Sähkövene plaanaus teho kw? KOKEMUKSIA?

Ja näin kirjoittaa veneilypalstalle automies, jolla ei ole mitään tietoa asiasta. Voivoi.

Autossa jossa on vaihteet, ja lentokoneessa jossa saadaan täyden tehon kierrokset heti paikallaan, tällä ei ole mitään väliä. Onko Ja-taassin veneessä vaihteet? Jokainen joka on joskus käynyt liukuvassa veneessä tai edes nähnyt sellaisen maista käsin tietää, että suurin tehontarve on liukukynnyksen kierroksilla, joka voi olla esim. puolet täyden tehon kierroksista. Tällöin väännöllä on kaikki merkitys maailmassa. Ahtamaton bensa tuottaa vain pienen osatehon noilla kierroksilla kun taas sähkömoottori tuottaa täystehon. Väittävät että 2-tahtinen vääntäisi hiukan paremmin kuin 4-t.

Jos ero on kuitenkin 12hv/7hv niin voi olla että sähköllä jää puoliliukuvaksi.

Esimerkiksi 320 hv V8 bensa oli testeissä 3 solmua hitaampi kuin 260 hv kompressoridieseli, koska portkurin pitää olla sellainen että vene pääsee plaaniin. Sitten plaanissa bensakasilla on paljonkin tehoa, eli se teho tulee väärillä kierroksilla. Kiihtyvyys 260 hv dieselillä oli kymmeniä% nopeampi kuitenkin, koska se runttaa paljon enemmän vääntöä liukukynnyksellä. Tämä siis huolimatta vähemmästä tehosta.

Karkeasti ottaen näin juuri. Mutta polttomoottorissa ja sähkömoottorissa on selkeä luonne-ero, missä polttomoottori saavuttaa maksimi vääntönsä noin 2/3 max kierroksilla ja sähkömoottorilla maksimi vääntö on usein tarjolla alkaen 0 kierroksista. Tämän takia sähkömoottori tuntuu tehoaan "väkevämmältä".

Nyt on enää kyse millä nopeudella ja millä voimalla vene lähteen liukumaan ja verrattava voimaa moottorien antamiin arvoihin.

Ei-taas kirjoitti:

Ja näin kirjoittaa veneilypalstalle automies, jolla ei ole mitään tietoa asiasta. Voivoi.

Autossa jossa on vaihteet, ja lentokoneessa jossa saadaan täyden tehon kierrokset heti paikallaan, tällä ei ole mitään väliä. Onko Ja-taassin veneessä vaihteet? Jokainen joka on joskus käynyt liukuvassa veneessä tai edes nähnyt sellaisen maista käsin tietää, että suurin tehontarve on liukukynnyksen kierroksilla, joka voi olla esim. puolet täyden tehon kierroksista. Tällöin väännöllä on kaikki merkitys maailmassa. Ahtamaton bensa tuottaa vain pienen osatehon noilla kierroksilla kun taas sähkömoottori tuottaa täystehon. Väittävät että 2-tahtinen vääntäisi hiukan paremmin kuin 4-t.

Jos ero on kuitenkin 12hv/7hv niin voi olla että sähköllä jää puoliliukuvaksi.

Esimerkiksi 320 hv V8 bensa oli testeissä 3 solmua hitaampi kuin 260 hv kompressoridieseli, koska portkurin pitää olla sellainen että vene pääsee plaaniin. Sitten plaanissa bensakasilla on paljonkin tehoa, eli se teho tulee väärillä kierroksilla. Kiihtyvyys 260 hv dieselillä oli kymmeniä% nopeampi kuitenkin, koska se runttaa paljon enemmän vääntöä liukukynnyksellä. Tämä siis huolimatta vähemmästä tehosta.

Lue lisää

Ei sähkömoottori suinkaan tuota täyttä tehoa pienillä kierroksilla. Sehän tarkoittaisi sitä, että kierrosluvun puolittuessa vääntömomentin pitäisi kaksinkertaistua. Saattaa kyllä ottaa vakiovirran, jolloin vakiojännitteellä sähköteho pysyy samana, mutta akseliteho romahtaa kierrosten tippuessa.

Yleensä näissä käytetään BLDC-moottoreita, jotka tuottavaat kutakuinkin vakio vääntömomentin paikaltaan aina melko suuriin kierroksiin ja sen jälkeen vääntömomentti alkaa laskea. Koska teho on kierrosluvun ja vääntömomentin funktio, on suurin teho ja selvästi laskeneen vääntömomentin kohdalla.

