Älyllisesti haasteelliset fysiikkapelit

Kiitos esittämästäsi älyllisestä haasteesta. Fysiikkaan tieteenä kuuluu fysikaalisten ilmiöiden mallintaminen ja noiden mallien käyttäminen todellisuuden selittämisen, ymmärtämisen ja niiden käyttäytymisen ennustamisen perustana. Fysiikan mallit ovat tyypillisesti matemaattisia kuvauksia ja perustuvat empiirisiin havaintoihin.

Fysiikan ilmiöiden ja noita ilmiöitä kuvaavien mallien ymmärtäminen edellyttää tietysti älyllisiä kykyjä (kognitiota) mm. noiden mallien sisältämien oleellisten merkityksellisten yhteyksien ymmärtämiseksi sillä tasolla, mikä mahdollistaa noiden mallien kehittämisen alunperin ja niille asetettujen tavoitteiden mukaisen käytännöllisen hyödynnettävyyden. Erityisesti älykkyyttä tietysti tarvitaan uusien, entistä paremmin todellisuutta kuvaavien mallien ja teorioiden kehittämisessä ja huomattavasti vähäisemmässä määrin valmiiden mallien soveltamisessa.

Älykkyys onkin tietysti kyky, jonka hyödyllisyyttä tieteiden väliset raja-aidat eivät vähennä. Esimerkiksi liikkuvia tai muuttuvia osia sisältävien älykkyyden arviointiin tarkoituksenmukaisten pelien tms. toiminnan rinnastus fysikaalisiin malleihin ei ole välttämätöntä, jotta ne olisivat hyödyllisiä myös fysikaalisten mallien kehittämisessä ja käyttämisessä välttämättömien kognitiivisten kykyjen arvioinnin ja kehittämisen kannalta.

Ensinnäkin, koska fysikaaliset ilmiöt ovat mallintamisen kannalta usein suhteellisen haasteellisia, älykkyyden merkitys korostuu fysiikan puolella. Toisekseen, fysiikkaan liittyen yksinkertaisten ja selkeiden periaatteiden pohjalta saadaan laadittua suhteellisen suoraviivaisesti hyvinkin haasteellisia tehtäviä. Kolmannekseen, fysiikka on simulaatioiden kohteena siinä mielessä tarkoituksenmukainen valinta, että simulaation ja todellisuuden välillä on tuolloin empiirisesti todennettavissa oleva yhteys, jolloin tehtävässä tarvittavien kognitiivisten kykyjen ja käytännön kannalta yleisessä katsannossa merkityksellisten kognitiivisten kykyjen välillä on todennäköisesti suhteellisen korkea korrelaatio verrattuna tilanteeseen, jossa tehtävien perustana käytettäisiin puhtaasti kuvitteellisia tai sattumanvaraisia lainalaisuuksia noudattavien kohteiden käyttäytymistä kuvaavia simulaatioita.

Kyseisen pelin osalta rinnastus fysikaalisiin malleihin on varsin ilmeinen, koska kyseessä on osien välisten vuorovaikutusten eräs mahdollinen simulaatio ja fysiikassa on kyse havaittujen tai empiirisen datan perusteella käsitteellisesti eriytettäviksi tarkoituksenmukaisiksi arvioitujen osien välisen vuorovaikutuksen selvittämisestä ja sen mallintamisesta. Relevanssin tulkinta riippuu siis tarkastelun abstraktiotasosta. Kyseisessä pelissä vuorovaikutus on siis deterministinen, mutta peli on silti erittäin vaikea. Toisaalta kvanttimekaaniset vuorovaikutukset ovat tilastollisia, joten olisikin mielenkiintoista kehittää myös mm. sellainen älyllisesti vieläkin haasteellisempi fysiikkapeli, jossa osat käyttäytyisivätkin vain tilastollisesti säännönmukaisella tavalla.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että en ole kyseisen pelin kehittäjä tai markkinoija, vaan olen tosiaan aiheeseen liittyen ensisijaisesti kiinnostunut älykkyyden arvioinnista, joka aiheena on tosiaan ensisijaisesti älykkyyspalstalle kuuluva asia, vaikka olenkin kiinnostunut myös fysiikasta. Tämän vuoksi olenkin tällä palstalla alun perin vain viitannut kyseiseen ketjuun ja selittänyt tilanteen suppeasti.

