Neuvostoliiton aikana synnytetty stalinistinen myytti "valtavasta" Prokhorovkan panssaritaistelusta Kurskin taistelujen yhteydessä on eräs suurimpia sotavalheita mitä maailmalle on toisesta maailmansodasta levitetty. Onneksi 2000-luvulla arkistoista on paljastunut todellinen kuva taistelusta. Ensinnäkin se ei ollut alkuunkaan tuhansien neuvostoliittolaisten ja saksalaisten panssarien välinen taistelu jossa Saksan panssarivoima olisi murskaantunut.
Tappiotilastot kertovat jotain aivan muuta:
Saksan Prokhorovkan alueella olleet panssarivaunut ja rynnäkkötykit:
10.heinäkuuta: 109 kpl (11 Pzkw III, 42 Pzkw IV, 4 kpl Pzkw VI Tiger, 20 kpl Marder III, 20 kpl StuG III, 2 kpl Pzkw I, 4 kpl Pzkw II)
11.heinäkuuta: 99 kpl
12. heinäkuuta 92 kpl (12 Pzkw III, 32 Pzkw IV, 3 kpl Pzkw VI Tiger, 19 kpl Marder III, 20 kpl StuG III, 2 kpl Pzkw I, 4 kpl Pzkw II)
Saksalla keskimäärin.............. 100 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä. Vahvuus laski kahden vuorokauden aikana 17 vaunulla.
Neuvostoliiton alueella olleet panssarivaunut/rynnäkkötykit:
18. Panssariarmeijakunta:
10. heinäkuuta: 125 kpl
11. heinäkuuta 152 kpl
12. heinäkuuta 76 kpl ..........................................keskimäärin 118 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä
29. Panssariarmeijakunta:
10. heinäkuuta: 224 kpl
11. heinäkuuta 225 kpl
12. heinäkuuta 58 kpl ..........................................keskimäärin 169 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä
Trufanov:
10. heinäkuuta: 44 kpl
11. heinäkuuta 44 kpl
12. heinäkuuta 33 kpl ..........................................keskimäärin 40 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä
Neuvostoliittolla alueella keskimäärin 327 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Vahvuus suurimmillaan 11. heinäkuuta 421. Vuorokautta myöhemmin vahvuus oli pudonnut 167 vaunuun. Vähennystä siis peräti 254.
TAPPIOT
10. heinäkuuta: Saksalaiset menettivät 2 vaurioitunutta, ei yhtään tuhoutunutta/hyljättyä. Neuvostoliittolaiset 24 vaurioitunutta (korjattaviksi). Rynnäkkötykkien tappioista ei ole tietoa.
11. heinäkuuta: 22 saksalaista vaunua vaurioitui (vietiin korjattavaksi). 1 kpl StuG III menetetty (hylätty). Neuvostoliittolaisia vaurioitunut 5. Tuhoutuineista ei tietoa.
12. heinäkuuta PÄÄTAISTELU: Saksa menetti tuhoutuneena 4 kpl Pzkw IV ja 2 kpl Marder-rynnäkkövaunua. Neuvostoliittolaiset menettivät 134 vaunua tuhoutuneena. Saksalaisia vaunuja vaurioitui 1 kpl ( Pzkw VI Tiger). Neuvostoliittolaisten vaunuja vaurioitui 114 kpl.
Yhteensä tappiot:
Saksa: 7 tuhoutunutta ja 25 vaurioitunutta.
Neuvostoliitto: 134 tuhoutunutta ja 125 vaurioitunutta.
Ei ihme että neuvostoliittolainen sotahistoria on pyrkinyt väittämään Saksan panssarivoimia alueella suuremmiksi kuin ne oikeasti olivatkaan jotta olisivat voineet väittää saksalaisten tappiot suuremmiksi kuin ne olivatkaan. Neuvostoliiton alueella olleet panssarijoukot, eteenkin 29. panssariarmeijakunta, saivat pahasti turpaansa 12. heinäkuuta.
Tappiotilastot kertovat jotain aivan muuta:
Saksan Prokhorovkan alueella olleet panssarivaunut ja rynnäkkötykit:
10.heinäkuuta: 109 kpl (11 Pzkw III, 42 Pzkw IV, 4 kpl Pzkw VI Tiger, 20 kpl Marder III, 20 kpl StuG III, 2 kpl Pzkw I, 4 kpl Pzkw II)
11.heinäkuuta: 99 kpl
12. heinäkuuta 92 kpl (12 Pzkw III, 32 Pzkw IV, 3 kpl Pzkw VI Tiger, 19 kpl Marder III, 20 kpl StuG III, 2 kpl Pzkw I, 4 kpl Pzkw II)
Saksalla keskimäärin.............. 100 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä. Vahvuus laski kahden vuorokauden aikana 17 vaunulla.
