Aaltojen koon arviointi

Enoonorobotti

38

2870

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kylläeiole

      Voihan se tolla kelillä jonkun aaltpoijun luona ollakin niitä lukemia, mutta ei tuossa. Loppua kohti aallot selvästi kasvoivat Alussa oli ehkä metrisiä, myöhemmin on noista kuvista vaikea arvioida koska aallot olivat paljon pitempiä. Tuskin kuitenkaan kahta, ehkä 1,5 siis merkitsevää.

      Porkkalanselän maine on paha, muttei se ole aaltojen kannalta mitenkään ihmeellinen paikka. Yleensä Tulliniemen ympäri mentäessä aallot ovat paljon isompia.

    • Joakim1

      Aaltopoijun mukaan väitettynä päivävä 17.9.2012 tuuli koko päivän Mäkiluodolla (video Porkkalanniemen lähistöltä) 8-12 m/s aluksi lounaasti ja sitten etelästä. Vasta myöhemmin illalla (20-23) tuulta oli 12-14 m/s. Helsingin Majakalla tuuli hiukan enemmän, 10-12 m/s 00-17 ja 12-14 m/s 17-23. Ko. tuulet ovat selvästi yli10 m korkeissa avomerellä olevissa mittausasemissa, joten tuulta ei ollut noinkaan paljoa, varsinkaan saarten suojassa.

      Suomenlahden aaltopoijulla merkitsevä aallonkorkeus 1,6-1,8 m ja Pohjoisen Itämeren aaltopoijulta sitten löytyy se 3,0 m merkitsevä aallonkorkeus, mutta se on kohtuu kaukana (110 M) Porkkalan selältä.

      Suurin osa videosta on Porkkalanniemen ja Upinniemen väliseltä pätkältä, vaikka videolla puhutaankin Porkkalanniemen lähestymisestä. Ajavat siis sisäväylää käymättä varsinaisella Porkkalanselällä ja tuontkaan reitin aallokkoisempia kohtia ei näytetö. Ko. kohta on 3,5 M Mäkiluodon sisäpuolella. Tuulta lienee alle 10 m/s ja aaltoa alle 1 m merkitsevänä aallonkorkeutena videossa.

    • Joakim1

      Merkitsevä aallonkorkeus tarkoittaa suurimman kolmanneksen keskikorkeutta pohjalta huipulle. Ko. video lienee kuvattu noin 1,5-2 m vesilinjan yläpuolelta. Toisin sanoen jo tuon korkuisista aalloista horisontin olisi pitänyt jäädä aallon huipun taakse (ko. vene olisi selvästi aallonpituutta lyhyempi ja varsinkin kapeampi). Suurimmat aallot ovat 2-kertaisia merkitsevään nähden.

      • kryssari

        Komppaan. Itse kun on joskus ollut kunnon kelissä, horisontti ja myös muut veneet katoavat näkyvistä aallonhuippujen taakse. Nyt näkyy saaria ja luotoja koko ajan.

    • sf56789
    • KakkosReivi

      Videopätkällä ei todellakaan ole mitä väitetään! Tulin viime su Piritasta Porkkalaan, aallot n.2m ja tuuli 10-12m/s, ja oli kyllä korkeampia ja enemmän murtuvia aaltoja kuin videolla..

      • Valkoharjat

        Jos ei ole kovaa ristiaallokkoa niin:
        5-6 m/s tuulessa aaltojen huipuissa ei näy valkoista.
        7 m/s tuulessa valkoharjaisia aaltoja näkyy siellä täällä, valtaosassa aaltoja ei.
        10 m/s tuuli saa kaikkien jokaisen aallon harjalle ainakin hiukan valkoista.

        Aloittajan videossa tuulta on selvästi alle 10 m/s ja aallonkorkeus alle 1 m, kuten myös Joakim jo aiemmin totesi.

      • R33BlueEyes
        Valkoharjat kirjoitti:

        Jos ei ole kovaa ristiaallokkoa niin:
        5-6 m/s tuulessa aaltojen huipuissa ei näy valkoista.
        7 m/s tuulessa valkoharjaisia aaltoja näkyy siellä täällä, valtaosassa aaltoja ei.
        10 m/s tuuli saa kaikkien jokaisen aallon harjalle ainakin hiukan valkoista.