Älykkyyspalstan valitettavana ominaispiirteenä on kuitenkin siellä vaikuttavien älykkäiden kirjoittajien ilmeinen vähyys ja heidän älykkyytensä rajallisuus. Toisaalta fyysikoiden on arvioitu olevan erityisen älykkäitä, joten aiheen voisi olettaa kiinnostavan ainakin heistä älykkäimpiä. Mainittua peliä voidaankin pitää myös haasteena heidän älykkyydellensä, sillä se on kognitiivisesti järkyttävän vaikea simulaatiota ohjaavien lainalaisuuksien määrän suppeudesta huolimatta.

Esimerkiksi älykkyyspalstalla esiintyy lukuisia henkilöitä, jotka väittävät omaavansa epäuskottavan korkeita älykkyystestituloksia. Älykkyyspalstan ketjun hiljaisuus kirjoitukseni jälkeen voi johtua heidän ja muiden kokemastaan kognitiivisesta dissonanssista, heidän kokeiltuaan kyseistä fysiikkapeliä ja havaittuaan, että heidän oletuksensa omasta älykkyystasostansa ei vastaakaan todellisuutta oikeasti haasteellisissa kompleksisissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa, joihin tilanteisiin perinteiset rakenteeltaan staattiset älykkyystestit eivät kohdennu. Tosin tuo hiljaisuus voi tietysti johtua myös yksinkertaisemmistakin syistä, eli esimerkiksi siitä, että älykkyys on saavuttanut lakipisteensä, jolloin kehittyminen ei enää ole mahdollista.

Sininen-pallo kirjoitti:

Kiitos esittämästäsi älyllisestä haasteesta. Fysiikkaan tieteenä kuuluu fysikaalisten ilmiöiden mallintaminen ja noiden mallien käyttäminen todellisuuden selittämisen, ymmärtämisen ja niiden käyttäytymisen ennustamisen perustana. Fysiikan mallit ovat tyypillisesti matemaattisia kuvauksia ja perustuvat empiirisiin havaintoihin.

Fysiikan ilmiöiden ja noita ilmiöitä kuvaavien mallien ymmärtäminen edellyttää tietysti älyllisiä kykyjä (kognitiota) mm. noiden mallien sisältämien oleellisten merkityksellisten yhteyksien ymmärtämiseksi sillä tasolla, mikä mahdollistaa noiden mallien kehittämisen alunperin ja niille asetettujen tavoitteiden mukaisen käytännöllisen hyödynnettävyyden. Erityisesti älykkyyttä tietysti tarvitaan uusien, entistä paremmin todellisuutta kuvaavien mallien ja teorioiden kehittämisessä ja huomattavasti vähäisemmässä määrin valmiiden mallien soveltamisessa.

Älykkyys onkin tietysti kyky, jonka hyödyllisyyttä tieteiden väliset raja-aidat eivät vähennä. Esimerkiksi liikkuvia tai muuttuvia osia sisältävien älykkyyden arviointiin tarkoituksenmukaisten pelien tms. toiminnan rinnastus fysikaalisiin malleihin ei ole välttämätöntä, jotta ne olisivat hyödyllisiä myös fysikaalisten mallien kehittämisessä ja käyttämisessä välttämättömien kognitiivisten kykyjen arvioinnin ja kehittämisen kannalta.

