ilman totuusperää.

        Peter Götzscheä ei ole kuitenkaan haastettu kertaakaan, mikä kertoo, että tilanteen arvioinnin jälkeen kirjassa kritisoidut yhtiöt ja tahot ovat todenneet juttujen olevan paikkaansa pitäviä ja täten haastaminen oikeuteen ei olisi heidän kannaltaan hedelmällistä. He ainoastaan vetäisivät itseensä negatiivista julkisuutta todennäköisesti häviämällä jokaisen haasteen. Tällaisissa tilanteissa kritisoidun osapuolen on kannattavaa pysyä asiasta mahdollisimman hiljaa, olla vastaamatta mahdollisiin debattipyyntöihin sekä muutoinkin pyrkiä kaikin tavoin minimoimaan julkisuus kohun ja julkisen keskustelun osalta. Tällöin uutisen leviäminen laajemmalle saadaan minimoitua ja imago pidettyä mahdollisimman tahriintumattomana.

        Ei ole sellaisia rikoksia kuin mustamaalaaminen tai yhtiön maineen pilaaminen.


      • Juurdgub
        7835789 kirjoitti:

        Ei ole sellaisia rikoksia kuin mustamaalaaminen tai yhtiön maineen pilaaminen.

        Totta kai on. Virallisen lakitermin perättömistä syytöksistä ja herjaamisesta voinee selventää sinulle joku lakitieteiden asiantuntija.


      • Anonyymi

        Eihän siinä ollut kokonaan tyrmätty psykiatriaa. Maltillinen mielipide onkin näiden kahden välissä, kirjoittajan /kaiken psykiatrian tuomitsemisen välissä. Kirjoittajalla olisi hyvää annettavaa ihmisille. Mutta psykiatriaa valtaosa potilaista tarvitsee.


      • Anonyymi
        Juurdgub kirjoitti:

        Ei vaan syytetyt yhtiöt nostaisivat välittömästi oikeusjutut, jos tuollaisia kirjoittaisi ilman perusteluita. Kirjoittajaa voitaisiin syyttää mustamaalaamisesta, yhtiön maineen pilaamisesta. Se on rikos. Oikeusjuttu olisi helppo nakki syyttäjälle. Syytetty olisi nopeasti sovittelemassa tai kirjoittamassa anteeksipyyntöä ja korjauksia juttuihinsa. Jokainen yhtiö huolehtii maineestaan niin, että oikeusjuttu tehdään, jos joku tuollaisia juttuja kirjassaan tai muussa massamediassa julkaisee ilman totuusperää.

        Peter Götzscheä ei ole kuitenkaan haastettu kertaakaan, mikä kertoo, että tilanteen arvioinnin jälkeen kirjassa kritisoidut yhtiöt ja tahot ovat todenneet juttujen olevan paikkaansa pitäviä ja täten haastaminen oikeuteen ei olisi heidän kannaltaan hedelmällistä. He ainoastaan vetäisivät itseensä negatiivista julkisuutta todennäköisesti häviämällä jokaisen haasteen. Tällaisissa tilanteissa kritisoidun osapuolen on kannattavaa pysyä asiasta mahdollisimman hiljaa, olla vastaamatta mahdollisiin debattipyyntöihin sekä muutoinkin pyrkiä kaikin tavoin minimoimaan julkisuus kohun ja julkisen keskustelun osalta. Tällöin uutisen leviäminen laajemmalle saadaan minimoitua ja imago pidettyä mahdollisimman tahriintumattomana.

        Eivät yhtiöt nosta oikeusjuttuja. Asia on niin laaja, kukahan oikeasti muka nostaisi oikeusjuttua.


    • tuntematon.potilas

      Olenko sairas ?
      Minulle on ensiksikin epäselvää, mikä katsotaan olevan psyykensairaus ja miten se määritellään ?
      Mehän olemme persoonallisuuksia yksilöllisine luonteenpiirteinemme, käyttäydymme ja reagoimme eri tavalla asioihin.
      Toiseksi on arvoitus minulle, parantavatko psyykenlääkkeet ( ns ?) psyykensairauksia oikeasti vai turruttavatko ne vain oireet ?

      Luin äskettäin erään henkilön luonnehdintaa omasta itsestään ja totesin itselläni olevan hyvin paljon samanlaisia piirteitä. Olen pitänyt niitä omina persoonallisina piirteinäni ja elänyt niitten kanssa kaikessa rauhassa normaalia omaa elämääni. Näille piirteille onkin nyt annettu diagnoosi: Erityisherkkä !