        Aloittajan videossa tuulta on selvästi alle 10 m/s ja aallonkorkeus alle 1 m, kuten myös Joakim jo aiemmin totesi.

        Kamera latistaa meren. Tässä kuva, mikä on otettu keskeltä Porkkalanselkää 27.6.2015 n. klo 14. Ihan kuvan perusteella paljonko arvioisitte tuulta olevan? https://tinyurl.com/ycfydls5

      • tiedä.tuota
        R33BlueEyes kirjoitti:

        Kamera latistaa meren. Tässä kuva, mikä on otettu keskeltä Porkkalanselkää 27.6.2015 n. klo 14. Ihan kuvan perusteella paljonko arvioisitte tuulta olevan? https://tinyurl.com/ycfydls5

        Oikeastaan merestä ja aalloista tuo kuva ei kerro mitään. Mielenkiintoinen osuus merestä on vasta-auringossa vailla yksityiskohtia. Purjevalinta ja kallistus viittaavat 10-12 m/s tuuleen.

        Valokuvissa ei aallonkorkeus todellakaan näy, ellei ole referenssiä, kuten aallon taakse katoavaa venettä. Aallonharjat sen sijaan ovat hyvä viite, jos niitä on riittävän monta kuvassa

      • R33BlueEyes
        tiedä.tuota kirjoitti:

        Oikeastaan merestä ja aalloista tuo kuva ei kerro mitään. Mielenkiintoinen osuus merestä on vasta-auringossa vailla yksityiskohtia. Purjevalinta ja kallistus viittaavat 10-12 m/s tuuleen.

        Valokuvissa ei aallonkorkeus todellakaan näy, ellei ole referenssiä, kuten aallon taakse katoavaa venettä. Aallonharjat sen sijaan ovat hyvä viite, jos niitä on riittävän monta kuvassa

        Mäkiluodon mukaan tuolloin oli 10,5(12,5) m/s. Todennäköisesti kuva otettu juuri puuskan hetkellä. On myös toinen kuva toiselta halssilta. Meri ei siinä erityisen valkoinen vieläkään. Mielestäni vasta kun mennään 14 m/s ja yli alkaa meri käydä tosi valkoiseksi. Varsinkin jos tummat ukkospilvet päällä. Silloinkin aallon korkeus ja muoto riippuu tietysti pyyhkäisymatkasta ja pohjan syvyydestä.

    • Flipperisti

      Tuota noin, muutama kommentti edellä kirjoittaneille:

      1) Liukuvassa veneessä otetusta videosta on _todella_ vaikea arvioida aallonkorkeutta
      2) Kuvaajahan sanoo keskeyttävänsä kuvaamisen tiukemman aallokon ajaksi.

      En siis ota tarkemmim kantaa mikä allonkorkeus tuossa on, mutta ei tuossa omastakaan mielestä kolmea metriä ole...

    • gfg563

      "1) Liukuvassa veneessä otetusta videosta on _todella_ vaikea arvioida aallonkorkeutta"

      Kevyttä liukuvaa venettä ei ajeta liu'ussa monta metriä korkeassa aallokossa. Sitä ei vain yksinkertaisesti pysty ajamaan.

      Aallonkorkeus on tuossa alle metrin, ihan normikeliä. Kalamiehillä tuppaavat muuttumaan puheissa sekä kalojen mitat että aaltojen koko.

      Muistaakseni kalastus.comissa on aiheesta pitkä keskustelu, jossa ihmetellään ihmisten kykyä ajella Bustereilla ties millaisissa keleissä. Oikeasti he eivät tietenkään aja. Jutut vain tuppaavat kasvamaan.

    • Seppomartti

      Aallon korkeuden ja tuulen nopeuden välillä on riippuvuus: tuulen kesto ja nopeus sekä vapaa etenemismatka. Netistäkin varmaan löytyy korrelaatiosta taulukko. Kirjoista ainskin. Suomen saaristossa kuten Porkkalan selkää ylitettäessä pelkällä tuulitiedolla on huono arvata aallon korkeutta. Portugalin rannikolla oli viime yön "gale". Aallon korkeus kasvoi koko vuorojauden ajan ja oli korkein kun tuuli laski 30 solmusta 22-25:een.
      Merkitsevä aallonkorkeus on merkitsevä meteorologille mutta huono yksikkö purjehtijalle. Allon korkeutta on vaikea arvioida ja suurimman kolmanneksen keskiarvon laskentaa ei kukaan tee. Purjehtilalle merkitseviä ovat korkeimmat aallot. Niiden aiheuttama veneeen kaatamisriski ja istuinkaukaloon murtumisriski.