Ehkä monelle yllätyksenä tulee se, että polttomoottorin teho ja vääntökäyrät ovat erittäin lähelle samanlaisia kuin BLDC-sähkömoottoreiden. Selkein ero on hyvin pienillä kierroksilla, jolloin sähkömoottori tuottaa suuren vääntömomentin, mutta polttomoottori ei. Sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä vesillä, koska potkuria on kevyt pyörrittää pienillä kierroksilla, vaikka vene olisi paikallaan.

Edellisen lisäksi sähkömoottorilla saattaa tulla ongelmia ylikuumenemisen kanssa pienillä kierroksilla ja suurilla vääntömomenteilla.

Ahdetttu moottori voidaan venekäyttöön tehdä sellaiseksi, että se antaa huipputehonsa tai lähelle sitä jo keskikierroksilla. Tällöin siis ahtopaine on selvästi suurempi kuin kovemmilla kierroksilla ja vääntömomentti sen mukana.

Siis ei ole mitenkään selvää, että sähkömoottorilla liukuunlähtö samalla huipputeholla sujuisi paremmin.

Sun honda kulkee kyllä tuntitolkulla, muttei koskaa pääse plaaniin....

Erityisesti hitaissa plaanaavissa veneissä kierrokset ovat varsin suuret plaaniin lähdettäessä. Tässä 20 hv koneiden vertailun tiedot eri kierroksilla: https://venelehti.fi/wp-content/uploads/2016/01/20-hv-Taloudellisuus.jpg

Kaikilla koneilla huonoin taloudellisuus oli n. 4000 rpm kohdalla, jolloin nopeus n. 6,5 solmua. Tuossa kohtaaa siis kone joutui kovimmille. Tuo kierrosluku on tietysti vakionopeudella. Jos olisi kiihdytetty kaasu pohjassa, olisi kierrokset olleet suuremmat ko. nopeudella.

Tuo 4000 rpm on n. 2/3 huippukierroksista, jossa nopeus taas oli melkein 3-kertainen. Hyvin kaukana lineaarisesti kierrosluku/nopeus -riippuvuudesta. Juuri tuolla kohtaa on yleensä suurin vääntömomentti. Mitatuista kulutuksista voi huomata, että polttoainetta kuluu tuossa 6,5 solmussa n. puolet täyden kierroksen kulutuksesta. Tästä voi päätellä että tehontarvekin on n. puolet. Koska kierrokset ovat 2/3 ja vääntömomenttia on enemmän, 4000 rpm:llä lienee n. 80% huipputehosta käytettävissä tarpeen vaatiessa.

Mitä nopeampi vene on, sitä jyrkempi potkuri siihen laitetaan. Silloin liukuunlähdössä kierrokset laskevat. Tässä esimerkiksi n. 30 solmun vauhtiin yltäviä 50 hv koneita: https://kipparilehti.fi/wp-content/uploads/kip/Linkitettavat/409yhtveto.pdf
Niillä tuo vastaava piste on jo 3000 rpm paikkeilla. Toisaalta suurempi nopeus tarkoittaa myös suurempaa tehoreserviä. Noilla kulutus on ko. kierroksilla vain n. 1/3 täyden kaasun tilanteesta.

Sitten Buster SuperMagnum F300 yhdistelmällä (huiput 49 solmua 5500 rpm) tuo piste on jo 1500 rpm kohdalla (7,3 solmua) ja 2000 rpm:llä ollaan jo jonkinlaisessa liu'ussa (14,4 solmua, huomaa nopeuden tuplaantuminen 30% kierroslukumuutoksesta). Tehoreserviä on taas hurjasti enemmän ja kulutus on alle 1/10 huipuista 1500 rpm ja alle 1/6 huipuista 2000 rpm. Toisin sanoen 1500 rpm:llä tarvittava vääntömomentti on n. 1/3 5500 rpm:llä käytetystä ja 2000 rpm:llä vajaa puolet.