Ensinnäkin, koska fysikaaliset ilmiöt ovat mallintamisen kannalta usein suhteellisen haasteellisia, älykkyyden merkitys korostuu fysiikan puolella. Toisekseen, fysiikkaan liittyen yksinkertaisten ja selkeiden periaatteiden pohjalta saadaan laadittua suhteellisen suoraviivaisesti hyvinkin haasteellisia tehtäviä. Kolmannekseen, fysiikka on simulaatioiden kohteena siinä mielessä tarkoituksenmukainen valinta, että simulaation ja todellisuuden välillä on tuolloin empiirisesti todennettavissa oleva yhteys, jolloin tehtävässä tarvittavien kognitiivisten kykyjen ja käytännön kannalta yleisessä katsannossa merkityksellisten kognitiivisten kykyjen välillä on todennäköisesti suhteellisen korkea korrelaatio verrattuna tilanteeseen, jossa tehtävien perustana käytettäisiin puhtaasti kuvitteellisia tai sattumanvaraisia lainalaisuuksia noudattavien kohteiden käyttäytymistä kuvaavia simulaatioita.

Kyseisen pelin osalta rinnastus fysikaalisiin malleihin on varsin ilmeinen, koska kyseessä on osien välisten vuorovaikutusten eräs mahdollinen simulaatio ja fysiikassa on kyse havaittujen tai empiirisen datan perusteella käsitteellisesti eriytettäviksi tarkoituksenmukaisiksi arvioitujen osien välisen vuorovaikutuksen selvittämisestä ja sen mallintamisesta. Relevanssin tulkinta riippuu siis tarkastelun abstraktiotasosta. Kyseisessä pelissä vuorovaikutus on siis deterministinen, mutta peli on silti erittäin vaikea. Toisaalta kvanttimekaaniset vuorovaikutukset ovat tilastollisia, joten olisikin mielenkiintoista kehittää myös mm. sellainen älyllisesti vieläkin haasteellisempi fysiikkapeli, jossa osat käyttäytyisivätkin vain tilastollisesti säännönmukaisella tavalla.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että en ole kyseisen pelin kehittäjä tai markkinoija, vaan olen tosiaan aiheeseen liittyen ensisijaisesti kiinnostunut älykkyyden arvioinnista, joka aiheena on tosiaan ensisijaisesti älykkyyspalstalle kuuluva asia, vaikka olenkin kiinnostunut myös fysiikasta. Tämän vuoksi olenkin tällä palstalla alun perin vain viitannut kyseiseen ketjuun ja selittänyt tilanteen suppeasti.

Älykkyyspalstan valitettavana ominaispiirteenä on kuitenkin siellä vaikuttavien älykkäiden kirjoittajien ilmeinen vähyys ja heidän älykkyytensä rajallisuus. Toisaalta fyysikoiden on arvioitu olevan erityisen älykkäitä, joten aiheen voisi olettaa kiinnostavan ainakin heistä älykkäimpiä. Mainittua peliä voidaankin pitää myös haasteena heidän älykkyydellensä, sillä se on kognitiivisesti järkyttävän vaikea simulaatiota ohjaavien lainalaisuuksien määrän suppeudesta huolimatta.

Esimerkiksi älykkyyspalstalla esiintyy lukuisia henkilöitä, jotka väittävät omaavansa epäuskottavan korkeita älykkyystestituloksia. Älykkyyspalstan ketjun hiljaisuus kirjoitukseni jälkeen voi johtua heidän ja muiden kokemastaan kognitiivisesta dissonanssista, heidän kokeiltuaan kyseistä fysiikkapeliä ja havaittuaan, että heidän oletuksensa omasta älykkyystasostansa ei vastaakaan todellisuutta oikeasti haasteellisissa kompleksisissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa, joihin tilanteisiin perinteiset rakenteeltaan staattiset älykkyystestit eivät kohdennu. Tosin tuo hiljaisuus voi tietysti johtua myös yksinkertaisemmistakin syistä, eli esimerkiksi siitä, että älykkyys on saavuttanut lakipisteensä, jolloin kehittyminen ei enää ole mahdollista.

Lue lisää

Voihan kognitio! Kaikkea sitä joku jaksaa kirjoitella!

>>Älykkyyspalstan ketjun hiljaisuus kirjoitukseni jälkeen voi johtua heidän ja muiden kokemastaan kognitiivisesta dissonanssista<<

Joku voisi jopa arvella että ensisijaisesti luulo omien kirjoitusten vaikutuksesta ketjun aktiivisuuteen saattaisi johtua kognitiivisesta dissonanssista tai jopa grandioottisista tuntemuksista...