Neuvostoliiton alueella olleet panssarivaunut/rynnäkkötykit:
18. Panssariarmeijakunta:
10. heinäkuuta: 125 kpl
11. heinäkuuta 152 kpl
12. heinäkuuta 76 kpl ..........................................keskimäärin 118 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä
29. Panssariarmeijakunta:
10. heinäkuuta: 224 kpl
11. heinäkuuta 225 kpl
12. heinäkuuta 58 kpl ..........................................keskimäärin 169 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä
Trufanov:
10. heinäkuuta: 44 kpl
11. heinäkuuta 44 kpl
12. heinäkuuta 33 kpl ..........................................keskimäärin 40 panssarivaunua/rynnäkkötykkiä
Neuvostoliittolla alueella keskimäärin 327 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Vahvuus suurimmillaan 11. heinäkuuta 421. Vuorokautta myöhemmin vahvuus oli pudonnut 167 vaunuun. Vähennystä siis peräti 254.
TAPPIOT
10. heinäkuuta: Saksalaiset menettivät 2 vaurioitunutta, ei yhtään tuhoutunutta/hyljättyä. Neuvostoliittolaiset 24 vaurioitunutta (korjattaviksi). Rynnäkkötykkien tappioista ei ole tietoa.
11. heinäkuuta: 22 saksalaista vaunua vaurioitui (vietiin korjattavaksi). 1 kpl StuG III menetetty (hylätty). Neuvostoliittolaisia vaurioitunut 5. Tuhoutuineista ei tietoa.
12. heinäkuuta PÄÄTAISTELU: Saksa menetti tuhoutuneena 4 kpl Pzkw IV ja 2 kpl Marder-rynnäkkövaunua. Neuvostoliittolaiset menettivät 134 vaunua tuhoutuneena. Saksalaisia vaunuja vaurioitui 1 kpl ( Pzkw VI Tiger). Neuvostoliittolaisten vaunuja vaurioitui 114 kpl.
Yhteensä tappiot:
Saksa: 7 tuhoutunutta ja 25 vaurioitunutta.
Neuvostoliitto: 134 tuhoutunutta ja 125 vaurioitunutta.
Ei ihme että neuvostoliittolainen sotahistoria on pyrkinyt väittämään Saksan panssarivoimia alueella suuremmiksi kuin ne oikeasti olivatkaan jotta olisivat voineet väittää saksalaisten tappiot suuremmiksi kuin ne olivatkaan. Neuvostoliiton alueella olleet panssarijoukot, eteenkin 29. panssariarmeijakunta, saivat pahasti turpaansa 12. heinäkuuta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eli yli 3 000 panssarivaunun ja rynnäkkötykin sijasta taisteluihin osallistui parhaimmillaan korkeintaan noin 500. 11. heinäkuuta Neuvostoliitolla 1:4 määrällinen ylivoima joka vuorokaudessa supistui 1:2:een.
Prohorovka oli vain yksi osa Kurskin taistelua.
Puna-armeija katsoi sen voitokseen, koska II SS-PsAK vedettiin Hitlerin käskystä pois taistelusta ja valtiaaksi jäi 5. Kaartin Panssariarmeija.
Vedettiin Italiaan sieltä.
Taistelu oli silti ratkaise ja meni pieleen pastahattujen romahdettua 1943.
Neuvostoliitto lakkautti itse itsensä vuonna 1991. Toinen maailmansota osoittautui Neuvostoliitolle pyrhoksen voitoksi. Hinta oli liian kova.
Sai turpaansa Afganistanissa ja epäonnistui tukahduttamaan armenialaisen separatismin.
Aloituksesta poiketen puna-armeijalla eteläisellä Kurskin alueella oli neljä tavallista armeijaa ja pari panssariarmeijaa eli pari armeijaryhmää reserveineen.
Taistelun merkitys saksalaisille oli NL:n yllätyksellinen vastahyökkäyys, missä vaunuja meni paljon sai hyökkäyksen pysähtymään. 88 mm:n tykki oli tarkempi kuin venäläinen 85 mm pitkällä matkalla, niin venäläisten täytyi ajaa päin ja toivoa, että jv saa tuhottua isot pst-vaunut..