Joakim1 kirjoitti:

Erityisesti hitaissa plaanaavissa veneissä kierrokset ovat varsin suuret plaaniin lähdettäessä. Tässä 20 hv koneiden vertailun tiedot eri kierroksilla: https://venelehti.fi/wp-content/uploads/2016/01/20-hv-Taloudellisuus.jpg

Kaikilla koneilla huonoin taloudellisuus oli n. 4000 rpm kohdalla, jolloin nopeus n. 6,5 solmua. Tuossa kohtaaa siis kone joutui kovimmille. Tuo kierrosluku on tietysti vakionopeudella. Jos olisi kiihdytetty kaasu pohjassa, olisi kierrokset olleet suuremmat ko. nopeudella.

Tuo 4000 rpm on n. 2/3 huippukierroksista, jossa nopeus taas oli melkein 3-kertainen. Hyvin kaukana lineaarisesti kierrosluku/nopeus -riippuvuudesta. Juuri tuolla kohtaa on yleensä suurin vääntömomentti. Mitatuista kulutuksista voi huomata, että polttoainetta kuluu tuossa 6,5 solmussa n. puolet täyden kierroksen kulutuksesta. Tästä voi päätellä että tehontarvekin on n. puolet. Koska kierrokset ovat 2/3 ja vääntömomenttia on enemmän, 4000 rpm:llä lienee n. 80% huipputehosta käytettävissä tarpeen vaatiessa.

Mitä nopeampi vene on, sitä jyrkempi potkuri siihen laitetaan. Silloin liukuunlähdössä kierrokset laskevat. Tässä esimerkiksi n. 30 solmun vauhtiin yltäviä 50 hv koneita: https://kipparilehti.fi/wp-content/uploads/kip/Linkitettavat/409yhtveto.pdf
Niillä tuo vastaava piste on jo 3000 rpm paikkeilla. Toisaalta suurempi nopeus tarkoittaa myös suurempaa tehoreserviä. Noilla kulutus on ko. kierroksilla vain n. 1/3 täyden kaasun tilanteesta.

Sitten Buster SuperMagnum F300 yhdistelmällä (huiput 49 solmua 5500 rpm) tuo piste on jo 1500 rpm kohdalla (7,3 solmua) ja 2000 rpm:llä ollaan jo jonkinlaisessa liu'ussa (14,4 solmua, huomaa nopeuden tuplaantuminen 30% kierroslukumuutoksesta). Tehoreserviä on taas hurjasti enemmän ja kulutus on alle 1/10 huipuista 1500 rpm ja alle 1/6 huipuista 2000 rpm. Toisin sanoen 1500 rpm:llä tarvittava vääntömomentti on n. 1/3 5500 rpm:llä käytetystä ja 2000 rpm:llä vajaa puolet.

Lue lisää

Selittely ja faktojen esittely menee tässä hukkaan.
Jos moottoreiden esitteissä yleensä tehokäyrän lisäksi olevan potkurikäyrän " sanoma" ei aukea, on aivan turha yrittää selittää asiaa mitään muuta kautta.
Yksinkertainen juttu, mutta edelleen joillekin tuntematon.

Turha-vaiva kirjoitti:

Selittely ja faktojen esittely menee tässä hukkaan.
Jos moottoreiden esitteissä yleensä tehokäyrän lisäksi olevan potkurikäyrän " sanoma" ei aukea, on aivan turha yrittää selittää asiaa mitään muuta kautta.
Yksinkertainen juttu, mutta edelleen joillekin tuntematon.

Lue lisää

Ehkä. Perämoottoreista tosin en ole koskaan nähnyt valmistajan julkaisemaa tehokäyrää tai potkurikäyrää. Vene-lehtien mittauksissa niitä aikanaan oli. Perämoottorille tuo potkurikäyrä ei ole kovinkaan validi, koska perämoottoreita käytetään lähinnä liukuvissa veneissä, joissa käyrän muoto on monimutkaisempi.

Potkurikäyrän yleisimmin käytetty muoto on akselitehon kasvaminen kierrosluvun kolmannessa potenssissa. Se pätee tarkasti paaluvedossa ja vielä oikein hyvin uppoumarunkoisilla veneillä. Puoliliukuvilla ja varsinkin liukuvilla sitten veneen ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi käyrään.

No nythän se löytyi!

http://www.epropulsion.fi/navy-6.0.html

Joku meinaa ilmeisesti yrittää hyötyä buumista ja tehdä helppoa rahaa.
5 kW sähkömoottoria myydään 10 heppasena ja 10 kW moottoria 20 hepasena ! !
;Muutenkin yritys näyttää liian läpinäkyvältä, polttomoottorin tilalle on vain vaihdettu sähkömoottori, edes potkurin pakokaasukanavia jäähdytysveden ottoa tai muita bensakoneeseen kuuluvia osia ei ole viitsitty fiksata.