      Diagnoosihan annetaan vain sairauksille, eikö niin ?
      Olenko nyt siis sairas ja pitäisikö minun hankkia lääkitys itselleni ???

      • cvcv

        Et ole sairas, et varmaan tosissaan epäilekään sitä ?
        Tämä on sitä "medikalisoimista". Luonteenpiirteistä ja taipumuksista tehdään sairaus,
        diagnosoidaan normaaleiksi itsensä tuntevia ihmisiä tai siis heidän ominaisuuksiaan.
        Jatka elämääsi huoletta niinkuin tähänkin asti, jos kerran "erityisherkkyys" ei estä sinua elämästä normaalia elämää.
        Monenlaista herkkyyttä on ihmisessä, itse kussakin, enemmän tai vähemmän.
        Olisi pikemmminkin epäilyttävää, jos ei tuntisi yhtään mitään, olisi kuin robotti.


      • bolantapoto
        cvcv kirjoitti:

        Et ole sairas, et varmaan tosissaan epäilekään sitä ?
        Tämä on sitä "medikalisoimista". Luonteenpiirteistä ja taipumuksista tehdään sairaus,
        diagnosoidaan normaaleiksi itsensä tuntevia ihmisiä tai siis heidän ominaisuuksiaan.
        Jatka elämääsi huoletta niinkuin tähänkin asti, jos kerran "erityisherkkyys" ei estä sinua elämästä normaalia elämää.
        Monenlaista herkkyyttä on ihmisessä, itse kussakin, enemmän tai vähemmän.
        Olisi pikemmminkin epäilyttävää, jos ei tuntisi yhtään mitään, olisi kuin robotti.

        Ihminen reagoi ympäröivään maailmaan. Se millaiset pyrkimykset ovat itselle tärkeitä, asettavat kehykset omalle reagoinnille kussakin tilanteessa. Esim. itselläni on nyt hiukan stressiä siitä ,että istun tässä kirjoittamassa, koska olen ohjelmoinut eilen tälle päivälle erään tehtävän. Näitä ohjelmointeja on länsimaisella ihmisellä tuhka tiheään , eikä hän ole juuri koskaan vapaalla. Verrattuna joihinkin muihin kulttuureihin, joissa ei tätä jatkuvaa projektien virtaa ole ihmisellä, olemme itse itsemme saaneet ansaan , joka aiheuttaa usein stressiä ja ahdistuneisuuden tunnetta, joka syntyy stressihormonien vaikutuksesta ja koemme sen psyykkisenä ilmiönä.


      • Anonyymi

        Erityisherkkyys ei ole saiaraus vaan ominaisuus.Et tainnut kysyä tosissaan?


      • Anonyymi
        bolantapoto kirjoitti:

        Ihminen reagoi ympäröivään maailmaan. Se millaiset pyrkimykset ovat itselle tärkeitä, asettavat kehykset omalle reagoinnille kussakin tilanteessa. Esim. itselläni on nyt hiukan stressiä siitä ,että istun tässä kirjoittamassa, koska olen ohjelmoinut eilen tälle päivälle erään tehtävän. Näitä ohjelmointeja on länsimaisella ihmisellä tuhka tiheään , eikä hän ole juuri koskaan vapaalla. Verrattuna joihinkin muihin kulttuureihin, joissa ei tätä jatkuvaa projektien virtaa ole ihmisellä, olemme itse itsemme saaneet ansaan , joka aiheuttaa usein stressiä ja ahdistuneisuuden tunnetta, joka syntyy stressihormonien vaikutuksesta ja koemme sen psyykkisenä ilmiönä.

        Tämä länsimaalainen elämäntapa kiireineen ja stressineen on mielisairas.


      • Anonyymi
        cvcv kirjoitti:

        Et ole sairas, et varmaan tosissaan epäilekään sitä ?
        Tämä on sitä "medikalisoimista". Luonteenpiirteistä ja taipumuksista tehdään sairaus,
        diagnosoidaan normaaleiksi itsensä tuntevia ihmisiä tai siis heidän ominaisuuksiaan.
        Jatka elämääsi huoletta niinkuin tähänkin asti, jos kerran "erityisherkkyys" ei estä sinua elämästä normaalia elämää.
        Monenlaista herkkyyttä on ihmisessä, itse kussakin, enemmän tai vähemmän.
        Olisi pikemmminkin epäilyttävää, jos ei tuntisi yhtään mitään, olisi kuin robotti.