    • Seppomartti

      Tuosta aallonkorkeustaulukosta puuttuu aikatekijä. Ilmeisesti siihen sisältyy oletus, että aikaa on ollut riittävästi maksimikorkeuden saavuttamiseksi. Se aika on pitempi kuin suomalaisen myrskyn kestoaika, mikä ulkomuistista lienee n 8 tuntia.
      Yksittäisen aallon korkeuden arvioiminen on minulle vaikeaa. Suurimman kolmanneksen keskiarvo vielä vaikeampaa ja "merkityksellinen korkeus" on mlnulle merkityksetön suure. Suurimmat aallot sen sijaa merkitsevät minulle enemmän kuin tilastosuure. Niiden suurien perusteella vähennän purjepintaa, ajan alempaa kurssia ja arvioin kaatumisriskiä. Muut saavat vapaasti ajatella toisin.
      Kaatumistaporteissa usein esiintyy ilmaisu yllätyksestä, tavallista suuremmasta aallosta, mikä täytti sittlådan tai kaatoi veneen.

      • Joakim1

        Suurin aalto on hyvin epämääräinen suure., koska ne kaikkein suurimmat tulevat harvoin. Siis samassa aallokossa voi joutua odottamaan tunteja sitä suurinta. Merkitsevä aallonkorkeus yrittää olla lähinnä sitä, mitä havaitset. Siksi se on suurimman 1/3 keskiarvo eikä kaikkien aaltojen keskiarvo tai mediaani.

      • Taulukko-tässä

        Kyllä siinä taulukossa aika on mukana. Taulukon oletuksena on, että tuuli on puhaltanut vakionopeudella koko sen "Fetch"-matkan. Siitä voi halutessa laskea ajan. Toisaalta, esim. jos tietää avomerellä tuulen puhaltaneen vain puolivälistä selkää, matka on se puoliväistä alkaen. Tuulen muuttuessa tilanne on tietysti vaikeampi arvioida, menee vähän hiha-arvioksi.

      • Joakim1
        Taulukko-tässä kirjoitti:

        Kyllä siinä taulukossa aika on mukana. Taulukon oletuksena on, että tuuli on puhaltanut vakionopeudella koko sen "Fetch"-matkan. Siitä voi halutessa laskea ajan. Toisaalta, esim. jos tietää avomerellä tuulen puhaltaneen vain puolivälistä selkää, matka on se puoliväistä alkaen. Tuulen muuttuessa tilanne on tietysti vaikeampi arvioida, menee vähän hiha-arvioksi.

        Mitä tarkoittaa "Taulukon oletuksena on, että tuuli on puhaltanut vakionopeudella koko sen "Fetch"-matkan"? Tuossa minun taulukossa oli myös aika annettuna. Esimerkiksi 25 solmua ja 40 M aiheuttaa lopulta 1,9 m aallokon, mutta aallokon nousu tuohun kestää reilut 6 tuntia.

      • Taulukko-tässä
        Joakim1 kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa "Taulukon oletuksena on, että tuuli on puhaltanut vakionopeudella koko sen "Fetch"-matkan"? Tuossa minun taulukossa oli myös aika annettuna. Esimerkiksi 25 solmua ja 40 M aiheuttaa lopulta 1,9 m aallokon, mutta aallokon nousu tuohun kestää reilut 6 tuntia.

        Jos koko Suomenlahden kattavalla tasaisella 10 m/s itätuulella Hangon kohdalla tarkkaillaan aaltoja niin aallonkorkeus on se taulukon ilmoittama noin 7 jalkaa (noin 2 m).
        Mutta jos tuuli onkin Suomenlahden itäpäässä vain esim. 3 m/s niin aallonkorkeus ei samaan yllä. Ja toisinpäin, jos idässä tuulee paljon enemmän kuin Hangon lähellä se 10 m/s.
        Taulukko siis pätee vain, jos koko Fetch-matkan tuuli on sama. Sitä se tarkoittaa.