Kova usko edelleen kauppiailla, että kaikista kansanosista veneilijät ovat helpoimmin huijattavia.

Rautakku kirjoitti:

No nythän se löytyi!

http://www.epropulsion.fi/navy-6.0.html

Taitaapa olla ensimmäinen silmiin osunut esite, jossa ei ole spekseissä mitään liioittelua, ainoa kauneusvirhe on nopeus, joka on potkurivirran max nopeus, ei veneen.
Haaveilijoiden huomion kiinnittäisin tuon pienen nopeuden lisäksi siihen että potkuriteho on rehellisesti ilmoitettu (laskettavissa myös työntövoimasta) ja on 3.3 kW eli 4.5 hv .

Saa olla todellinen optimisti kuvitellessaan tuota 10 heppaisen plaanarin korvaajaksi.

Kappas-vaan kirjoitti:

Taitaapa olla ensimmäinen silmiin osunut esite, jossa ei ole spekseissä mitään liioittelua, ainoa kauneusvirhe on nopeus, joka on potkurivirran max nopeus, ei veneen.
Haaveilijoiden huomion kiinnittäisin tuon pienen nopeuden lisäksi siihen että potkuriteho on rehellisesti ilmoitettu (laskettavissa myös työntövoimasta) ja on 3.3 kW eli 4.5 hv .

Saa olla todellinen optimisti kuvitellessaan tuota 10 heppaisen plaanarin korvaajaksi.

Lue lisää

"Tarjoaa ratkaisun saastuttamiseen"

Siinä on rehellinen mainos. Meillä sähkö jauhetaan venäläisellä hiilellä.

Kappas-vaan kirjoitti:

Taitaapa olla ensimmäinen silmiin osunut esite, jossa ei ole spekseissä mitään liioittelua, ainoa kauneusvirhe on nopeus, joka on potkurivirran max nopeus, ei veneen.
Haaveilijoiden huomion kiinnittäisin tuon pienen nopeuden lisäksi siihen että potkuriteho on rehellisesti ilmoitettu (laskettavissa myös työntövoimasta) ja on 3.3 kW eli 4.5 hv .

Saa olla todellinen optimisti kuvitellessaan tuota 10 heppaisen plaanarin korvaajaksi.

Lue lisää

No eihän tuo täysin rehellinen ole, kun sanovat "verrattavat bensamoottorit 9,9 hp", mikä on täysin ristiriidassa muiden tietojen kanssa. 6 kW ottoteho tarkoittaa sähkömoottorin akselitehona enintään 7,5 hv. Tuossa on moottori ylhäällä, joten perän rattaista ja laakereista tulee vielä ainakin muutaman prosentin häviö.

Hiukan rehellisempi tuo kuitenkin on kuin Torqeedo, joka väittää 4 kW ottoteholla jo moottoria 8 hv (propulsioteho) tai 10 hv (työntövoima) vastaavaksi. Tässä vielä heidän täysin päivänvaloa kestämätön perustelu: http://www.torqeedo.com/en/technology-and-environment/performance-and-efficiency.html

Torqeedo myös ilmoittaa propulsive powerin, joka on heillä 56% ottotehosta. Tuokin on vain ja ainoastaan jossain optimaalisessa tilanteessa, jos silloinkaan.

280lbs staattinen onko se nyt se kuuluisa paalunveto? minkähän kokoinen bensa kone antaa tuon staattisen vedon / paalunvedon? Onko tuolla teoriassa mahdollisuus mennä mainoksen 18 ~ 21 km/h? edes yli 10km/h oikeasti?

Joakim1 kirjoitti:

No eihän tuo täysin rehellinen ole, kun sanovat "verrattavat bensamoottorit 9,9 hp", mikä on täysin ristiriidassa muiden tietojen kanssa. 6 kW ottoteho tarkoittaa sähkömoottorin akselitehona enintään 7,5 hv. Tuossa on moottori ylhäällä, joten perän rattaista ja laakereista tulee vielä ainakin muutaman prosentin häviö.

