Maailmankaikkeus on täynnä ydinreaktioita eikä meidän tähtemme aurinko tee tässä poikkeusta.
Ilman ydinreaktiota meillä ei olisi aurinkoa ja maapallomme olisi vain kylmä ja eloton planeetta jos sitäkään. Tuskin olisi galakseja tai mitään muutakaan nykyisenkaltaista maailmankaikkeutta.
Ydinreaktio on täysin luonnollinen luontoon kuuluva ilmiö ja siitä pitää olla kiitollinen. On järkeenkäypää ja luonnollista että myös ihmiset käyttävät luonnon luomaa ydinreaktiota elämänsä ja elinympäristönsä parantamiseen.
Liian suuri säteily on kyllä osalle eliöistä vaarallista mutta todettu on sekin että suuri osa saman ryhmän elioistä ei saa minkäänlaisia ongelmia säteilyn osalta, Tämä on todettu Tshernobylin raskaasti säteilevältä alueelta ja perustuu tutkijoiden havaintoihin. Tshernobyliin tehdään myös turistimatkoja joten tuskin tämäkään olisi mahdollista mikäli suurta vaaraa todettaisiin alueella.
Kuten historiaan ja tutkimuksiin perustuva tiede osoittaa, kovin on pienet, paikalliset ja rajalliset säteilyhaitat mikäli onnettomuus sattuu. Ydinvoiman määrään ja käyttömäärään verrattuna onnettomuuksia sattuu todella harvoin.
Mistä ihmeestä kumpuaa vihertävien käsitys "kauheasta ydinreaktiosta"?
Ilman ydinreaktiota meillä ei olisi aurinkoa ja maapallomme olisi vain kylmä ja eloton planeetta jos sitäkään. Tuskin olisi galakseja tai mitään muutakaan nykyisenkaltaista maailmankaikkeutta.
Ydinreaktio on täysin luonnollinen luontoon kuuluva ilmiö ja siitä pitää olla kiitollinen. On järkeenkäypää ja luonnollista että myös ihmiset käyttävät luonnon luomaa ydinreaktiota elämänsä ja elinympäristönsä parantamiseen.
Liian suuri säteily on kyllä osalle eliöistä vaarallista mutta todettu on sekin että suuri osa saman ryhmän elioistä ei saa minkäänlaisia ongelmia säteilyn osalta, Tämä on todettu Tshernobylin raskaasti säteilevältä alueelta ja perustuu tutkijoiden havaintoihin. Tshernobyliin tehdään myös turistimatkoja joten tuskin tämäkään olisi mahdollista mikäli suurta vaaraa todettaisiin alueella.
Kuten historiaan ja tutkimuksiin perustuva tiede osoittaa, kovin on pienet, paikalliset ja rajalliset säteilyhaitat mikäli onnettomuus sattuu. Ydinvoiman määrään ja käyttömäärään verrattuna onnettomuuksia sattuu todella harvoin.
Mistä ihmeestä kumpuaa vihertävien käsitys "kauheasta ydinreaktiosta"?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tshernobylistä?
"Liian suuri säteily on kyllä osalle eliöistä vaarallista mutta todettu on sekin että suuri osa saman ryhmän elioistä ei saa minkäänlaisia ongelmia säteilyn osalta, "
Ehdotat siis sellaista mallia, että osa jää aina eloon? Tuolla toisella ryhmällä, joka ei saa mitään "ongelmia säteilyn osalta" on valitettavasti ihan sama solu- ja molekyylibiologinen järjestelmä, kuin sillä joka kehittää syövän itselleen jo pienestä annoksesta. Eroja on vain vaikea mitata ja havainnoida.
Jotenkin väsähtänyt argumentti tuo säteily elämän perustana, Jos otetaan fysiikasta entropian käsite, niin sen vastakohtana biologiseen elämään perustuva tallennusjärjestelmä, joka kykenee taistelemaan kaaosta vastaan. DNA:han perustuvalla järjestelmällä ei ole montaakaan luontaista vihollista, säteily on niistä yksi.
"Elävä organismi on jatkuvasti alttiina monenlaisille vaurioittaville tekijöille - sekä sisäsyntyisille virheille että stressin, ympäristön ja mikrobien aiheuttamille. Ne edustavat selvästi tietynlaista hyökkääjien aiheuttamaa riskivakiota, joka ei juuri muutu organismin iän karttuessa. Sellaisia ovat tyypillisesti genomin vaurioita aiheuttavat ympäristön mutageenit, happiradikaalit ja säteily sekä DNA:n replikaation ja solunjakaantumisten virheet. "
Tosiasiassa DNA-vaurioita aiheuttavia tekijöitä on siis aikamoinen kirjo, luonnollisia ja ihmisen aikaansaamia. Säteilyäkin on luonnollista ja keinotekoista, joista ensinmainittu dominoi selvästi ja vain hyvin harvoissa tapauksissa keinotekoinen muodostuu merkittäväksi. Mutta vihersokeuteen kuuluu muiden tekijöiden unohtaminen ja keinotekoisen säteilyn nostaminen seipään kärkeen ja huuto kansalle: "Katsokaa kaikki, tässä on suurin vihollisenne!"