        "Olisi pikemmminkin epäilyttävää, jos ei tuntisi yhtään mitään, olisi kuin robotti."

        Satutin itseni paroksetiinista vieroittautuessani. Vieroitusoireita hoidettiin paroksetiinilla ja risperidonilla. Nyt en tunne yhtään mitään ja olen kuin robotti. Parempia päiviä odotellessa...


      • Anonyymi

        Minulla psyykenoäåkkeet nostivat kuopasta.Sain.energiaa työntekoon,aloitin dieetin ja elämä kohentui.Sama psyykenlääke ollut jo 30 vuotta.Mukana neurolepti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä länsimaalainen elämäntapa kiireineen ja stressineen on mielisairas.

        Ja nyky-ajan työnteko on hirveää. Pitäisi tyytyä johonkin vähemmän vastuulliseen, niin se voisi olla inhimillistä.


    • traumatisoitunut-

      Psyykenlääkkeet ja niistä vieroitus oireistoineen teki elämästäni helvettiä. Kun hain apua tuossa tilassa osastolta, elämäni pilattiin syöttämällä vielä lisää lääkkeitä ja minun valehdeltiin olevan sairas ja tarvitsevan lääkkeitä. Olin naiivi ja tollo kävellessäni osastolle, tietäen nykyisin kuinka lääkekeskeistä hulluutta tuo on. Todellisuudessa olin sotku lääkärien vastuuttoman lääkkeenmääräyksen ja lääkkeiden vierotusoireiden, vaikutusten ja yhteisvaikutusten ja ylilääkinnän takia. Suurin osa oireistani meni lääkevieroituksen ja lääkkeiden sivuoireiden piikkiin. Kun niitä vielä päällekäin söin useita , niistä tuli hirvein olo mitä voi kuvitella, varsinkin kun ne ei yksinäänkään sopinut minulle. Pahinta oli kauhoa pillereitä naamaan osastolla ja huomata muuttuvansa, ja menettävänsä itsensä. Kirkas pää muuttui utuiseksi, tunteet turrautui ja minusta tuli apaattinen. Kukapa ei tuossa vaiheessa olisi toivoton?

      Päädyin täydelliseen lääkepainaiskierteeseen joka ryöväsi elämästäni vuosia. Olo on ollut helvetillinen mutta on alkanut helpottaa Olen vihdoin lähellä pääsyä viimeisestä lääkkeestä eroon. Teen sen hitaasti.

      En puhuisi mistään "sivuoireista" vaan aineiden tuhosta mitä ne elimistöä sotkiessaan vieraana kemikaalina aivoissa ja kehossa tuottaa. Niistä vieroitusoireet on täyttä helvettiä.

      Olen saanut vaurioita lääkkeistä joita vähätellään tai sanotaan että olen vain harhainen. Todennäköisesti osa on pysyviä. Ne ovat jonkinsorttinen aivovaurio. Kärsin monista elämää haittaavista oireista joka päivä. Näitä oireita ei ollut ennen lääkkeitä. Lääkäreiltä ei ymmärrystä tipu.

      Gøtzchen kirjassa on hyvin eritelty mikä psykiatriassa, lääkkeissä ja mielenterveysjärjestelmässä on pielessä.

      • traumatisoitunut-

        Uskon kumminkin parantumiseen ja siihen että tässäkin tilassa missä olen, voin parantaa hyvinvointiani. Olenkin toimintakyvyltä parantunut paljon vaikka minulle peloteltiin kuinka huono idea on vieroittautuminen. Olen myös alkanut tuntea asioita jälleen. Niin surua kuin iloa.

        Entistä elämää, missä lääkehelvetti ei ollut vielä jättänyt minuun arpia, en saa takaisin. Joudun joka päivä miettimään kuinka asiat ei tunnu enää samalta, koska lääkkeet ovat muokanneet minua turraksi.


      • Anonyymi

        Totta puhut! Psyk.lääkket tuhoavat aivot pitkäaikaiskäytössä, joillakin ihmisillä ylläpitävät ahdistusta,masennusta ja itsetuhoisuutta.


      • Anonyymi
        traumatisoitunut- kirjoitti:

        Uskon kumminkin parantumiseen ja siihen että tässäkin tilassa missä olen, voin parantaa hyvinvointiani. Olenkin toimintakyvyltä parantunut paljon vaikka minulle peloteltiin kuinka huono idea on vieroittautuminen. Olen myös alkanut tuntea asioita jälleen. Niin surua kuin iloa.

