Eli näin. Selailessani Googlen Group haulla tietoja ydinjätteen säilytys ajoista, vastaani tuli monia keskusteluja joissa väiteltiin siitä. Faktana löytyi tämmöinen luku: 500 vuoden kuluttua ydinjätteen säteily määrä on 150 tBq/Tonni, vieressäni on myös Suomen kartta johon on merkitty porakaivoveden radioaktiivisuus eri puolilla Suomea (Radonin vuoksi): Keskimäärin veden radioaktiivisuus on 100-300 tBq /Tonni! Eli samoissa lukemissa!
(Kaavio)
http://www.posiva.fi/images/sateilyl.jpg
(Mielipide teksti, ydinvoimaa vastustava, kirjoittaja ei ole huomannut mittasuhteita)
http://groups.google.com/groups?hl=en&group=sfnet.keskustelu.ymparisto&selm=3C6BF4B3.DD8900DB@iki.fi
Tämän perusteella jo 500 vuoden kuluttua jäte on radioaktiivisuuden osalta jo todella vaaratonta, miksi siis olla huolissaan? Ehkäpä käytetyt mittayksiköt ovat hieman harhaanjohtavia ja niistä saa hirveän hankalasti tietoa.
Muistutan vielä että maapallolla on kymmenittäin paikkoja joihin pistetyt esineet ovat kestäneet tuhansia ja kymmeniä tuhansia vuosia... pyramidit, haudat, kivikauden luolat, joissa on säilynyt jopa maalauksia ja puuveistoksia jne. Miksei siis ydinjäte säilyisi vaadittavan ajan turvallisesti maan sisässä, siellä huomattavasti syvemmällä, tuhansia kertoja paremmilla suojauksilla varustettuna ja ei niin silmiinpistävänä kuin esimerkiksi pyramidit!
(Kaavio)
http://www.posiva.fi/images/sateilyl.jpg
(Mielipide teksti, ydinvoimaa vastustava, kirjoittaja ei ole huomannut mittasuhteita)
http://groups.google.com/groups?hl=en&group=sfnet.keskustelu.ymparisto&selm=3C6BF4B3.DD8900DB@iki.fi
Tämän perusteella jo 500 vuoden kuluttua jäte on radioaktiivisuuden osalta jo todella vaaratonta, miksi siis olla huolissaan? Ehkäpä käytetyt mittayksiköt ovat hieman harhaanjohtavia ja niistä saa hirveän hankalasti tietoa.
Muistutan vielä että maapallolla on kymmenittäin paikkoja joihin pistetyt esineet ovat kestäneet tuhansia ja kymmeniä tuhansia vuosia... pyramidit, haudat, kivikauden luolat, joissa on säilynyt jopa maalauksia ja puuveistoksia jne. Miksei siis ydinjäte säilyisi vaadittavan ajan turvallisesti maan sisässä, siellä huomattavasti syvemmällä, tuhansia kertoja paremmilla suojauksilla varustettuna ja ei niin silmiinpistävänä kuin esimerkiksi pyramidit!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tapahtuu kehitystä jatkuvasti ja näin olleen
joudumme vielä käyttämään plutoniumia polttoaineena.
Tämän yhteydessä taas kaivamme vanhatkin polttoaineet ylös ja uudestaan polttoaineena tai tuhoutuvaksi uudessa prosessissa.
Ellei sitten ole keksitty lopullinen energiaratkaisua jne.
Mutta niin kuin olemme aina nähneet vallantaistelussa käytetään kaikki keinot
saadakseen huomiota ja siitä seuraa kannattajia ja lopputulos on valta ja monesti riippumatta mitä asioita ajetaan.
Tätä olemme nähneet uskonnossa niin kauan kuin ihminen on ollut maan päällä.
Nimimerkki "20000...", sanot: "Tämän perusteella jo 500 vuoden kuluttua jäte on radioaktiivisuuden osalta jo todella vaaratonta, miksi siis olla huolissaan?"
Minä en olisikaan niin huolissani asian materiaalisesta puolesta vaan siitä, että ydinvoima-asiassa ihminen ottaa liian pitkiä sitoumuksia siihen nähden minkä voi rehellisesti katsoen väittää tietävänsä. "Adam Smith" tuolla alemmassa keskustelussa oli oikeilla jäljillä kun hän korosti, että ydinvoima-asiat liukuvat hallinnan ulottumattomiin. Tekniikan ihmiset luulevat aina, että faktat joita he esittävät ovat päteviä ja lopullisia, mutta ei tarvitse mennä edes tuota 500 vuotta ajassa taaksepäin, kun huomaamme, miten muuttuvaista kaikki inhimillinen tietämys on. Kaikki mitä aineen hienorakenteesta ja säteilyistä yms. nyt tiedetään, on noin 50 v. aikana karttunutta tietoa. On aika heppoista lyödä rintaa ja nimittää sitä "faktaksi". Kukaan meistä ei tiedä miten ratkaisevasti kaikki nykyiset tietomme ovat muuttuneet 50 saati 500 vuoden kuluttua. Kuitenkin olemme valmiita ottamaan kontollemme sitoutumuksia, joiden kestosta käymme typerää väittelyä onko se ehkä suuruusluokkaa kymmenen, sata, tuhat tai kymmenentuhatta kertaa x. On ollut vähän järkyttävääkin, kun olen tässä näitä keskusteluja selaillut, havaita miten paljon puheenvuoroissa on pullistelua ja asenteellista varjonyrkkeilyä, ja miten vähän itsekritiikkiä. (Huvittavaa on esimerkiksi että ydinsähkön hintaa laskee joku joka ei tiedä edes valtion budjetin loppusummaa.)
Ihminen kai se on se heikko lenkki, eivät niinkään luonnonlait. Ihmisen vain täytyisi olla tietyllä tavalla nöyrä ja tajuta tietämyksensä rajallisuus. Jos on valittavana riskit joita emme tiedä (ydinvoima) ja riskit jotka tiedämme (esim. hiilivoima), minusta on itsestään selvää että meidän pitäisi käyttää parhaat voimamme hallitaksemme paremmin niitä riskejä jotka tiedämme. Se on yksinkertainen valinta.
ilmeisesti puhutaan tässä?
"Huvittavaa on esimerkiksi että ydinsähkön hintaa laskee joku joka ei tiedä edes valtion budjetin loppusummaa."
Joo, no, minä laskin ydinsähkön hintaa. Joku toinen taas kertoi valtion budjetin suuruuden, jota en enää noiden ydinsähkön hintojen laskemisen jälkeen jaksanut lähteä kaivamaan esille.
Vähentääkö se laskuni totuudellisuutta jos ohimennen mainitsen valtion budjetin suuruuden väärin? Vielä kun itse asiassa KYSYIN lukijoilta mikä se on?
Ja mitä tulee tuohon "riskit joita emme tiedä (ydinvoima) ja riskit jotka tiedämme (esim. hiilivoima)", niin pienhiukkasten vaikutusten tutkimus on vielä pahasti lapsenkengissään - säteilyn vaikutuksia taas on tutkittu viimeiset 40 vuotta oikein urakalla. Eli tuon ajatusmallisi mukaan pitäis varmaankin valita ydinvoima, eikös niin?
"Jos on valittavana riskit joita emme tiedä (ydinvoima) ja riskit jotka tiedämme (esim. hiilivoima), minusta on itsestään selvää että meidän pitäisi käyttää parhaat voimamme hallitaksemme paremmin niitä riskejä jotka tiedämme."
Periaatteessa kyllä näin. Mutta kun tilanne ydinvoiman ja hiilivoiman suhteen on kaiken järjen mukaan päinvastainen. Tiedämme hämmästyttävän tarkasti radioaktiivisten aineiden hajoamisketjut ja puoliintumisajat ja meillä on hyvää tietoa myös siitä, miten nämä aineet kulkeutuvat kallioperässä (ns. luonnon ydinreaktoreista, jotka voidaan paikallistaa jätteittensä perusteella miljoonien vuosien kuluttua niiden sammumisesta).
Sen sijaan meillä on aika heikot tiedot siitä, miten hiilidioksidin lisäys lopulta vaikuttaa ilmakehässä. Saattaa olla, että ilmasto lämpenee ja sillä on Suomessa ainakin lähinnä positiivisia vaikutuksia. Toisaalta on esitetty, että Golf-virta pysähtyy ja täällä Pohjolassa alkaa jo parin sadan vuoden kuluttua jääkausi! Ilmasto on niin kompleksinen asia, ettei sen käyttäytymistä taatusti tunneta.
Pienhiukkasten terveysvaikutukset ovat kaikessa karmeudessaan alkaneet selvitä vasta viime vuosina. Myös tässä polttolaitosten lisäys on melkoista riskipeliä.
Z
se on peräisin ydinvoimalasta. No niin leikki sikseen ja asiaan. Lyhyt etuliite kurssi:
k = kilo kerroin 1000
M = mega -"- 1000000
G = giga -"- 1000000000
T = tera -"- 1000000000000
Suomessa, säteilyturvakeskuksen mukaan kaivoveden säteily on keskimäärin 590 Bq/l = 590 kBq/tn = 0,59 MBq /tn = 0,00059 GBq /tn = 0,00000059 TBq /tn.
Tuo ydinjätteen säteily on vielä tuhannen vuoden kuluttua 80 TBq /tn
tuntuvat olevan vaikeasti käsitettäviä määriä, eikä ihme, suurista luvuistahan onkin kyse.
Säteilyturvakeskuksen enimmäis-suositus talousveden radonin osalta on 300 Bq/litra.
Mikäli pitoisuus ylittää 1000Bq/litra, katsotaan se vaaralliseksi, ja toimenpiteitä vaativaksi.
Tuo 1000Bq/litra = 1000KiloBq/tonni = 1MegaBq/tonni.
1 TeraBq = miljoona MegaBq.
Jos tuo Talousveden 1 MegaBq/ tonni on jo vaarallinen, on tuo 500 vuotta vanhan ydinjätteen 150 TeraBq/ tonni siis sataviisikymmentämiljoonaa kertaa suurempi.
En siis suosittele ruokajuomaksi vielä 500 vuoden kuluttuakaan.
Normaalielämässä lähes käyttökelvottomista luvuista siis on kyse, joten helposti käsitteiden suhteellisuus pääsee hämärtymään.