Olemme olleet vaimoni kanssa yhdessä jo 13 vuotta ja yksi välirikko on jo ollut,syynä se etten huomioinut vaimoani tarpeeksi joten hän aloitti suhteen toisen miehen kanssa.Saatuani suhteen selville vaimoni halusi aikaa ajatella ja tämä mieskin oli ollut kuulemma vain ystävä joka jaksoi kuunnella häntä.Puolen vuoden päästä muutimme takaisin yhteen ja saimme kaksi lasta lisää yhden tyttären lisäksi.Kuusi vuotta meni ostettiin talo ja nyt olemme remontin keskellä kun vaimoni ilmoitti ettei hän ole nykyiseen elämäänsä tyytyväinen ja ettei hänellä ole toista miestä.Hän haluisi kuitenkin asua saman katon alla kanssani,mutta vain ystävinä,seksiä voisimme harrastaa kaveripohjalta.Suhteen korjaamista hän ei edes harkitse,vaan haluaa "omaa elämää",minä sitten hoitaisin lapsia aina kun rouvaa haluaa lähteä katsomaan mitä muuta elämällä on hänelle tarjota.Vaimoni on aina halunnut vain lapsia,kodin ja ihanan miehen,mutta kas kas ihmiset kuulemma muuttuvat.Jotenkin vain tuntuu että hänellä on toinen mies odottamassa jossain,koska hän ei ole sitä tyyppiä joka jaksaisi olla kauan yksin.
Pitäiskö minun odottaa ja katsoa vai pakata kamppeet ja sanoa hyvästi.
Pitäiskö minun odottaa ja katsoa vai pakata kamppeet ja sanoa hyvästi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
reilusti hyvästi, hän aikoo saada sinusta kätevän "lapsenlikan" siksi aikaa että pääsee menoilleen,
kunnes löytämänsä mies pääsee eroon nykyisestä vaimostaan. Toi juttu haiskahtaa ja
pahalle.
Mielestäni hän käyttää sinua hyväkseen. Mitä on seksi kaveripohjalta??? Älä tyydy tilanteeseen, vaan tee jotain. Koeta ottaa lapset huomioon ratkaisuissasi, mutta jotain on tehtävä tai rikot itsesi kokonaan.
tuntuupi olevan nykyään muotia noi taikasanat "omaa elämää"..
Itse suhtautuisin varauksella kuultuani noi "taikasanat", koska 2 vuoden sisällä on
lähipiirissäni 3 tuttua (2 naista ja 1 mies), jotka käyttivät just noita sanoja ja ikävä todeta, mut kyllä kaikil oli jo silloin ns. 3 pyörä mukana kuvioissa... Tutuistani vain miehellä oli "koeajo" suorittamatta.. niin ja kaikil lopputuloksena eroaminen..
Otanta on pieni ja se ei tarkoita välttämättä mitään kysyjän/kysyjän vaimon kohdalla, mut jokatapauksessa olisin varuillani ettei minua käytettäisi hyväksi...
..työn alle.
Pahasti kyllä haiskahtaa siltä, että toinen mies on jo kuvioissa. Tai voi olla, ettei vielä ole, mutta mieli tekisi etsiä sellainen..?
Älä alistu ovimatoksi. Jos suhteessa on ongelmia, niin ne voidaan tietysti selvittää ja jatkaa entistä onnellisempana - ero ei aina ole se ensimmäinen ja paras lääke.
Mutta jos toisella ei ole halua eikä mielenkiintoa enää tehdään suhteen eteen mitään, niin sitten voit tosiaan miettiä, että mitä siinä suhteessa enää on sinulle..?
Jos vieraat laitumet kumppaniasi houkuttavat (niin kuin näyttää olevan), niin eikö ole häneltä melkoisen itsekästä edes ajatella, että jäisit siihen piikomaan - remppaamaan talon ja hoitamaan lapsia..? Olisihan se hänen kannaltaan mukava järjestely - olisi talo ja lapsille hoitaja ja joku joka jakaa kustannukset. Ei myöskään ikävää muuttohärdelliä eikä köyhäilyä ja raskaampaa elämää yksinhuoltajana.
Jos tuollaiseen suostut, niin teet kyllä itsellesei karhun palveluksen.
Olisitko valmis muuttamaan oman elämäsi sellaiseksi kuin mitä vaimosi ehdottaa? Miksi et tai miksi joo?
Niitä kun aikasi mietit ja niihin kun sitten rehellisesti vastaat, voit hyvillä mielin myös toteuttaa päätöksesi.
Se on aika iso päätös, ainakin tunnetasolla, ja sen edessä on ihan normaalia olla hiukan paniikissa ja hädissäänkin.
Mutta jos jätät asian kokonaan käsittelemättä ja päästät elämän ajelehtimaan, et voi syyllistää lopputuloksesta ketään muuta kuin itsesi ja oman pelkuruutesi.
Pyri siis ennen muuta olemaan rehellinen ITSELLESI. Siten pysyt suorassa ja rehtinä ja voit luottaa itseesi vastaisuudessakin.
Kieroudut ja kyynistyt jos luovut omista unelmistasi vain toista miellyttääksesi.
Meidän alkutaival on hyvin samanlainen. Lasten ollessa pieniä vaimoni koki etten huomionut häntä tarpeeksi - ja varmasti aiheestakin - ja rakastui ystävääni jonka kanssa suhde oli pääosin ystäväsuhde, mutta myös seksisuhde.
Nyt takana on 14v yhteiselämää - paljon yhteistä tarinaa, lapset, sama arvomaailma - minä haluan taistella sen puolesta että pysymme yhdessä vielä koukkuselkäisinäkin - me olemme käyneet parisuhdeterapiassa.
Mitä itse haluat elämältäsi jatkossa?
Jos haluat voit kirjoittaa mulle suoraankin
[email protected] voisi olla kiva kirjoittaa
niin ettei 200 muuta voi lukea kaikkia yksityiskohtia.