Huomasin tänään oudon ilmiön lelukaupassa: lelujen pään koko suhteessa vartaloon on kasvanut ysäreiltä tasaisesti pisteeseen, jossa nupista on tullut valtava rantapallo verrattuna muuhun ruumiiseen.
Herääkin kysymys, että onko kyse evoluutionäärisestä ilmiöstä, vai mistä?
Perustelen hieman.
Voidaan kuvitella tilanne, jossa jokin ominaisuus myy paremmin kuin toinen. Heti huomion jälkeen nokitetaan, eli suurennetaan omaa päätä.
(reps)
Herääkin kysymys, että onko kyse evoluutionäärisestä ilmiöstä, vai mistä?
Perustelen hieman.
Voidaan kuvitella tilanne, jossa jokin ominaisuus myy paremmin kuin toinen. Heti huomion jälkeen nokitetaan, eli suurennetaan omaa päätä.
(reps)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saatan olla tässä jo toisen Nobelini äärellä, sillä tätä ei voi nivoa millään tavalla sinkkuuteen.
(hirn)
Siis kyllähän sinkkuuden ja evoluution välille voi löytää vaikka milllaisia yhteyksiä.
Lasten leluissa on varmasti vaikka miten paljon parannettavaa. Epäkohta on näet siinä, että lelut on suunniteltu lapsia varten, mutta niitä suunnittelevat aikuiset ihmiset. Ei voi toimia.
Visio: annetaan lasten päättää. Tarvitaan 3D-tulostin ja algoritmi joka tekee suosittuun leluun (vaikka Barbieen) pieniä muutoksia ja asetetaan geenimuunnellut Barbiet tarjolle. Mitataan lelujen suosio ja suosituimmista taas uudet muunnelmat tarjolle. Paljon nopeampaa kuin oikeiden ihmisten kehitys.
Barbiella on muuten tosi pieni jalka. Oikeissa naisissa on jokin paha geenivirhe päässyt leviämään.
Niin Barbiehan on kaiken naiseuden mitta.
No voi tokkiinsa on!
Luettuani sukulaisten lapsille tulin siihen tulokseen, että Barbie selviää seuraavista asioista
-Voitto lumilautailussa 3 päivän harjoittelulla
-Voitto ratsastuksessa 3 viikon harjoittellla
-Astronautiksi 3 kuukauden harjoittelulla
Ja kaikki siinä välissä, kun ehtii halailla delfiinejä.
Että siinä on kuule referenssipiste hyvin asetettu.
Entä Ken? Ei opi mitään vaikka harjoittelisi, mutta osaa ihan luonnostaan avata kaljatölkin ja panna Barbieta?