        Entistä elämää, missä lääkehelvetti ei ollut vielä jättänyt minuun arpia, en saa takaisin. Joudun joka päivä miettimään kuinka asiat ei tunnu enää samalta, koska lääkkeet ovat muokanneet minua turraksi.

        Kauanko sinulla kesti, ennen kuin tunteet palasivat? Minulla ne ovat olleet täysin poissa jo yli puoli vuotta.


      • Anonyymi

        "Olen saanut vaurioita lääkkeistä joita vähätellään tai sanotaan että olen vain harhainen."

        Sama täällä. Jos olisin alun perin tiennyt, millaisen hOiTAvaN TaHON(!) kanssa olen tekemisissä, olisin juossut ja lujaa.


      • Anonyymi

        Humpuukia


    • Anonyymi

      Tunteet kyllä palaavat ajan myötä.
      Toki paljon on kiinni siitäkin, miten elämä lähtee sujumaan ilman lääkityksiä.
      Tärkeintä on olla tasapainossa itsensä kanssa.

      Minullakin meni elämästä monet vuodet ns. hukkaan, kun lääkittynä elelin, jatkuvassa pienessä " sumussa ".
      Laitoksissakin tuli oltua, ja koettua ja nähtyä jos vaikka mitä, sekä hyvää että huonoa.

      En koe kuitenkaan itseäni traumatisoituneeksi.
      Kaikki mitä tapahtui, on nyt taakse jäänyttä. Elämä on tässä ja nyt.
      En halua pilata tätä päivää eilisellä.
      Ja ehkä edessäpäin on vielä parempaa, ei voi tietää, täytyy antaa ajan kulua ja katsoa.

      • Anonyymi

        Hankkikaa itsellenne jokin positiivinen harrastus
        3 kertaa viikko esim 3*60min kävely

        Syökää oikeaa ruokaa ja nukkukaa riittävästi.

        Tässä ovat lääkkeet jokaiseen mielensaurauteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hankkikaa itsellenne jokin positiivinen harrastus
        3 kertaa viikko esim 3*60min kävely

        Syökää oikeaa ruokaa ja nukkukaa riittävästi.

        Tässä ovat lääkkeet jokaiseen mielensaurauteen.

        Kauniita ajatuksia. Noilla tosin pääsee vasta alkuun, kun potilaan aivot ja hermosto on ensin paskottu psyykenlääkkeillä vieroitusoireineen sekä potilaan oireet mitätöity ja potilas kaasuvalotettu terveydenhuollossa.


    • Anonyymi

      Tuo kyseinen kirja oli hyvinkin paljon silmiä avaava. Samoin J.Moncrieffin, James Daviesin ja Robert Whitakerin kirjat.

      • Anonyymi

        Noita minäkin suosittelen. James Daviesin kirja Hajalla on ehkä parhaiten saatavilla kirjastoista ja pokkarina.


      • Anonyymi

        Moncrieffin jaWhitakerin kirjat saa heittää roskiin.