      • Joakim1
        Taulukko-tässä kirjoitti:

        Jos koko Suomenlahden kattavalla tasaisella 10 m/s itätuulella Hangon kohdalla tarkkaillaan aaltoja niin aallonkorkeus on se taulukon ilmoittama noin 7 jalkaa (noin 2 m).
        Mutta jos tuuli onkin Suomenlahden itäpäässä vain esim. 3 m/s niin aallonkorkeus ei samaan yllä. Ja toisinpäin, jos idässä tuulee paljon enemmän kuin Hangon lähellä se 10 m/s.
        Taulukko siis pätee vain, jos koko Fetch-matkan tuuli on sama. Sitä se tarkoittaa.

        Ei se noin toimii. Ei se aallokko yht'äkkiä nouse tuon mukaiseksi, vaikka koko matkalla olisi sama tuuli.

        Tässä on sama kuva, mutta tekstissä kerrotaan, että aika on jätetty selvyyden vuoksi pois: http://oceanservice.noaa.gov/education/lessons/ocean_motion_wksht.html

        Tässä on sama kuva metrisenä ja aika mukana: http://blogs.reading.ac.uk/weather-and-climate-at-reading/2015/the-fair-breeze-blew-the-white-foam-flew/

        Jos siis haluaa itätuulella Hangon paikkeille hiukan yli 2 m aallokon 10 m/s tuulella, pitää tuulen olla ollut noin kova edelliset 12 tuntia (koko alueella) ja fetch pitää olla n. 80 M. Hiukan epäilen kelpaako Suomenlahti 80 M fetchiksi, kun Porkkalan kohdalla leveys on vain 20 M.

        Tässä vielä laskuri: https://swellbeat.com/wave-calculator/

        Sen mukaan tuossa Hangon-tapauksessa aallokko on 3 tunnin jälkeen 0,8 m, 6 tunnin jälkeen 1,3 m, 12 tunnin jälkeen 2,2 m ja 15 tunnin jälkeen lopullinen 2,4 m (20 solmua, 140 km)

      • Taulukko-tässä

        Juu, myönnän että esimerkki oli huono. Ajatus käy paremmin ilmi lyhyemmillä väleillä, esim. Porkkalan selkä, 10 mailia ja kovemmilla tuulilla.

        Porkkalan selkä, 10 mailia, tuuli 20 m/s niin aalto on 2 m jo reilun 2 h päästä tuulen alkamisesta ja sen jälkeen koko tuulen kestoajan se 2 m. Eikä se tuuli yleensä ihan yhtäkkiä ala vaan nousee hiljalleen. Näissä oloissa tuo aikavakio on merkityksetön, käytännössä sitä ei huomaa edes tuulen noustessa.

    • Erobo

      Milloin pohja alkaa vaikuttaa?

      • Seppomartti

        Pohjan vaikutuksesta olen oppinut nyrkkisäännön " puoli aallon pituutta". Silloin esim. loivan valtamerimainingin jyrkkyys kasvaa ja aalto rupeaa murtumaan. Vesihiukkasten pyöreä liikerata muuttuu soikeaksi.100- 150m pitkässä mainingissa 50- 75m matalikko voi olla vaarallinen. Tai satamaan meno leen rantaan hengenvaarallinen

      • R33BlueEyes

        Käytännön huomio Helsingin edustalta. 12 m/s lounaistuulella kun purjehtii Harmajalta sisään etelän suunnalta niin lähellä Harmajaa alkavat aallot jyrkkenemään ja siinä sainkin suurimmat nopeudet surffeissa vaikka jo ennen Kasuunia oli sama tuulenvoimakkuus. Kartasta kun katsoo niin aika paljon on matalikkoja Harmajasta lounaaseen. Mutta tuon 12 m/s se mielestäni vaatii että noita surffiaaltoja alkaa muodostumaan. Mikä sitten onkaan merkitsevä aallonkorkeus tuolloin.