" Säteilyäkin on luonnollista ja keinotekoista, joista ensinmainittu dominoi selvästi ja vain hyvin harvoissa tapauksissa keinotekoinen muodostuu merkittäväksi. "
No tämähän on lievästi sanottuna kusetusta. Kaikki keinotekoinen säteily tulee luonnollisen säteilyn päälle, eli lisärasitteeksi. Säteilyssä ennenkaikkea ratkaisee määrä (ehkä kynnysraja, mene ja tiedä). Solu ei tee eroa keinotekoisen ja luonnollisen säteilyn välillä. Miksi johdat ihmisiä harhaan? No olet muutenkin ominut palstan pelle-roolin noiden vihreiden natsi-yhteyksien vuoksi, joten uskottavuutesi on koetuksella.
"Luonnonsäteilystä saatavat vuosiannokset ovat pääasiassa välillä 2–20 mSv, mutta kaikkein korkeimpien luonnollisen taustasäteilyn alueilla annokset voivat olla jopa 100 mSv:n luokkaa vuosittain. Korkeimmankaan luonnollisen taustasäteilyn ei ole havaittu aiheuttaneen terveyshaittoja väestössä."
Luonnonsäteilyn vaihtelualue on siis varsin suuri. Se kyllä vesittää aika lailla tuota argumenttia, että keinotekoinen säteily tulee luonnonsäteilyn päälle.
""Luonnonsäteilystä saatavat vuosiannokset ovat pääasiassa välillä 2–20 mSv, mutta kaikkein korkeimpien luonnollisen taustasäteilyn alueilla annokset voivat olla jopa 100 mSv:n luokkaa vuosittain. Korkeimmankaan luonnollisen taustasäteilyn ei ole havaittu aiheuttaneen terveyshaittoja väestössä."
Tämän lainauksen sisältö ei taida pitää paikkaansa. Mutta kerro nyt ensin, mistä lainasit, katsotaan sitten noita väitteitä. Vai veditkö sen hihasta ja laitoit lainausmerkit? No, sitten vain todistat sen, vaikka se taitaa olla sinulta liikaa vaadittu.
"Se kyllä vesittää aika lailla tuota argumenttia, että keinotekoinen säteily tulee luonnonsäteilyn päälle. "
No se ei vesitä sitä lainkaan. Lisäannos tulee aina normaalikuorman päälle, vaikka te propagandistit yrittäisitte muuta väittää
Se on wikiartikkelista säteilyturvallisuus. Luulen että perusteluna on se, että epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole havaittu merkittäviä eroja esim. syöpäsairastavuudessa korkean taustasäteilyn alueilla, vaikka lineaarimallilla laskien niitä olisi.
Lisäannos tulee luonnollisen päälle, mutta jos se on vain prosentteja, lisäys on varsin pieni luonnonsäteilyn vaihteluun verrattuna.
Joo, huomasin tuon Wiki-artikkelin - kirjoitettu kokonaan ilman lähteitä, niinkuin yleensä kaikki wikin pro-ydinvoima-artikkelit.
Suomessa voi saada isoja annoksia sisätiloissa, ehkä jopa 100mSv, mutta jos kysytään Stukilta, niin siellä sanotaan, että se tappaa laskentavasta riippuen kymmeniä tai satoja suomalaisia joka vuosi. Eli tuostakin voidaan todeta, että wikin artikkeli on sitä itheään.
"Lisäannos tulee luonnollisen päälle, mutta jos se on vain prosentteja, lisäys on varsin pieni luonnonsäteilyn vaihteluun verrattuna. "
Jos oletetaan (tämä tosiaankin on vain oletus), että paikallisen väestön puolustusmekanismit ovat jossakin määrin virittyneet alueen taustasäteilyyn. Tällöinhän pienikin lisä voi olla merkitsevää, kun luonnon omakin taustasäteily jo aiheuttaa tietyn määrän sairauksia ja kuolemia.
Kysymys sinulle: miksi kansainvälinen säteilysuojelukomissio on päättänyt, että väestönsuojaamistoimenpiteet on aloitettava, jos lisäannoksen suuruus on 1mSv vuodessa? Tämä järjestöhän on vahavasti pro-ydinvoimajärjestö ja sitä tuskin voi syyttää viherhippeydestä tai ylipäätänsä liiallisesta avoimuudesta ja läpinäkymisestä.
