Yle: Kuinka kauan kirkko kestää jäsenkatoa?

Hyvä kirjoitus. Vähän jäin kaipaamaan mainintaa siitä, että keskimääräistä kirkollisveroa on nostettu. Olisi mielenkiintoista nähdä kirkollisverotettavan tulon määrä eri vuosina.

"Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen kertoo, että laskelman mukaan kirkollisverotulot pysyvät nykyisellä tasolla vuoteen 2025 asti. Nyt tulot ovat noin 900 miljoonassa eurossa."

Eli nimellisesti ansiot ei laske, mutta reaalisesti ansiot laskee joka vuosi, koska se pirun inflaatio.

Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnössä kauhuskenaariona tuodaan esiin seuraava, mielestäni luonnollinen eikä yhtään pelottava kehityskulku:

”Kolmannen sektorin kirkko (Malli 3)”

Vaihtoehtoinen skenaario: julkisoikeudellisen aseman purkautuminen

Mikäli kirkon jäsenmäärän lasku johtaa sisäisen identiteetin tai ulkoisen kuvan huomattavaan muutokseen, on mahdollista, että paine yhteiskunnallisen aseman muuttamiseksi kasvaa samanaikaisesti. Siksi ei pidä sulkea pois sitä, että kirkko joko ulkopuolisen poliittisen paineen seurauksena tai omasta tahdostaan luopuu julkisoikeudellisesta asemastaan. Käytännössä tämä merkitsisi luopumista yhtäältä verotusoikeudesta, toisaalta kirkolle asetetuista julkisista tehtävistä. Lisäksi se muuttaisi radikaalisti kirkon asemaa yhteiskunnassa ja siirtäisi sen kokonaisuudessaan yhdistys- tai muun vastaavan lain piiriin.
…
Julkisoikeudellisen aseman purkamisella olisi väistämättä negatiivisia vaikutuksia kirkolle…
…
Tulevaisuuskomitea ei kannata ja pyri edistämään kyseistä muutosta…

Muutoksen seuraukset

Kirkon julkisoikeudellisen aseman lakkauttaminen edellyttäisi muutosta Suomen perustuslakiin ja useisiin muihin lakeihin. Nykyisen kirkkolain säilyttämiselle ei enää olisi perusteita, joten kirkkoa koskeva sääntely olisi mietittävä ja rakennettava uudestaan, pitkälti yhdistys- tai muun vastaavan lain varaan.
Lainsäädännön perustavaa laatua olevien muutosten ohella prosessin suurimpia kysymyksiä olisivat todennäköisesti kirkon uuden rahoituspohjan rakentaminen, hautaustoimen uudelleen järjestäminen sekä kirkon eläkejärjestelmän kohtalo. Käytännöllisten kysymysten lisäksi kirkon julkisoikeudellisen aseman menettäminen merkitsisi myös kirkon yhteiskunnallisen aseman heikkenemistä ja sen kannanottojen painoarvon vähenemistä.

Kirkon kannalta kriittisin kysymys liittyy toiminnan rahoitukseen.
…
Pohjimmiltaan kirkollisverossa on kysymys jäsenmaksusta, jota kerätään muun verotuksen yhteydessä…
…
Suomalaisessa järjestelmässä verotusoikeus voidaan myöntää vain julkista valtaa käyttävälle oikeushenkilölle, minkä johdosta julkisoikeudellisen aseman purkaminen merkitsisi kirkon verotusoikeuden menettämistä.
…
… joissakin maissa jokainen veronmaksaja valitsee itse, kohdentaako kaikille pakollisen ”vakaumusveronsa” jollekin uskonnolliselle yhdyskunnalle tai valtiolle.
Vastaava järjestely turvaisi toteutuessaan luterilaisen kirkon rahoituksen sekä edistäisi kirkko- ja uskontokuntien välistä tasa-arvoa Suomessa ilman, että siitä kertyisi valtiolle kustannuksia. Vakaumusveron toteutuminen suomessa olisi kuitenkin epärealistista, sillä se korottaisi yleistä verotustasoa. Kirkkoon kuulumattomat kansalaiset tuskin suhtautuisivat myönteisesti uuteen, ylimääräiseen veroon. Kirkollismaksun toteutuminen voisi sekin olla epärealistista, sillä se herättäisi todennäköisesti periaatteellista vastustusta uskontokriittisiltä tahoilta.