      • Joakim1
        R33BlueEyes kirjoitti:

        Käytännön huomio Helsingin edustalta. 12 m/s lounaistuulella kun purjehtii Harmajalta sisään etelän suunnalta niin lähellä Harmajaa alkavat aallot jyrkkenemään ja siinä sainkin suurimmat nopeudet surffeissa vaikka jo ennen Kasuunia oli sama tuulenvoimakkuus. Kartasta kun katsoo niin aika paljon on matalikkoja Harmajasta lounaaseen. Mutta tuon 12 m/s se mielestäni vaatii että noita surffiaaltoja alkaa muodostumaan. Mikä sitten onkaan merkitsevä aallonkorkeus tuolloin.

        Enpä usko, että havaintosi liittyy veden syvyyteen. Harmajan ulkopuolella ei taida olla alle 10 m syviä alueita purjehdusreitillä, joten ne tuskin vaikuttavat 12 m/s tuulen aaltoihin, jotka lienevät alle 2 m merkitsevältä korkeudeltaan. Sen sijaan Harmajan edustalle aallokko voi tulla paljon "vapaammin" Kasuunin ollessa Viron rannikon ja saarten "suojassa" lounaistuulella.

      • R33BlueEyes
        Joakim1 kirjoitti:

        Enpä usko, että havaintosi liittyy veden syvyyteen. Harmajan ulkopuolella ei taida olla alle 10 m syviä alueita purjehdusreitillä, joten ne tuskin vaikuttavat 12 m/s tuulen aaltoihin, jotka lienevät alle 2 m merkitsevältä korkeudeltaan. Sen sijaan Harmajan edustalle aallokko voi tulla paljon "vapaammin" Kasuunin ollessa Viron rannikon ja saarten "suojassa" lounaistuulella.

        Onhan tuossa esim. vain kolmen kaapelin päässä Harmajasta lounaaseen 2 m matala. Ei toki purjehdusreitillä, mutta ihan sen länsipuolella. Jos tuollainen tekee jyrkemmän aallon, niin kai se kantaa väylälle asti? Toinen paikka lounaistuulella, missä on saanut hyviä surffeja on Itä-Villingin kohdalla.

      • Joakim1
        R33BlueEyes kirjoitti:

        Onhan tuossa esim. vain kolmen kaapelin päässä Harmajasta lounaaseen 2 m matala. Ei toki purjehdusreitillä, mutta ihan sen länsipuolella. Jos tuollainen tekee jyrkemmän aallon, niin kai se kantaa väylälle asti? Toinen paikka lounaistuulella, missä on saanut hyviä surffeja on Itä-Villingin kohdalla.

        Aallokko jyrkenee ja korkenee matalikon päällä, mutta samalla se hukkaa energiaansa eli matalikon takana aallokko on matalampaa kuin se oli ennen matalikkoa. On tietysti mahdollista, että saarten ja matalikkojen muokkaamat aallot vahvistavat paikallisesti toisiaan aiempaa suuremmmeksi.

      • R33BlueEyes
        Joakim1 kirjoitti:

        Aallokko jyrkenee ja korkenee matalikon päällä, mutta samalla se hukkaa energiaansa eli matalikon takana aallokko on matalampaa kuin se oli ennen matalikkoa. On tietysti mahdollista, että saarten ja matalikkojen muokkaamat aallot vahvistavat paikallisesti toisiaan aiempaa suuremmmeksi.

        Sanoisin että surffien kannalta oleellista on aallokon jyrkkyys. Ts. pääseekö laskettelemaan alamäkeen paremmin. Lisäksi jyrkkä aalto on kryssillä paljon ikävämpi kohdata kuin laakeampi.

    • Kerronnantuomaalisää

      Aaltojen korkeus arvioidaan ottamalla lähtökohdaksi noin kolmasosa kertomuksessa mainitusta.