Hiukan rehellisempi tuo kuitenkin on kuin Torqeedo, joka väittää 4 kW ottoteholla jo moottoria 8 hv (propulsioteho) tai 10 hv (työntövoima) vastaavaksi. Tässä vielä heidän täysin päivänvaloa kestämätön perustelu: http://www.torqeedo.com/en/technology-and-environment/performance-and-efficiency.html

Torqeedo myös ilmoittaa propulsive powerin, joka on heillä 56% ottotehosta. Tuokin on vain ja ainoastaan jossain optimaalisessa tilanteessa, jos silloinkaan.

Lue lisää

6kw x 1,36 = 8,1 hv.
Moottori on alhaalla .
Jäähdytys on elektroniikalle ylhäällä.

Iskeekuin1500000volttia kirjoitti:

6kw x 1,36 = 8,1 hv.
Moottori on alhaalla .
Jäähdytys on elektroniikalle ylhäällä.

Kyllä 8,1 hv on ottoteho eli sähkökulutus. Ohjaimen ja moottorin hyötysuhde yhteensä on enintään n. 90%. Kaapeleista voi tulla vielä merkittäviä lisähäviötä, joten akselitehoa todennäköisesti n. 7 hv.

Onko varma tieto, että moottori on alhaalla tuossa ePropulsionissa? Torqeedossa moottori on alhaalla, mutta siinä onkin huomattavasti paksumpi mötikkä potkurin edessä ja toisaalta selvästi pienempi "koppa".

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä 8,1 hv on ottoteho eli sähkökulutus. Ohjaimen ja moottorin hyötysuhde yhteensä on enintään n. 90%. Kaapeleista voi tulla vielä merkittäviä lisähäviötä, joten akselitehoa todennäköisesti n. 7 hv.

Onko varma tieto, että moottori on alhaalla tuossa ePropulsionissa? Torqeedossa moottori on alhaalla, mutta siinä onkin huomattavasti paksumpi mötikkä potkurin edessä ja toisaalta selvästi pienempi "koppa".

Lue lisää

Kyllä tuossa moottori on ylhäällä! Manuaalissa alaosa on "grearbox", johon pitää vaihtaa öljytkin ja koppa avattuna näkyy selvästi moottorin näköinen sylinteri: http://www.epropulsion.com/assets/navy-6.0-user-manual.pdf

plaaniliuku kirjoitti:

280lbs staattinen onko se nyt se kuuluisa paalunveto? minkähän kokoinen bensa kone antaa tuon staattisen vedon / paalunvedon? Onko tuolla teoriassa mahdollisuus mennä mainoksen 18 ~ 21 km/h? edes yli 10km/h oikeasti?

Lue lisää

Paaluveto on varsin epäoleellinen luku ellei ole tarkoitus käyttää venettä hinaajana paljon isommalle veneelle. 280 lbs on 127 kp. Sellaiseen pystyy 10 hv suuren työntövoiman mallit, esimerkiksi Yamaha T9.9. Niissä on tiheämpi perävälitys ja isompi potkuri.

Tässä muutamia paaluvetomittauksia (katso Sailart):
http://batberge.no/Portals/0/03Buster/04BusterM/YamahaKjorefakta.pdf

Tässä on mukana myös Torqeedo 4 kW: media.torqeedo.com/downloads/tests/sailing_today_072012.pdf

Torqeedolla oli suurin paaluveto, mutta huippunopeus vaatimaton 12 solmua. Tuollainen kumivene plaanaa jo 3-4 perämoottorilla eli kulkee 10-12 solmua. 10 hv koneella nopeus lienee jo 20 solmun paikkeilla. Valitettavasti tuosta linkistä ei näy muiden koneiden nopeuksia.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä tuossa moottori on ylhäällä! Manuaalissa alaosa on "grearbox", johon pitää vaihtaa öljytkin ja koppa avattuna näkyy selvästi moottorin näköinen sylinteri: http://www.epropulsion.com/assets/navy-6.0-user-manual.pdf

Lue lisää

Jovain on moottori ylhäällä, oikein katsoit , itse katsoin näemmä 3 kw mallin kohtaa,siinä on moottori alhaalla.
Onkohan tuommoinen 6kw laadukaskin perämoottori? Toimiikohan tuo 6kw malli itse tehdyllä akkupakalla inforuutujen laskiessa oikein arvonsa? Joku oli tehnyt salkkuun oman akkupaketin oletettavasti kohtuullisemmin kustannuksin kuin nuo valmiit miljonäärimiesten setit. Youtubesta löytyi pikaisesti vain pikku kumiveneisiin noita istutetun .Luulisi nyt isompikin liikkuvan .