Karl+Heinz+Frieser+kävi+erittäin+tarkasti+läpi+Saksan+panssarijoukkojen+vaunumenetykset+Operaatio+Citadellen+aikana+ja+kokonaistappiot+1.+heinäkuuta+-+15.heinäkuuta+olivat+326+panssarivaunua+ja+rynnäkkötykkiä/panssarintuhoajavaunua+poiskirjattuina+menetyksinä.+Neuvostoliiton+tappiot+ovat+paljastuneet+jälkeenpäin+läpikäytyjen+asiakirjojen+mukaan+samana+aikana+1+956.+Tappiosuhdeluku+on+siten+tasan+tarkalleen+1:6.+Suhteessa+alueella+oleviin+panssarivoimiinkin+nähden+saksalaisten+tappiot+olivat+suhteessa+huomattavasti+neuvostoliittolaisia+pienemmät.
No mitä se kertoo fasismista, että sen perustajat laskivat alleen tosipaikan tullen.
Venäläiset uusivat Josif Stalin -panssarivaunusarjan, jo KV85 oli samaa tasoa, mutta IS-2 oli täysin pitelemätön 122 mm kanuunansa ansiosta myöhemmin, luultavasti Pantheriakin edullisempi sarjatuotannossa. Kurskin taistelussa oli paljon vanhoja T34:sia. Prohorovkan puoleisissa taisteluissa on yhteensä ollut vain 1200-1500 vaunua.
Vastahyökkäys ei täysin onnistunut, mutta venäläisten ilmavoimat korjasivat tilaanteen, näin Prokhirovkasta tuli Kurskin taistelun käännekohta,
"Ei Kurskista siis ole sodan ratkaisutaisteluksi. Italian tapahtumat ja länsiliittouneiden kiihtyvä ilmasota olivat paljon tärkeämpi vaikuttaja itärintaman tapahtumiin. "
Stalingradin jälkeen Saksa ei voinut voittaa sotaa.
Kurskin jälkeen Saksa saattoi vain hävitä sodan.
Sillä montako vaunua osapuolet menettivät, ei ole merkitystä. Saksa kärsi strategisen tappion samalla kun suurstrateginen tilanne heikkeni katastrofaalisesti. Hitlerin kyvyttömyys johtaa sotaa vei aina uusiin tappioihin
"1. heinäkuuta - 15.heinäkuuta olivat 326 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä/panssarintuhoajavaunua POISKIRJATTUINA menetyksinä. Neuvostoliiton TAPPIOT ovat paljastuneet jälkeenpäin läpikäytyjen asiakirjojen mukaan samana aikana 1 956. Tappiosuhdeluku on siten tasan tarkalleen 1:6. Suhteessa alueella oleviin panssarivoimiinkin nähden saksalaisten tappiot olivat suhteessa huomattavasti neuvostoliittolaisia pienemmät."
Hm, sinä olet taas eksynyt vähän tuohon luovaan tulkintaan ja olen korostanut relevantit kohdat. Kannattaa näitä vertauksia tehdessä näet huomioida, että saksalaisten poiskirjaukset vaunujensa suhteen eivät ole suoraan verrattavissa NL:n panssarijoukkojen kokonaistappioihin vaan täytyisi enemmän verrata keskenään molempien tappioita kaikissa kategorioissa, mikä on hankalaa kirjanpidollisten erojen vuoksi. Sinun suhdelukusi siis vertaa keskenään kahta erilaista kategoriaa.
Saksa veti nyrkkinsä pois Italiaan.
Italian romahdus ei johtunut Aatun kyvyttömyydestä. Homma olisi päättynyt tasapellin Kurskissa ilman Italian romahdusta. SS oli valmis tuhoutumaan viimeiseen tankkiin ja ukkoon Italiassa tai Kurskin mutkassa. Kurkista pois vedetty porukka osallistui lähes miljoonan italialaisen sotilaan aseistariisumiseen.
II maailmansodan analyyttistä tutkimusta haittaa stalinistisen propagandan aikaansaamat vaurioit vuosikymmenien aikana. Tarvitaan ns. primary source asiakirjoja selvittämään syy-seurauksia ja todellisia sotilaallisia suoritteita sekä tappioita. Täysin selvä asia on että länsiliittoutuneiden kasvava paine pakotti Hitlerin ja Luftwaffen lisäämään Saksan sotilaallista voimaa etelässä ja lännessä. Ja nuo lisäresurssit olivat otettavissa vain itärintamalta. Tämä prosessi alkoi jo loppuvuonna 1942 ja kiihtyi Tunisian tapahtumien jälkeen sekä strategisen ilmasodan kiihdyttyä. Sukellusvenesodan Saksa käytännössä oli hävinnyt jo alkuvuonna 1943. Saksalla ei siis enää ollut mitään asetta millä horjuttaa länsiliittoutuneita. Seuraavaksi länsivallat alkoivat lynkkaamaan Luftwaffea lopullisesti. VVS:stä siihen ei ollut. VVS oli aivan liian heikkotasoinen.