Jos kirkolla ei olisi tulevaisuudessa oikeutta kirkollisveroon tai -maksuun, sen olisi kerättävä tulonsa samaan tapaan kuin mikä tahansa yhdistys tai kolmannen sektorin toimija. Tärkein tulonlähde olisi todennäköisesti kirkon itsenäisesti keräämä ja vapaaehtoisuuteen perustuva jäsenmaksu, mutta sen tuottoa olisi vaikea ennakoida.
…
Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö. Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 47. Sivut 134-138

Kommentti: Tuota pidetään selvästi kauhuskenaariona, jonka vuoksi kirkko tulee tekemään kaikkensa nykyjärjestelmän säilyttämiseksi sekä kehittämään sen vaihtoehdoksi ”vakaumusveron” tyyppistä ratkaisua. Vaikka tuossa hahmotetaankin kirkkoon kuulumattomien ja uskontokriittisten tahojen vastustusta, kaikenlaisia juonia ja houkuttimia saatetaan verollepanon eteen keksiä ennen pitkää. Vaikka verotusoikeutta tarjoiltaisiin myös uskonnottomien järjestöille, sellaiseen ”hernerokkalautaseen” verottomuuden ”esikoisoikeudesta” meidän ei missään tapauksessa pidä langeta.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14547935/kirkon-julkisoikeudellisen-aseman-purkamisesta

Monta hyvää, pelastavaa syytä lähteä ulos...

Ennenkaikkea teidän sielujen kannalta olisi suotavaa, ettei niiden tarvitse jäädä tänne odottamaan Jeesuksen paluuta, vaan pääsevät hengen lähdön mukana vapauteen.

Hyvä on päästä myös antisemitismista ja siitä törkeästä juutalaisten panettelusta mitä kirkko evenkelimin pohjalta harrastaa. Uskonnonvapauden ansiosta se on mahdollista, mutta moraalisesti hyvin alhaista ja vastenmielistä kuultavaa.

'vakaumuksellinen' rasismi on huono valinta.

Miksi maksaa, kun hautauksen joutuu kuitenkin maksamaan itseltä jäävistä rahoista. Mitään muutahan kirkko ei tarjoa, jos ei usko yliluonnollisiin. Ne jotka käyttävät muita kirkon palvelu, maksaa tietysti veroa.

Kirkoissa ei käy ketään ja ne vähäisetkin kolehtirahat pöllii kirkon työntekijä. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/seurakunnan-tyontekijan-epaillaan-kavaltaneen-kolehtirahoja-oulussa/764627/

Kun raha kirstuun kilahtaa, niin se kirkon työntekijän taskuun vilahtaa.

Kommentti jutun lauseeseen:
"... iso osa eronneista on nuoria, jotka eivät ole ehtineet veronmaksajiksi."

Tämä on kirkon kannalta pitkällä tähtäimellä paha asia, koska esimerkiksi itse erosin nuorena ja tulottomana opiskelijana ja nyt tienaan enemmän kuin monet piispat. Vaikka kaikista kirkosta lähteneistä eroamishetkellä pienituloisista nuorista ei tule yhtä hyväpalkkaisia, niin osasta tulee ja melkein kaikki alkavat jossain vaiheessa tienaamaan jonkinlaista palkkaa.

Vastaavasti nyt tulokehityksensä huipulla olevassa 50-60 vuotiaidden ikäluokassa kirkkoon kuuluminen on aika yleistä, mutta tästä ikäluokasta aletaan liukumaan eläkkeelle, joka yleensä on korkeintaan 60% palkasta. Eli kirkolle "uskollisimpien" vielä työssä käyvien ikäluokkien veronmaksukyky vähenee ja uusissa veronmaksajasukupolvissa kirkkoon kuuluminen on selvästi vähäisempää ja vähenee. Samalla ne ikäpolvet, joissa kirkkoon kuuluminen on kaikista yleisintä siirtyvät kirkkomaahan.

Voi siis kysyä miten realistista on, että "laskelmassa ennustetaan ansiotulojen kasvua vuodesta 2019 alkaen"? Ansiotulot kasvavat, mutta kasvavatko kirkkoon kuuluvien ansiotulot yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin - vai kasvavatko ne ensinkään?