Toisekseen kannattaisi opetella tiivistämään asiansa, jos sitä on. Pseudofiksua mutta oikeasti tyhjää lätinää sekoitettuna kaikkien tietämiin itsestäänselvyyksiin sisältävää tekstiseinää ei jaksa älykäskään ihminen lukea, ja toisaalta sellaisen kirjoittamisen jaksamisen suhteen voimme vain veikkailla asianlaitaa älykkyyden suhteen.

mjhbkjmhbjh kirjoitti:

>>Älykkyyspalstan ketjun hiljaisuus kirjoitukseni jälkeen voi johtua heidän ja muiden kokemastaan kognitiivisesta dissonanssista<<

Joku voisi jopa arvella että ensisijaisesti luulo omien kirjoitusten vaikutuksesta ketjun aktiivisuuteen saattaisi johtua kognitiivisesta dissonanssista tai jopa grandioottisista tuntemuksista...

Toisekseen kannattaisi opetella tiivistämään asiansa, jos sitä on. Pseudofiksua mutta oikeasti tyhjää lätinää sekoitettuna kaikkien tietämiin itsestäänselvyyksiin sisältävää tekstiseinää ei jaksa älykäskään ihminen lukea, ja toisaalta sellaisen kirjoittamisen jaksamisen suhteen voimme vain veikkailla asianlaitaa älykkyyden suhteen.

Lue lisää

Mielestäni puheenvuorosi sisältö on hyvin tyypillinen, eli nerojen näkökulmasta valitettavasti ennenkaikkea tavattoman tylsä, virheellisiin oletuksiin perustuva ja varsinaisen aiheen kehittelyn kannalta epärelevantti, mutta arvostan sitä silti asianmukaisessa määrin analysoimalla sen yksityiskohtaisesti. Asiaan liittyen kannattaa huomata seuraavat seikat.

1) Vastaukseni ovat räätälöidyt erityisesti niille, joille ne on suunnattu, eivätkä jälkikäteen esiin pomppaaville tuntemattomille tekijöille, jotka eivät edes tuota kontribuutiota varsinaiseen teemaan. 2) Itsestäänselvästi omilla kirjoituksillani on ns. 'grandiöösi' vaikutus ketjun aktiivisuuteen, koska olen sen aloittaja. 3) Älykkyyspalstalla on tietysti joitakin älykkäitäkin kirjoittajia, mutta useimmat heistä ovat vain olevinaan älykkäitä, minkä huomaa nopeasti kyvyttömyydestä tuottaa muuta tekstiä kuin lyhyitä muiden aiemmin esittämiä lausahduksia ja väitteitä saamistaan epäuskottavan korkeista älykkyystestituloksista, eli älykkyyspalstan nykyinen älyllinen taso on kyllä ihan aidosti surkea. 4) Kannattaa hahmottaa, että nerot tunnistavat kehittyneen kognitionsa ansiosta relevantteja liittymiä sielläkin, missä muut eivät ilmeisesti tunnista mitään, koska nerojen aivojen osat ovat kytkeytyneet asianmukaisesti toisiinsa. 5) Tekstini ovat itseasiassa hyvin tiiviitä, mutta myös moniulotteisia, koska kehittelen rinnakkain useita eri teemoja ja tarkastelen asioita monipuolisesti ottaen huomioon erilaisia aiheen jatkokehittelyn kannalta relevantteja aspekteja. 6) En koe erityisenä menetyksenä sitä, vaikka jotkut eivät jaksaisi tai viitsisi lukea kirjoituksiani, enkä aio muuttaa ilmaisutapaani, koska se on tarkoituksellisesti valittu ja lähinnä älykkäille suunnattu, joilta olenkin saanut paljon positiivista palautetta. 7) Olen 'tractor':n kanssa samaa mieltä siitä, että varsinainen älykkyysteema kuuluu älykkyyspalstalle, mutta kommentoin tietysti harkintani mukaan tarpeellisessa laajuudessa kaikkea muutakin. 8) Niin, kielenhuoltosetien ja -tätien kommentteja ennakoiden, kaikki tämä teksti on tosiaan samassa kappaleessa, mutta mitä sitten, sillä tekstihän on hyvin lyhyt nerojen näkökulmasta ja toisaalta täytyyhän muillekin heittää välillä jotakin pureskeltavaa.