    • Anonyymi

      tappava_psykiatria_lukunäyte.pdf
      Download File

      Psykoterapia skitsofrenian hoidossa
      Psykiatri Loren Mosher sai hyviä tuloksia skitsofrenian hoidossa välttämällä
      psykoosilääkkeiden käyttöä (ks. luku 6), mutta muut psykiatrit kokivat hänen
      metodinsa uhkaaviksi.22 Mosherin henkilökunta kohteli potilaita empaattisesti
      ja arvostaen ja käytti mahdollisimman vähän lääkkeitä. Potilaiden psykoosijaksot uusivat harvemmin ja he pystyivät säilyttämään työpaikkansa ja opiskelemaan paremmin kuin ne, jotka saivat psykoosilääkkeitä. Hänen hoitohenkilökuntaansa ei kuulunut psykiatreja, ja asiantuntijat kokivat loukkauksena,
      että tavalliset ihmiset pystyivät auttamaan hulluksi tulleita enemmän kuin
      psykiatrit ihmelääkkeillään. Mosher oli kuitenkin Yhdysvaltain kansallisen
      mielenterveysinstituutin (NIMH) skitsofreniakeskuksen johtaja, joten häntä
      ei ollut helppo pysäyttää. NIMHin kliinisen projektikomitean oli siis saatava
      hänen tutkimustiiminsä lähestymistapa vaikuttamaan tieteellisesti epäilyttävältä. Komitea myös vähensi Mosherin projektin rahoitusta niin paljon, ettei
      sitä enää voitu jatkaa.22
      Tämä on hopeaselkäpsykiatrien standardimenettely, mikäli projektin
      tulokset uhkaavat status quota ja heidän huolellisesti muokkaamaansa kuvaa psykiatriasta. Mosher yritti kiertää esteen hakemalla rahoitusta toiselta
      NIMHin osastolta, jonka alaa oli sosiaalihuolto, ja vertaisarviointikomitea oli
      erittäin innostunut. Kliininen projektikomitea kuitenkin ampui projektin alas,
      koska se uhkasi koko akateemisen lääkemalliin perustuvan psykiatrian uskottavuutta. Se vihjaili tutkimuksesta muka löytyneen ”vakavia virheitä” ja viimeinen isku oli, että lisärahoitusta heruisi vain, jos Mosher väistyisi projektin
      johdosta ja komitea voisi suunnitella projektin uudestaan!
      Tämä on yksi rumimmista tempuista, joita olen koskaan nähnyt käytettävän korkeassa asemassa olevaa tutkijaa vastaan, ja 25 vuotta myöhemmin
      Mosher sanoi katkerasti: ”Koska tulokset olivat niin hyviä, minä en mitenkään voinut olla rehellinen tiedemies.”22 Kun komitea oli tehnyt projektista
      selvää eikä rehellisyydestä enää ollut haittaa, se kuitenkin teki tämän hämmästyttävän tunnustuksen:
      ”Projekti on luultavasti osoittanut, että joustava, lääkkeetön psykososiaalinen hoito-ohjelma, joka toteutetaan muualla kuin sairaalassa ja jossa hoitohenkilökunta koostuu muista kuin asiantuntijoista, voi toimia yhtä hyvin kuin
      perinteinen sairaalan ulkopuolella annettu mielenterveyshoito.”22
      Mosherista tehtiin hylkiö ja hänet potkaistiin kolme vuotta myöhemmin
      kokonaan ulos NIMHista. Jos muut yhdysvaltalaiset uskaltautuivat kyseenalaistamaan neuroleptien ansioita, he oppivat pian, ettei se edistäisi heidän
      uraansa, eikä NIMH myöntänyt enää varoja tämäntyyppisille projekteille.4
      Mosherin metodit otettiin kuitenkin käyttöön useissa Euroopan maissa,
      ja muut lääkärit raportoivat saaneensa mahdollisimman vähäisellä lääkkeiden käytöllä yhtä hyviä tuloksia kuin Mosher.22 Monta vuotta myöhemmin
      psykiatri John Bola analysoi Mosherin tutkimuksen seuranta-aineiston, joka
      oli siihen asti vain kerännyt pölyä arkistossa, ja havaitsi tulosten olevan vielä
      positiivisempia kuin mitä Mosher oli julkaissut.22

      • Anonyymi

        Mosherin tulokset on vahvistettu Suomessa.4
        Kokeilut alkoivat vuonna 1969,
        kun psykiatri Yrjö Alanen neuvoi henkilökuntaansa kuuntelemaan potilai-
        ta, jotka vainoharhaisista puheistaan huolimatta kertoivat usein mielekkäitä
        tarinoita vaikeasta taustastaan. Hoidon ydin oli ryhmäperheterapia, jossa ei
        keskitytty psykoottisiin oireisiin vaan toivon säilyttämiseen. Potilaan otetta
        elämästä vahvistettiin puhumalla hänen aikaisemmista onnistumisistaan. Nykyään Suomen suositukset ovat valitettavasti melko lailla valtavirtaa – potilaiden lääkitystä suositellaan jatkettavan ainakin viisi vuotta ensimmäisen
        sairausjakson jälkeen, mikä on katastrofin resepti.
        Lapissa työtä jatkoi Jaakko Seikkula, ja metodi alettiin tuntea avoimen
        dialogin nimellä. 75 potilaan otoksessa, jossa 30:lla oli skitsofrenia ja 45:llä
        muita psykooseja, kahta kolmasosaa ei ollut koskaan altistettu psykoosilääkkeillä, mutta viiden vuoden kuluttua 80 % oli töissä, koulutuksessa tai etsi
        töitä.4 Seikkula on selittänyt Whitakerille, että jos ihmiset pannaan lääkehoitoon, he menettävät otteensa elämästä eivätkä enää osaa pitää huolta itsestään. Ideana on siis rajoittaa psykotrooppisten lääkkeiden käyttöä pitämällä
        avoimia kokouksia, missä osallistujat jakavat vapaasti ajatuksiaan. Näissä
        tapaamisissa käytetään hyvin erilaista kieltä kuin mitä terapeutit yleensä käyttävät, ja potilaiden kokemuksia ja ajatuksia ja myös omaisten kokemuksia ja
        ajatuksia kuunnellaan enemmän.4
        Kuten tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard kirjoitti 1800-luvulla, ihmiset on kohdattava heidän omalla alueellaan.
        Se pätee myös psykiatriaan.
        Tärkeä osa metodia on, että hoitotiimi järjestää tapaamisen vuorokauden
        sisällä, jos psykoosi on tulollaan. Länsi-Lapissa ilmenee vuosittain vain 2–3
        uutta skitsofreniatapausta, mikä on 90 % vähemmän kuin 1980-luvun alussa. Syynä on se, että psykoottiset jaksot kestävät harvemmin pitempään kuin
        puoli vuotta, mikä diagnoosiin vaaditaan. Myös psykiatristen palvelujen kulut
        ovat pienentyneet.
        Psykoterapia vaikuttaa taloudellisesti kannattavalta tavalta hoitaa skitsofreniaa. NICEn vuoden 2012 suositusten mukaan systemaattinen katsaus
        taloudellisesta näytöstä osoitti, että kognitiivinen käyttäytymisterapia paransi
        kliinisiä tuloksia ilman lisäkustannuksia, ja taloudellinen mallinnus viittasi
        siihen, että siitä koituisi säästöjä, koska sairaalajaksoja olisi vähemmän.