    • Seppomartti

      Kun aaltotaulukkojen tuulen voima, -kesto ja vapaan merialueen merkitys on saatu järjestykseen niin palataan merelle. Ongelma on kaaos, mitä varmaan mallit matemaattisesti ja kokemusperäisesti yrittävät ratkaista. Jos merialue on satoja maileja niin tuuli alueen eri osissa on suunnaltaa ja voimaltaan aivan eri. Avomerellä otan päivittäin lähisään 10 asteen neliöruudusta 5 vrk. Olisi aivan poikkeuksellista, että tuuli olisi ruudussa sama. Toinen tekijä on sääilmiöiden liikkumineen. Matalan liikkuessa avoimella merellä esim Azorien korkean pohjoispuolitse kohti Englantia Portugalia kohti purjehtivalla tuuli käätyi NW>NE ja voima 10>30 solmua. Syntyvä monisuuntainen ristiaallokko on normaali-ilmiö. Tämän aaltosekamelskan alla on pitkä miellyttävä maininki satojen mailienkin päästä. Esimerkkitapauksessa ensin myrskykeskuksesta Keskiatlantilta ja lopuksi Biskajan 45 notsin tuulesta. Swellinkin suuntia ja korkeuksia on samaan aikaan monia.
      Pienemmässä mittakaavassa ilmiöt näkyvät Itämerelläkin. Yleensä kovan tuulen matalan keskus liikkuu rivakasti. Pohdinnat tai talukot, että tuulisi samasta suunnasta samalla voimalla pitkiä merimatkoja, ovat muuta kuin käytännön pirjehdusta.

    • Bossu

      Aaltojen kokoa on mahdoton nähdä jostain kännykkävideosta. Itse otin eilen videota, kun oltiin ehkä metrisessä aallokossa, tuulta n. 10m/s. Aaltojen kokoa ei hahmottanut, kun kuvattiin pelkkää merta, mutta kun kuvasin perässä tulevan jollan hyppelyä aalloilla, näki heti, minkä kokoisia aallot ovat.

      • Mahdottomanvaikeeta

        Mikä yhdelle on mahdotonta, on toiselle helppoa.

      • 8954kljf
      • Ssppss

        Ja mikä oli tylsässä videossa aallon korkeus ja murtuvien aaltojen osuus ja korkeus eli " valkoinen"?

      • Bossu
        8954kljf kirjoitti:

        Tuossa video siitä, että kyllä sen aaltojen koon näkee jo pelkästään siitä, miten allot murtuvat, paljonko näkyy valkoista ja miten horisontti peittyy.

        https://www.youtube.com/watch?v=dXidYfbgowQ

        Enemmän tuossakin videossa voi päätellä veneen liikkeistä kuin itse merestä, jota näkyy aika vähän.

      • Ssppss
        Mahdottomanvaikeeta kirjoitti:

        Mikä yhdelle on mahdotonta, on toiselle helppoa.

        Arvostelukyvyttömälle kaikki on helppoa

      • Fernut
        Ssppss kirjoitti:

        Arvostelukyvyttömälle kaikki on helppoa

        Omakohtaiset kirjoitukset sisältävät aidon kokemuksen mukanaan tuoman tunteen.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet hirvein ihminen kenet olen tavannut.

      Olet järkyttävä.
      Ikävä
      120
      2248

    2. Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten
      Maailman menoa
      423
      2151

    3. Sinun ja kaipaamasi törmääminen

      Missä sinä haluaisit sen satunnaisen kohtaamisen mieluiten tapahtuvan?
      Ikävä
      97
      1176

    4. Ammuskelua Eliaksenkadulla

      Mikä homma? Hirven metsästykseen vielä lähemäs 3kk. Oliko lie puuman metsästystä..?
      Tornio ja Haaparanta
      13
      958

    5. Olen pahoillani jos kärsit.

      Mutta meidän välejä ei voi korjata. Rakastin sua tiedoksi. Älä tee itelles mitään vaan hae apua.
      Ikävä
      34
      790

    6. Haluan sua ihan vtullisen paljon

      Kokonaan ja seksuaalisesti. Pää räjähtää kohta
      Ikävä
      44
      784

    7. Ymmärrätköhän nainen

      Etten halua että ottaisit sitä suuhusi. Minusta se on ällöttävää, vaikka kivalta se kai tuntuisi, mutta vain minusta. Mi
      Ikävä
      109
      756

    8. Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin?

      Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin? Shokki!
      Huittinen
      14
      740

    9. Sinkkujen lapset ja kesäloman pituus

      Tuli mieleeni kysyä oletteko huolissanne lasten ja nuorten tulevaisuudesta, tai siitä mitä he nyt joutuvat kokemaan yhte
      Sinkut
      166
      706

    10. Luvattiin työpaikka, mutta mitään ei kuulukaan

      Kuinka yleistä tällainen on? Ehdin jo iloita työpaikasta, turhaan, kun mitään ei kuulukaan työnantajasta, joka ilmoitti
      Työn hakeminen
      32
      669
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt