Kun avioeron harkinta-aika (puoli vuotta) on kulunut ja jättää erohakemuksen uudestaan, kuinka kauan kestää ennen kuin ero tulee? Kuinka kauan hakemuksen käsittelyssä menee? Miten sitten osuuden jako, tarviiko Käräjäoikeus omaisuuden erottelusta papereita vai onko ne lähinnä itselle/puolisolle?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kakkosvaihe on puoli vuotta ja jos sitä ei peruta, sitten tulee tuomio avioeroon siis puolen vuoden päästä kun kakkosvaiheen harkinta-aika päättyy, ja ositus ei siihen vaikuta, sen voi tehdä aiemmin tai myöhemmin. Omaisuus katsotaan ykkösharkinta-ajan alusta, mitä silloin omistaa. Ja jos toinen puoliso ei allekirjoita erohakemusta, sen vie haastemies hänelle, eikä se vaikuta aikaan vaan ero tulee jos ei sitä peru hakija tai sitten kumpikin jos yhdessä haettu.
Ykkösvaihe kestää puolivuotta, kakkosvaihe on lopullinen ,jos se haetaan heti ykkösvaiheen päätyttyä.
Jos on nopea niin puolessa vuodessa kaikki on ohi.
Meillä oli kaikki ohi vähän yli puolessa vuodessa, koska yhdessä haettiin ero ja allekirjoitettiin yhdessä ja maksettiinki puoliksi koko ero.
Ositus tehtiin heti ekan vaiheen jälkeen sovussa ja tuttu juristi vahvisti osituksen.
Miksi neuvoa, jos ei osaa?
1-vaiheen vireilletulopäivän tilanteen perusteella tehdään ositus. Eli mitä omistaa ja mitä velkaa 1-vaiheen pvm mukaan. 1-vaihe kestää 6 - 12 kk, ja jos ei kakkosvaihetta lähetetä, asia raukeaa. Eli 6 kk jälkeen ennen 12 kuukautta pitää kakkosvaihe pistää, jos haluaa vielä erota. Osituksen voi tehdä heti 1-vaiheen vireilletulon jälkeen. Kiinteästä omaisuudesta, ajoneuvoista ym. isommasta kannattaa tehdä kunnon ositussopimus (esim. pankeissa tehdään tai asianajaja, toki itsekin voi) ja sen voi rekisteröidä maistraatissa. Muumimukit voi sitten jakaa keskenään, toki niistäkin voi olla hyvä tehdä luettelo, ettei sitten jälkeenpäin tule muistiongelmia, miten ne nyt sovittiinkaan.
Kyllä. Ja avioero myönnetään 2. vaiheen hakemuksesta nopeammin, jos on yhteinen hakemus. Yleensä siihen menee parista viikosta, pariin kuukauteen.
Ei osituksessa mitään viedä maistraattiin ,ainoastaan avioehto jos sellaisen on tehnyt puolison kanssa , rekisteröidään maistraattiin.
NO kyllä osituksenkin voi rekisteröidä maistraattiin, (harvinaisempaa, mutta mahdollista) - ja siinä mielessä kannattaa joskus, että siellä se on sitten "ikuisesti" - sillä joskus nämäkin arvokkaat paperit saattavat hävitä jne., jne.
Niin, ja ositusta ei ole pakko tehdä kuin vasta toisen (ex)puolison kuoltua.
Tai kun itse taikka entinen puoliso on mennyt uudestaan naimisiin, mutta se liitto päättyykin avioeroon tai kuolemaan JA siitä liitosta halutaan tai täytyy tehdä ositus, sen tekeminen ei nimittäin onnistu, jos tuon liiton osapuolella on vielä edellisen liiton ositus tekemättä. Asia voi siis olla ajankohtainen jo muutamassa vuodessa - toki se on vielä hankalampi tehdä (muistaa ja todistaa), jos ositus tulee eteen vasta vuosikymmenien jälkeen.
Kaikkien avioliittojen päättyessä on joka tapauksessa tehtävä ositus, parempi on jos se tehdään pian. Ositus on tehtävä, vaikka tuntuisi ettei mitään ositettavaa ole, paperi kuitenkin tarvitaan.
Erossahan ei ole tehtävä ositusta, mutta kuolemassa on.
Kyllä se parempi on se ositus tehdä heti eron jälkeen , helpottaa uutta alkua , kun saa rahansa pois vanhasta liitosta ja samalla pisteen siihen vanhaan entiseen.
kuoleman jälkeen tehdään perunkirjoitus hiukan eri , kun ositus.
Riippuu. Esim. ositukseen kuuluu toisella jakamaton kuolinpesä. Paperilla jaettavaa on, käytännössä ei. Järki-ihmiset eivät ota pankkilainaa tasinkoa varten, eikä moni sitä saisikaan, jos on tavallinen palkka ja huollettavia lapsia.
Joo mutta ositus kuuluu perunkirjoitukseen oleellisesti. Siksi se on hyvä olla paperilla, edes jotakuinkin laskettuna, vaikka ositusta ei olisi tehty - ainakaan kaikelta osin. Kuten tuossa edellä mainitsin jakamaton perintö on sellainen, ettei sitä voi jakaa ennen kuin on mitä jakaa. Moni myös jättää perinnön tai lahjan osituksen ulkopuolelle. Näin useat tekeekin, jos ovat edes hiukan solidaarisia exälleen.