Tämä on varmasti monen suhteessa näin, että nainen tahtoisi keskustella parisuhteesta(ilman että on mitään ongelmia) ja muistakin jutuista, mutta miehen mielestä turhaa. Vaan enpä tiedä onko muilla asiat näin jyrkästi kuin meillä.
Mies on sellainen "perustallaaja", joka nähtävästi ei syvällisiä keskusteluja kaipaa. Itsestäni välillä tuntuu, että meidän suhde on aika lattea ja varmaan mieskin näin ajattelee, mutta sitten kun kyselen niin hän sanoo olevansa varsin tyytyväinen. Eli ei siis edes kaipaa noita syvällisiä juttutuokioita.
Yritin yhden artikkelin pohjalta kysellä (positiivisen ja humoristiseenkin sävyyn) miehen mielipidettä miehenä olemisesta ja parisuhteesta jne. tein ihan selkeitä kysymyksiäkin. Mies sanoi, että hän ei jaksa tuollaista hömppää. Pyysin, että no hän voisi kysellä multa jotain, no eipä kiinnostanut. Sanoin että musta olisi mielekästä jutella välillä tällaisiakin asioita, kun miehet ja naiset monesti käsittävät asioita ihan eri lailla, olisi hyvä kuulla toisen kommentteja. Mies oli jo ärtyneenä "ole nyt jo hiljaa, mä katon telkkaria!". Telkusta ei tullut mitään mielenkiintoista. Mies ei koskaan juttele tällaisista, ja tuntuu että jään paljosta paitsi.
Miten muilla? Onko oikein vaatia tai kieltäytyä puhumasta?
Mies on sellainen "perustallaaja", joka nähtävästi ei syvällisiä keskusteluja kaipaa. Itsestäni välillä tuntuu, että meidän suhde on aika lattea ja varmaan mieskin näin ajattelee, mutta sitten kun kyselen niin hän sanoo olevansa varsin tyytyväinen. Eli ei siis edes kaipaa noita syvällisiä juttutuokioita.
Yritin yhden artikkelin pohjalta kysellä (positiivisen ja humoristiseenkin sävyyn) miehen mielipidettä miehenä olemisesta ja parisuhteesta jne. tein ihan selkeitä kysymyksiäkin. Mies sanoi, että hän ei jaksa tuollaista hömppää. Pyysin, että no hän voisi kysellä multa jotain, no eipä kiinnostanut. Sanoin että musta olisi mielekästä jutella välillä tällaisiakin asioita, kun miehet ja naiset monesti käsittävät asioita ihan eri lailla, olisi hyvä kuulla toisen kommentteja. Mies oli jo ärtyneenä "ole nyt jo hiljaa, mä katon telkkaria!". Telkusta ei tullut mitään mielenkiintoista. Mies ei koskaan juttele tällaisista, ja tuntuu että jään paljosta paitsi.
Miten muilla? Onko oikein vaatia tai kieltäytyä puhumasta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
eipä se munkaan mies puhu eikä pussaa.
ei sitten hyvällä eikä pahalla ja usko pois yritetty on.
kai ne miehet sitten on semmosia...juntteja.
Mulla kun on kokemusta aivan toisenkinlaisesta miehestä, sellaisesta joka rakasti puhua vaikka yömyöhään kaikesta maan ja taivaan väliltä. Siksi ehkä niin vaikea sulattaa kun nykyinen ei edes kymmentä minuuttia, ja siksi epäilen että voiko hänkään olla tyytyväinen suhteeseen.
Entisen miehen mielestä oli upeaa, kun kyselin hänen "miehisiä" mielipiteitään milloin mihinkin asiaan, siis suhdekuvioihin jne. liittyen ja varmasti hän koki että arvostan häntä kun tahdon kuulla mielipiteitä. Nauroimme paljon puheillemme. Tällaista kaipaan kovasti.
mun mies ainakin puhuu ja pussaa ja muutakin :) ja osaa keskustella ja itkeekkin. Ja on hyvä kroppa ja pitää itestään huolta kuntoilemalla ja syömällä terveellisesti. On sellanen rakastaja ett... HUH.
N30 M36
Heh, miten tuo kuntoilu nyt tähän liittyi? =) Omani kyllä kuntoilee, mutta ei osaa puhua...
kerroin vaan ett millanen mies. Ei kai sen nyt tarvinnu niin liittyäkään juttuun. Mut aina sen kans on ollu helppo puhua ja se on puhunu mulle vaikeistakin asioista.
Monet vaan kun kertoo "junttimiehistään" jotka makaa koton ja lihoo ja eivät puhu mitään.
eli entinen mieheni halusi aina analysoida (kyllä, analysoida, ei puhua) meidän suhdetta, oli sitten ongelmia tai ei. Jos omasta suhteesta ei ollut sillä hetkellä enää mitään analysoitavaa, niin sitten piti analysoida tuttava pariskuntien suhteet ja vertailla miten paljon paremmin meillä menee! Muutenkin kyseessä oli mieheksi todella erilainen mies mitä olin koskaan tavannut, niin positiivisissa asioissa kuin negatiivisissakin. Niihin negatiivisiin se sitten kaatuikin. Mutta kyllä nyppi toi parisuhteen jauhaminen! Jätkä puhui kuin parisuhdekirjaa olisi lukenut. Olisi ees puhunut niin kuin normaalit ihmiset, mutta ei.
Nykyisen kanssa puhutaan silloin kun on ongelmia tai tarvetta, ei turhaa jauhamista.
Tiedän tunteen, olen itse aivan samassa tilanteessa että mies kyllä kuuntelee kun puhun, mutta vaikenee kun kyselen häneltä. Eli meillä ei keskustella, jos haluan jostain jutella niin saan vain yksikseni esittää mielipiteeni asiasta saamatta mitään vastakaikua. Ja tilanne on ollut tällainen koko yli kymmenvuotisen avioliiton ajan... Niinpä minä runsas vuosi sitten tapasinkin vanhan tuttavan, jonka kanssa oltiin samalla aaltopituudella heti. Ja tietäähän sen miten siinä käy, kun kotona ei syvällisiä voi keskustella ja jonkun muun kanssa se onnistuu. Nyt sitten tempoilen perheen säilyttämisen ja omien tunteitteni ristiriidassa, mikä on todella rasittavaa. Eli jos olet vielä tilanteessa, josta voit lähteä pois loukkaamatta viattomia osapuolia, niin mieti kaksi kertaa jatkatko nykyistä suhdetta vai haluatko elämältäsi jotain enemmän. Sielujen sympatiaa ei saa kaupan hyllyltä...
mikä näitä meidän mykkiä miehiä vaivaa? miksi se telkku on niin must. ja miksei saisi puhua aamulla, ei illalla ei koskaan. aina on häiritsevää. tarkoitan ihan normaalijutustelua. kertokaa joku. vai pitääkö sitten laittaa vaihtoon.
Meillä homma menee juuri päinvastoin, mistään tärkeästä ja varsinkin meitä yhdessä koskevasta asiasta ei keskustella tai jos yritän keskustelua virittää saan kuulla etsiväni asioita joilla syyllistän vaimoani, siinä voi olla toisaalta perääkin koska yleensä kun istutan hänet pöydän ääreen ja kerron aiheeni nousee savu jo omista korvistani---l. keskustelun aroistakin aiheista pitäisi olla säännöllistä jotta patoutumia ei syntyisi.
Kun yritit virittää keskustelua ja kysyit aivan oikein Konkreettisiakin kysymyksiä, miehesi ehkä tunsi ja tuntee joutuneensa alueelle jossa hän ei hallitse pelisääntöjä ollenkaan, hän tuntee että odotat häneltä jotain mitä hän ei käsitä tai mistä hän ei saa otetta.
Kokeilla voisi uudelleen ja selventäen etukäteen mistä haluaisit teidän puhuvan ja millon....anna hänelle aikaa jäsentää asioita, ja pullollinen viiniä avuksi ...tms.