    • Anonyymi

      Tämä on paras kirja minkä olen lukenut pitkään aikaan. Suosittelen kaikille psyykenlääkkeistä kärsineille.

    • Anonyymi

      Psykiatrit tappavat ihmisiä psyykemyrkyillään, tämä on todistettua jo vuosia sitten. Joku jarruttaa sen ymmärtämistä, kun ihmiset ohittavat vakavan asian katsomalla toisaalle. Ajatelkaa sitä kuolleiden määrää mitä nämä ovat aiheuttaneet.

      • Anonyymi

        Kun mietin omia kokemuksia taaksepäin, historiassa noin kolmenkymmenen vuoden ajan psykiatrian pyörteissä, niin en ole nähnyt yhtään kenenkään kuolevan/kuolleen lääkkeisiin.
        Ja noiden vuosien aikana on tullut tavattua aika paljon potilaita, sekä sairaaloissa, että avohoidon puolella.
        Itsemurhat on sitten erikseen, ne eivät ole suoranaisesti lääkkeistä johtuvia.
        Missä olisi todistettu, että lääkkeet tappavat ? Ja vielä muka suurissa määrin ?
        Monien henki on säästynyt lääkkeiden ansiosta.


      • Anonyymi

        Ihminen on jo valmiiksi traumaantunut, kun hän etsii apua. Monet ovat itsemurhan partaalla. Ei siis ihme, että heissä on enemmän kuolleita kun "normaali" väestössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen on jo valmiiksi traumaantunut, kun hän etsii apua. Monet ovat itsemurhan partaalla. Ei siis ihme, että heissä on enemmän kuolleita kun "normaali" väestössä.

        Minunkin veljeni teki itsemurhan 24-vuotiaana. En syytä siitä ketään. Kolme kasvattikotia, vieras maa, kielivaikeuksia, yksinäisyys.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko mokannut?

      Oletko omasta mielestäsi mokannut jotain kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      183
      2344
    2. Oletko ymmärtänyt

      Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?
      Ikävä
      172
      2070
    3. Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin

      "Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I
      Perussuomalaiset
      44
      2033
    4. Ikäero suhteessa

      Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia
      Parisuhde
      73
      1715
    5. Ottaisitko miten

      Kaivattusi?
      Ikävä
      128
      1700
    6. Liian paljon hylättyjä ääniä

      Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus
      Maailman menoa
      197
      1560
    7. Tiedän kyllä sen

      Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen
      Ikävä
      77
      1281
    8. Taas syytöntä illlllkkaa rangaistiin

      Niin se vain paha saa palkkansa ja rääsyämiselle ja räkimiselle laskettiin hinta. Ottaisi nyt tuo onneton lusikan kauni
      Haapavesi
      81
      1193
    9. Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat

      Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P
      Ähtäri
      32
      1154
    10. Ärsyttää et olet

      Niin välinpitämätön suhteeni
      Ikävä
      71
      1113
    Aihe