Noista asioista antaa Kansainvälinen säteilysuojelukomissio ICRP suosituksensa ja IAEA on päättänyt noudattaa ICRPn suosituksia.
ICRP/IAEA määrittelee vallitsevan säteilytilanteen, joka voi olla onnettomuudesta aiheutunut tai esim. luonnon radonin aiheuttama. Silloin kyse on pitkäaikaisesta altistuksesta. Annosraja-alue sille on 1-20 mSv vuodessa ja sopiva arvo on valittava tapauskohtaisen optimoinnin perusteella.
Hätätilanteille ovat ICRP/IAEA määritelleet vastaavasti raja-arvot 20-100 mSv vuodessa. Näitä sovelletaan lyhytkestoisille altistuksille onnettomuustilanteissa.
Japanilaiset viranomaiset sovelsivat Fukushiman onnettomuuden yhteydessä evakuointirajaa 20 mSv vuodessa. Käytännössä annokset jäivät pieneen murto-osaan tuosta.
"Annosraja-alue sille on 1-20 mSv vuodessa ja sopiva arvo on valittava tapauskohtaisen optimoinnin perusteella. "
Stukin tieteellissä artikkeleista voidaan suoraan lukea, että jo 10mSv:n lisäannos siköille näkyy merkitsevänä muutoksen sairastumisissa. Mutta mehän kait pärjatään ilman niitä herkkiä sikiöitä? Vai olisko se niin, että ihmisen raja on siinä, missä on lajin minkä tahansa kehitysasteen raja? Eli siis alle 10mSv? Raskaana olevat naiset eivät saa tehdä työtä, jossa lisäaltistuminen on 1mSv tai siitä enemmän vuodessa.
Ydinala pelaa odistamattomuudella. Vaikka hyvin tiedetään, että sairaudet ja syövät lisääntyvät jo hyvin pienillä annoksilla, näitä muutoksia on vaikea tutkia epidemilogisesti. Epidemiloghian puuttuminen voi antaa oikeuden väittää ihan mitä tahansa. Epidemilogian puuttuminen on tietoinen valinta, ainakin mikäli uskomme ICRP:tä joka jo 50-luvulla totesi, että ongelmat saataisiin näkyviin laajoilla epidemilogisilla tutkimuksilla, mutta päätyi kuitenkin suosittamaan, ettei niitä tehdä.
Kyllähän niitä tutkimuksia on tehty ja tehdään. Hiroshima/Nagasaki on tunnetuin suuria säteilyannoksia saaneen suureen ihmisjoukkoon kohdistuva tutkimus. Monelle sadalle säteilytyöntekijälle vuodesta 1945 aiheutuneesta altistuksesta lähtien tehty terveystutkimus on toinen esimerkki. Tshernobylin osalta voin viitata vaikkapa jenkkiläisen National Cancer Institute sivuilta löytyvään listaan eri tutkimuksista. Venäläiset ovat nyös tehneet varsin laajoja tutkimuksia terveystietoihin perustuen. Ukrainassa ja Valkovenäjällä resurssit saattavat olla pienemmät.
https://dceg.cancer.gov/research/what-we-study/chernobyl-nuclear-accident
"– Sekä Tšernobylia että Fukushimaa on molempia tutkittu yllättävän vähän. Jostain syystä niihin ei ole halutu panostaa. Minun mielestäni tarvitsisimme mahdollisimman paljon tietoa vaikutuksista luontoon, ei pelkkiä laboratoriotuloksia.
Yksi suurimmista puutteista Mappesin mielestä on, ettei Tšernobylin onnettomuuden jälkeisissä puhdistustöissä olleiden ihmisten tietoja kerätty kunnolla."
Näin siis Tapio Mappes Jyväskylän yliopistosta. Hän tekee parhaillaan tutkimusta Tsernobylissä ja häntä koskeva artikkeli löytyy toisesta ketjusta. Lainaus oli täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-8835303
Mutta jos sinä olet sitä mieltä, että tutkimuksia on tehty, niin mikset lue edes niitä, vaan kirjoittelet tänne epämääräisiä puolitotuuksia ja todistamattomia väitteitä.
http://www.irpa.net/irpa10/cdrom/00666.pdf+
Niinpä niin, tutkimukset eivät olisi kovin hyödyllisiä. Käsittääkseni se takoittaa, että hyödyllistä on olla tietämättä. Tutkimatta jättäminen sitten toki oikeuttaa väittämään, ettei terveysvaikutuksia ole ollut, kuten sinä tunnut tekevän.
Kuinkahan monta ydinkatasrofia tarvitaan, että ihmiskunta edes yrittää ottaa niistä oppia?
Niin, siteerasin vain tuon asiantuntevana pitämäni artikkelin johtopäätöksiä.