Hei,
Voisiko kaikki jotka ovat tulleet jätetyksi kertoa miten ovat selvinneet erosta?
Minulla ja miehelläni ilmeisesti on ero tulossa (miehen ehdotuksesta)ja tuntuu hirvittävältä!!
Olemme olleet yhdessä reilut 4v.
Minä 20v.mies 28v.
Voisiko kaikki jotka ovat tulleet jätetyksi kertoa miten ovat selvinneet erosta?
Minulla ja miehelläni ilmeisesti on ero tulossa (miehen ehdotuksesta)ja tuntuu hirvittävältä!!
Olemme olleet yhdessä reilut 4v.
Minä 20v.mies 28v.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ensiksikin: VOIMIA!!!! Tulet sitä tarvitsemaan jos päädytte eroon.
Itse vuosia sitten selvisin sotkuisesta erosta ystävieni voimalla. Ystävien kanssa juttelin ja juttelin ja vielä kerran juttelin suhteen halki, poikki ja pinoon. Ystävät olivat se voimavara jonka avulla selvisin.
Tällä hetkellä nykyinenkin suhteeni on "hieman" heikoilla jäillä. Puhuin juuri ystäväni kanssa pitkään ja se toi uskomattoman paljon voimia jaksaa eteenpäin... Meillä on myös näin että mieheni ehkä haluaisikin jatkaa yksin ennemmin kuin yhdessä tätä elämää... Pystyn siis hyvinkin kuvittelemaan mitä mahdat tällä hetkellä tuntea.
Voin siis sen neuvon antaa että ota ystäviisi yhteyttä ja juttele heidän kanssaan tilanteesta. Käy kävelyllä ja ihastele kaunista talvista luontoa (toimii ainakin minulle) ja hymyile vähän kyyneltesi läpi!!! Rankkaa se on mutta elämä jatkuu, tapahtui mitä tahansa (sinulle tai minulle) tsemppiä =)
Kiitos positiivisesta viestistä. On vaan niin vaikea tajuta että yhtäkkiä miehelle ei enää suhde merkitsekään mitään, vaan haluaa olla ns.vapaa.
Mutta se jo auttaa, kun tietää ettei ole yksin. Maailma on täynnä eronneita.
Minä vaan oon aika huono olemaan yksin :(
on monen vuoden jälkeen olla yksin. Mutta ystävät, perhe, harrastukset auttavat. Älä jää kotiin yksin!Tietenkin pitää itkeä, mutta siinä ei voita mitään jos muurautuu neljän seinän sisään. Hoida reippaasti asiat kuntoon, että sinulla on hyvä olla. Kyllä tämä koville ottaa ja ikävä on kova. Yhä toivon, että heräisin tästä painajaisesta ja paluu entiseen virheitä korjaten olisi mahdollista. Viimeiset kuukaudet kun menevät "tilanne päällä" jotenkin ihan sokissa, koska toisesta välittää niin h... paljon. Yhä edelleen.Mutta kun toinen on kylmä, niin pakko elämän on mennä eteenpäin uusilla asioilla.
Selvisin erosta aloittamalla uuden suhteen.
Pari vuotta sitten erottiin exän kanssa hänen aloitteestaan, ts. minut jätettiin. Molemmat silloin 26 vuotta ja yhdessä reilut 7 vuotta, kihloissa ja avoliitossa. Muutama kuukausi meni yksin masentuneena (en viihdy yksin), kunnes aloin uuden suhteen, ja nyt olen jo asunut nykyisen avomiehen kanssa vuoden :)
Kuuden vuoden seurustelun jälkeen tapasin toisen miehen jonka matkaan lähdin. Ero olisi ollut muutenkin edessä, mutta uusi mies hieman vauhditti sitä.
Olin tuolloin 21v.
Ystävien ja uuden mieheni tuella selvisin kaikesta.
Aluksi ero tuntui hyvältä.
Muutin yksiöön ja hoidin kaiken maailman paperihommat pois alta ja jatkoin koulua. Kuitenkin siinä vaiheessa kun sain kaikki viralliset asiat kuntoon ja saatoin hengähtää, jotenkin romahdin. Olin noin viikon pois koulusta ja puhuin taas ystävilleni ja pikkuhiljaa asiat alkoivat taas luistaa.
Seurustelen edelleen mihenen kanssa jonka takia jätin edellisen mieheni.
Minut on juuri pitkän harkinnan jälkeen jätetty.
Ei siinä auta mitkään vanhat fraasit...itken, huudan ja taas itken...
Päästä vaan tunteesi pihalle vaikka sitten itkemällä ja huutamalla, ja jos tuntuu liian raskaalta niin pyydä apua, älä jää yksin!!
Minulle on voimia antanut ajatus, että koskaan ei tiedä mikä on lopullista ja mikä ei..tilanteet muuttuu jokapäivä...
Jos suhteenne oli totista totta ja rakkautenne vahvaa niin uskon että kaikki kääntyy vielä jossain elämän vaiheessa parhain päin...tai sitten kohtaat entistä paremman elämän :)
VOIMIA!