Sininen-pallo kirjoitti:

Mielestäni puheenvuorosi sisältö on hyvin tyypillinen, eli nerojen näkökulmasta valitettavasti ennenkaikkea tavattoman tylsä, virheellisiin oletuksiin perustuva ja varsinaisen aiheen kehittelyn kannalta epärelevantti, mutta arvostan sitä silti asianmukaisessa määrin analysoimalla sen yksityiskohtaisesti. Asiaan liittyen kannattaa huomata seuraavat seikat.

1) Vastaukseni ovat räätälöidyt erityisesti niille, joille ne on suunnattu, eivätkä jälkikäteen esiin pomppaaville tuntemattomille tekijöille, jotka eivät edes tuota kontribuutiota varsinaiseen teemaan. 2) Itsestäänselvästi omilla kirjoituksillani on ns. 'grandiöösi' vaikutus ketjun aktiivisuuteen, koska olen sen aloittaja. 3) Älykkyyspalstalla on tietysti joitakin älykkäitäkin kirjoittajia, mutta useimmat heistä ovat vain olevinaan älykkäitä, minkä huomaa nopeasti kyvyttömyydestä tuottaa muuta tekstiä kuin lyhyitä muiden aiemmin esittämiä lausahduksia ja väitteitä saamistaan epäuskottavan korkeista älykkyystestituloksista, eli älykkyyspalstan nykyinen älyllinen taso on kyllä ihan aidosti surkea. 4) Kannattaa hahmottaa, että nerot tunnistavat kehittyneen kognitionsa ansiosta relevantteja liittymiä sielläkin, missä muut eivät ilmeisesti tunnista mitään, koska nerojen aivojen osat ovat kytkeytyneet asianmukaisesti toisiinsa. 5) Tekstini ovat itseasiassa hyvin tiiviitä, mutta myös moniulotteisia, koska kehittelen rinnakkain useita eri teemoja ja tarkastelen asioita monipuolisesti ottaen huomioon erilaisia aiheen jatkokehittelyn kannalta relevantteja aspekteja. 6) En koe erityisenä menetyksenä sitä, vaikka jotkut eivät jaksaisi tai viitsisi lukea kirjoituksiani, enkä aio muuttaa ilmaisutapaani, koska se on tarkoituksellisesti valittu ja lähinnä älykkäille suunnattu, joilta olenkin saanut paljon positiivista palautetta. 7) Olen 'tractor':n kanssa samaa mieltä siitä, että varsinainen älykkyysteema kuuluu älykkyyspalstalle, mutta kommentoin tietysti harkintani mukaan tarpeellisessa laajuudessa kaikkea muutakin. 8) Niin, kielenhuoltosetien ja -tätien kommentteja ennakoiden, kaikki tämä teksti on tosiaan samassa kappaleessa, mutta mitä sitten, sillä tekstihän on hyvin lyhyt nerojen näkökulmasta ja toisaalta täytyyhän muillekin heittää välillä jotakin pureskeltavaa.

Lue lisää

Vastauksesi on toki räätälöity, mutta sinusta katsoen ulkopuolisen toimesta eikä aivan niin kuin asian tahtoisit ymmärtää.

Koska älykkyysaspektin osalta luontevin paikka keskustelulle on siis kyseinen älykkyyspalstan ketju, lisäsin kommenttini tähän suoraan sinne:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14859427/alykkaat-eivat-tormaile#comment-90225886

Sininen-pallo kirjoitti:

Koska älykkyysaspektin osalta luontevin paikka keskustelulle on siis kyseinen älykkyyspalstan ketju, lisäsin kommenttini tähän suoraan sinne:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14859427/alykkaat-eivat-tormaile#comment-90225886

Lue lisää

Älykkäät eivät törmäile hörhöjuttujen kanssa älykkäiden keskustelijoiden palstalla.

fysiikka.rules kirjoitti:

Älykkäät eivät törmäile hörhöjuttujen kanssa älykkäiden keskustelijoiden palstalla.

