Miks hyvät kuolee nuorina?

...olisi uskisten keskuudessa tosi suosittua,kö ?!?
lol
;-)

Kun nuori ihminen - oli nyt sitten hyvä tai paha - kuolee,niin hänellä on ollut pää täynnä ajatuksia ja suunnitelmia tulevaisuutensa varalle. Kaikki ne jäävät toteutumatta.

Ihmisen elämään mielestäni kuuluu lapsuus, nuoruus, aikuisuus,vanhuus ja näiden kaikkien ikävaiheiden jälkeeen ihminen olisi kypsynyt (valmis) kuolemaan. Moni vanhus suhtautuu lempeästi omaan poismenoonsa eli on valmis.

Kun elämä keskeytyy liian aikaisin, niin silloin minulle ainakin tulee Jumala-kriisi. En millään tahdo ymmärtää enkä hyväksyä Jumalan tarkoitusta, jos hän sallii vaikkapa neljän tai viiden nuoren kuolla yhdellä rysäyksellä rekkakolarissa.

Tuollaisten tapausten jälkeen uskoni Jumalaan horjuu hyvin vahvasti. Pelkään ettei Häntä ole olemassakaan ja että ihmiset ovat oman onnensa nojassa yksinäisinä ilman varjelusta.

aahoohoo kirjoitti:

Kun nuori ihminen - oli nyt sitten hyvä tai paha - kuolee,niin hänellä on ollut pää täynnä ajatuksia ja suunnitelmia tulevaisuutensa varalle. Kaikki ne jäävät toteutumatta.

Ihmisen elämään mielestäni kuuluu lapsuus, nuoruus, aikuisuus,vanhuus ja näiden kaikkien ikävaiheiden jälkeeen ihminen olisi kypsynyt (valmis) kuolemaan. Moni vanhus suhtautuu lempeästi omaan poismenoonsa eli on valmis.

Kun elämä keskeytyy liian aikaisin, niin silloin minulle ainakin tulee Jumala-kriisi. En millään tahdo ymmärtää enkä hyväksyä Jumalan tarkoitusta, jos hän sallii vaikkapa neljän tai viiden nuoren kuolla yhdellä rysäyksellä rekkakolarissa.

Tuollaisten tapausten jälkeen uskoni Jumalaan horjuu hyvin vahvasti. Pelkään ettei Häntä ole olemassakaan ja että ihmiset ovat oman onnensa nojassa yksinäisinä ilman varjelusta.

Lue lisää

että, vaikka tunnet, että uskosi horjuu, niin muista kuitenkin myös se, että Jumala tietää aina parhaiten. Ei Jobkaan syyttänyt Jumalaa, vaikka Saatan Jumalan sallimuksesta otti häneltä kerralla omaisuuden ja kaikki kymmenen lastansa. Kun se ei suistanut miestä vihaamaan Jumalaa, niin Saatana syytti edelleen tätä, että Job tulisi luopumaan Jumalasta, jos hän saisi kiusata tätä paiseilla, ja siihenkin se sai luvan. Lopulta hän joutui elämään kaatopaikalla, koska haisi niin pahalle. Job kesti tämänkin syyttämättä Jumalaa, ja sen vuoksi Jumala siunasi myöhemmin häntä runsaasti. Hyvin kuvaavaa on miehen ajatukset siitä, että hän oli puhumatta seitsemän päivää, vaikka kolme hänen ystäväänsä olivat siinä vierellä koko ajan. Ja kun viimein hän aukaisi suunsa, niin hän valitti, että koskaan oli syntynyt elävänä äitinsä kohdusta.
(Muistaakseni se meni pääpiirteittäin noin, en ole vielä tutustunut koko kirjaan, mutta parhaillaan tutkin sitä).

Se mitä me voimme Jobista, on hänen luja luottamuksensa ja uskonsa Jumalaan - tapahtui mitä tahansa.

jossain määrin tulee päätettyä siitä syntymästä.

Päätä sinä Mikko omalta osaltasi ja tee yhteiskunnalle palvelus: tee kastraatio, kun pidättäytymään et kerran pysty.

Voihan olla niin että joku päivä pääset tekemään muutakin kuin käsitöitä.

Nuorena kuolemisesta tulee mieleeni myös vaikeasti vammaisena syntynyt ihminen, joka ei pysty tekemään muuta, kuin makaamaan sängyssä syötettävänä ja siistittävänä.

Mikä merkitys tällaisen ihmisen elämällä on? Miten hän voi saada viisaan sydämen jos ei pysty muuta kuin syömään ja paskimaan ja kärsimään kivuista ja kohtauksista? Kenelle tämän kaltaisella elämällä on tarkoitusta? Oikeudenmukaistako?