Yle paukuttaa nyt näitä eroamisjuttuja liukuhihnalta. Tällä kertaa eroamisen historiaa: https://yle.fi/uutiset/3-9703807

"Auttamistyö unohdetaan:" Mihinköhän kirkko saa menemään 300Me vuodessa lapsi ja nuorisotyöhön, kun se on enimmäkseen ulkoistanut sen yhteiskunnan tehtäväksi ja maksamaksi. Jos kirkko mitä la ja nuorten kanssa puuhasteleekin, niin maksaja on usein joku muu taho.

Eikä riparileiritkään ilmaisia osallistujille ole, ei niitä vain riparilaisten vanhempien maksamilla kirkollisveroilla kustanneta. Kirkon byrokratian taitaa mennä suurin osa noistakin 300Me:sta.

Kulukarsinta järjestyksessä kiinteistöt, käyttökustannukset ja vasta viimeisenä henkilöstö, linjaa kirkkohallitus.

Kyllä pitäisi vähentää henkilöstöäkin, jonka määrä paisunut kuin pullataikina, tuplaantunut 70-luvulta tähän päivään, vaikka jäsenmäärä ja kirkon tilaisuuksissa käyvien määrä ollut koko ajan jopa kiihtyvässä kasvussa. Mitä ihmettä ne kirkon 20 000 palkollista tekevät kun toiminta koko ajan supistuu ja kuihtuu? Pyörittävät peukaloitaan, ja papereita, lukevat muistioita, kokoustavat keskenään, työstäen jotain mitättömiä raportteja toisten kirkon elinten pähkäiltäväksi.

Toivottavasti aihetta käsitellään myös YLEN uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa, niin saadaan muutokseen vähän vauhtia.

Kyllä ne tietävät itsekkin sen, että kirkko on (2) vuosituhantinen huijaus kaikkine väärennöksineen ja pyhäinjäännöksineen.

Se on osoitus ihmisen kavaluudesta, petollisuudesta ja hirviömäisyydestä, joka kätketään hyväntekeväisyyden ja pyhyyden kaapuun.
Kun mukaan otetaan kaikki pakkokäännytykset, vainot inkvisitiot, karkotukset, polttoroviot, hirttäjäiset, pannaan julistukset, ristiretket ja muut sodat, vihapuheet saarnoissa, sananvapauden rajoitukset ym.
Niin mitä siellä on, jonka takia valistunut ihminen siellä edes kehtaisi olla ? Ihmisten tietämättömyys on ainoa koossa pitävä voima ja yksinkertaisten helvetin pelko tietysti, sen ne tiesivät jo laatiessaan tuon tulipaikan. Pelottelu on tehokkain keino pitää rahvas kurissa ja nuhteessa.

uhka ja pelastus
Keksitään ensin uhka, kuten iänkaikkinen helvetti ja siihen pelastus, joka on vain heillä tarjolla.

"Vuoteen 2025 ulottuvan talousennusteen mukaan Helsingin seurakuntayhtymässä jäsenmäärä tipahtaa 15,2 prosenttia, vaikka kaupungin asukasluku kasvaa yli 10 prosenttia."

Vuonna 2016 Helsingin väkiluku oli 635 640, Helsingin seurakuntayhtymän väkilu oli 345 035 ja Helsingin seurakuntayhtymän markkinaosuus väestöstä oli 54,3 %.

https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/keskusrekisteri/vuositilastot/g95SBBewH/Helsingin_seurakuntien_vuositilasto_2016.pdf

Ennusteen mukaan tilanne vuonna 2025: Helsingin väkilu 699 204, Helsingin seurakuntayhtymän väkiluku 292 590 ja Helsingin seurakuntayhtymän markkinaosuus väestöstä 41,8 %.

Laskua Helsingin seurakuntayhtymän markkinaosuuteen väestöstä tulee 12,5 prosenttiyksikköä seuraavan 9 vuoden aikana eli keskimäärin 1,39 % per vuosi.

Jutussa ei mainita kuin muutaman kerran ohimennen lapsikasteiden määrän putoaminen, vaikka jo lähivuosina kirkko tulee menettämään yli 20 000 jäsentä vuodessa tämän takia.

Otetaan rahat palkasta kuten yleverokin.
Kirkko pitää pelastaa.
Koti, uskonto ja isänmaa. Jos yksi puuttuu niin puuttuu kaikki.