Ketjun otsikko: "Älykkäät eivät törmäile" on vain lyhennys tekstin ensimmäisestä lauseesta: "Älykkyyteen kuuluu kyky olla törmäilemättä päättömästi", mikä taas on tarkoituksellisesti popularisoitu lyhennys ilmauksesta "Älykkyyteen kuuluu kyky olla törmäilemättä epätarkoituksenmukaisesti" eli: "Älykkyyteen kuuluu kyky olla törmäilemättä ennakoimattomasti tavoitteiden saavuttamisen kannalta haitallisella tavalla", eli oleellista tässä on siis ennakoiva älykkyys ja sen arviointi. Ennakoiva älykkyys on keskeistä mm. kehitettäessä fysikaalista todellisuutta entistä paremmin kuvaavia, selittäviä ja ennustavia malleja ja teorioita.

Tässä tietysti oletetaan, että mentaalisilla päätösprosesseilla (fysiikkaa) on kyky aikaansaada tarvittavat liikkeet (fysiikkaa), eli motoriikkaa (fysiikkaa) ei olla korostettu, koska sitä on pidetty väitteen kontekstin kannalta poikkeustapauksia lukuunottamatta itsestäänselvästi käytettävissä olevana resurssina tai resurssina, jonka käyttöönotto on lähinnä tekninen ongelma (palstajaon kannalta lähinnä fysiikkaa) sen sijaan, että se olisi ensisijaisesti kognitiivinen, eli havainnointiin ja älykkyyteen liittyvä ongelma, jotka siis ovat asioita, joihin liittyy sellaisen informaation käsittelyä (edellyttää fysiikkaa), jolla on vaikutusta tavoitteiden saavuttamiseen ja joita niitäkin tietysti voidaan tukea tekniikan avulla, mutta älykkyyden arviointitilanteissa se ei ole tapana, koska tasaisesti jaetun tuontyyppisen teknisen tuen voidaan olettaa vaikuttavan tuloksiin lähinnä vakioisesti.

Tietysti käytännön rajoitteena tässä kaikessa on lisäksi se, että ennakointi voi perustua vain käytettävissä olevaan tietoon, minkä hankinta edellyttää kognitiivista kyvykkyyttä, mikä taas on erityisesti fysiikkaan liittyvän teoriankehittelyn kannalta tärkeää, koska itsestäänselvästi fysiikka ei edisty hyvin pelkkiin filosofisiin spekulaatioihin perustuen. 'Hörhöteoreettisten' spekulaatioiden osalta voidaan todeta, että vaikuttaisi ainakin 'hörhöjutulta' olettaa, että kognitiolla ei olisi vaikutusta liikkeiden ohjauksiin näissä tapauksissa, joskaan 'hörhöjuttu' ei edes ole tieteellinen käsite. Mitään ristiriitaa kuitenkaan ei vallitse fysiikan ja kognition välillä, joten sellaista on tietysti turha yrittää kehitelläkään.

Johtopäätös: Riippuu siis tavoitteista, kannattaako törmäileminen vai ei. Törmäileminen voi olla hyödyllistä, jos sen kautta saadaan esimerkiksi arvokasta tietoa siitä, mitä törmäämisestä seuraa, kuten esimerkiksi alkeishiukkasia törmäytettäessä. Kyseisen pelin tapauksessa kuitenkin törmäyksen seuraus on ilmeinen, eli se, että prosessi palaa tason alkuun, mikä ei ole pelaamiselle asetettujen tavoitteiden mukaista, jos oletetaan, että tavoitteena on myös pelata tasot läpi mahdollisimman nopeasti, mikä taas on resurssien käytön näkökulmasta rationaalista, jos tavoitteena ei lisäksi ole esimerkiksi kerätä lisää tietoa pelin tai simulaation lainalaisuuksista, mikä taas on oppimista, jolla on arviointien vertailtavuutta mutkistava vaikutus, jos oppimiseen käytettävää aikaa ei ole vakioitu.