Kaikille ihmisille ei ole suotu samanlaisia lähtökohtia edes sulkijalihaksen hallitsemisen suhteen.

...silti ajattelen esim. Aasiassa kuolleita pieniä lapsia - eihän heidän aikansa voinut olla täysi!! Vielä tänäänkin itkin surusta ajatellessani niitä lukuisia lapsia ja lapsiperheitä, jotka menehtyivät siellä. Se on niin murheellista, ajatella etenkin omaisten kärsimystä. On niin vaikea ymmärtää, miksi. Täytynee vain luottaa, että Jumalalla on joku suunnitelma tälläisissäkin asioissa? Itse ainakin toivon, että voimme nähdä toisemme vielä jossakin tämän elämän päätyttyä.

aahoohoo kirjoitti:

Nuorena kuolemisesta tulee mieleeni myös vaikeasti vammaisena syntynyt ihminen, joka ei pysty tekemään muuta, kuin makaamaan sängyssä syötettävänä ja siistittävänä.

Mikä merkitys tällaisen ihmisen elämällä on? Miten hän voi saada viisaan sydämen jos ei pysty muuta kuin syömään ja paskimaan ja kärsimään kivuista ja kohtauksista? Kenelle tämän kaltaisella elämällä on tarkoitusta? Oikeudenmukaistako?

Kaikille ihmisille ei ole suotu samanlaisia lähtökohtia edes sulkijalihaksen hallitsemisen suhteen.

Lue lisää

...jokin merkitys siinä, että me ns. terveet yritämme elää sairaan ihmisen rinnalla ja auttaa häntä? Nöyrtyä kohtaloidemme edessä? Katsoa omaa ylpeyttämme ja itseriittoisuuttamme suoraan silmiin? Tulla lähemmäksi toisiamme? Unohtaa itsemme ja elää yhdessä? Oppia todellista rakkautta? Tehdä toisen elämästä niin hyvää kuin voimme tai ainakin parempaa?

Blackdog kirjoitti:

...jokin merkitys siinä, että me ns. terveet yritämme elää sairaan ihmisen rinnalla ja auttaa häntä? Nöyrtyä kohtaloidemme edessä? Katsoa omaa ylpeyttämme ja itseriittoisuuttamme suoraan silmiin? Tulla lähemmäksi toisiamme? Unohtaa itsemme ja elää yhdessä? Oppia todellista rakkautta? Tehdä toisen elämästä niin hyvää kuin voimme tai ainakin parempaa?

Lue lisää

Saada elämänoppia itselle toisen ihmisen elämättömän elämän kustannuksella, jossa saattavat vielä kivut ja tuskat olla mukana.

Sinun tavallasi olen joskus perustellut tuota asiaa itselleni, mutta oma ajatukseni ontuu ja kompastuu tuohon epäoikeudenmukaisuuteen.

Tuo sängyssä siteissään makaava ihminen ei koskaan tule tuntemaan elämisen riemua(sitäkin joskus on) ei haistelemaan ilmaa kesäaamuna,eikä tunne kastematojen tuoksua sateen jälkeen.

Niin. Ehkäpä minun pitäisi suuremmalla hartaudella ja kunnioituksella suhtautua tavalliseen tylsään arkeen ja poimia siitä kaikki mahdolliset pienetkin jutut, mitä aisteilla ja tunteilla siitä on otettavissa.

aahoohoo kirjoitti:

Saada elämänoppia itselle toisen ihmisen elämättömän elämän kustannuksella, jossa saattavat vielä kivut ja tuskat olla mukana.

Sinun tavallasi olen joskus perustellut tuota asiaa itselleni, mutta oma ajatukseni ontuu ja kompastuu tuohon epäoikeudenmukaisuuteen.

Tuo sängyssä siteissään makaava ihminen ei koskaan tule tuntemaan elämisen riemua(sitäkin joskus on) ei haistelemaan ilmaa kesäaamuna,eikä tunne kastematojen tuoksua sateen jälkeen.

Niin. Ehkäpä minun pitäisi suuremmalla hartaudella ja kunnioituksella suhtautua tavalliseen tylsään arkeen ja poimia siitä kaikki mahdolliset pienetkin jutut, mitä aisteilla ja tunteilla siitä on otettavissa.

Lue lisää

...en sitä nyt ihan noin kyllä tarkoittanut:
"Saada elämänoppia itselle toisen ihmisen elämättömän elämän kustannuksella, jossa saattavat vielä kivut ja tuskat olla mukana."

Epäoikeudenmukaisuutta ja kärsimystä tässä elämässä ja maailmassa riittää, mutta ei me ihmiset kai muuta voida kuin tehdä tätä siedettävämmäksi toisillemme? Niinkuin joku mulle kirjoitti: "elämme helvetissä, baby" - siltä mustakin ainakin välillä todella tuntuu.