>> Yle: Kuinka kauan kirkko kestää jäsenkatoa? <<

Kirkko uppoaa pikkuhiljaa, eikä kirkossa tunnuta käsittävän, että kirkon suuruudenpäivät ja tärkeä yhteiskunnallinen asema alkaa kiihtyvällä vauhdilla olla ohi.

Kun kasteprosentti tippuu, kolmikymppissistä kohta enää alle puolet kuuluu kirkkoon ja ihmisvirta käy koko ajan kirkosta ulos- eikä sisäänpäin ja jäsenten keski-ikä nousee kuin raketti, niin pitäisihän jo hitaammankin tajuta, että miten se loppuu.
Kirkosta tulee vähitellen marginaalinen vanhusten saattohoitoyksikkö.

Jonkun ulkomaisen protestanttisen kirkon isompi vaikuttaja se tuskaili, että kirkoissa pähkäillään, että pitäisiköhän pitää palaveri, että josko tehtäisiin jotain, kun samaan aikaan on talon nurkka tulessa.

Kirkko saa valtiolta 100 miljoonaa euroa uutta rahaa. Valtionavustusta kirkolle perustellaan sillä, että kirkko huolehtii lakisääteisistä tehtävistä, jotka liittyvät hautaustoimintaan ja väjestökirjanpitoon. Siis kirkosta eroneetkin joutuvat "maksumiehiksi".

Kirkosta eroamista on jännä seurata, mutta yhtä jännää en seurata lapsikasteen ja kirkon jäsenten kuolemisesta syntyvää vajetta.

Vaje on kasvanut ainakin 10 viimeistä vuotta ja viiden viimeisen vuoden aikana:
2012….. 2.070…….kasvua edellisestä vuodesta 1.859
2013……..– 351…….kasvua edellisestä vuodesta 2.421
2014…..– 2.490…….kasvua edellisestä vuodesta 2.139
2015…..– 5.256…….kasvua edellisestä vuodesta 2.766
2016……- 8.188…….kasvua edellisestä vuodesta 2.932

Kolmen viimeisen vuoden aikana vähenemä on ollut keskimäärin 2.610/vuosi.
Jos oletetaan että vauhti jatkuu tuolla 2.610-vauhdilla (selvästi alle kahden viimeisen vuoden lukujen§), olisi vähenemä 5 vuoden kuluttua 21.200 vuodessa ja 10 vuoden kuluttua 34.300.
Aika hurjia lukuja!
Viidessä vuodessa olisi vähenemä yhteensä 80 000 ja kymmenessä 225 000.

Huomioon ottaen, että sosiaalinen paine lapsikasteelle laskee jatkuvasti, ovat nuo luvut kirkon kannalta optimistisia.
Samoin voidaan olettaa, että kun kirkon jäsenmäärä lähenee 60%:n rajaa, kiihtyy keskustelu kirkon erityisaseman purkamisesta.

Päälle tulevat tietenkin erot vähennettynä liittymisillä

Ovatko laskelmani ylioptimistisia?

"Kuinka kauan kirkko kestää jäsenkatoa?"
Vastaus kysymykseen kuuluu: Hyvin kauan.
Papistohan on ainoa säätyvaltiopäivien ajasta säilynyt sääty, joka yhä kokoontuu muista erilliseen lakia säätävään elimeensä säätämään lakeja, jotka palvelevat vain pappissäätyä itseään. Tämä nurinkurinen tilanne on jatkunut jo toista sataa vuotta, eikä loppua näy. Hidasta hivuttamista kohti pappissäädyn valta-aseman heikentymistä toki tapahtuu, mutta kehitys täydestä uskontopakosta (vuoteen 1023 asti) kohti uskonnonvapautta etenee tosi nihkeästi. Ovathan pappissäädyn puolella perinteisesti kypäräpappipuolue, lihavan maalaisisännän puolue, jonka lukutaito rajoittuu virsikirjaan sekä Maalaisliiton lukutaidoton siipi, persut, jotka lukuisten nimenmuutosten myötä lisääntyvät jakautumalla. Sitä paitsi ns. perinteisessä työväenliikkeessäkin on monia, jotka tosiasioille sokeina luulevat, että valkoinen kaulapanta on jonkinlainen hyvyyden merkki, vaikka käytäntö osoittaa, että "pohjaton on papin säkki".