Tilanne siis seuraava.. olen ollut mieheni kanssa yhdessä 10 vuotta,joista naimisissa 3.
Meillä on kolme yhteistä lasta,joista nuorin nyt 5kk:ta.
Mieheni ei ole suostunut hoitamaan lapsia yksin, paitsi silloin jos satun olemaan viikonloppuisin töissä ja on ns.pakkotilanne. Hän viipottaa viikoittain, n.4-5krt 5h kerrallaan harrastuksensa sekä kavereidensa kanssa, ja usein tulee kotiin niin että lapset jo nukkuvat. Minulla itselläni ei siis ole muuta omaa aikaa kuin koiran lenkitys iltaisin ja sekin tulee tehdä mahdollisimman nopeasti koska mieheni ilmoitti ettei halua hoitaa vauvaa:(
Olen hoitanut nuorimmaisen suurinpiirtein kokonaan itse, yösyötöistä vaippaostoksiin ja mieheni on tämän minulle ulkoistanut.. taustalla siis pieleen mennyt ehkäisy ja abortti ei ollut vaihtoehto ja mieheni myös tätä mieltä.
Lasten elämässä mies on vain lapsellisella käytöksellään neljäs lapsi perheessä..kasvatusnäkemyksemme eroavat toisistaan hurjasti! Hän sallisi kolmevuotiaan kiroilevan, sillä "oppiihan se sit joskus kuitenkin". Pelottelu sekä itsensä jalustalle nostaminen kuuluu hänen kasvatustyyleihinsä.. ja näihin olen aina tilanteen tullessa puuttunut.
Toinen pieleenmennyt asia suhteessa on kommunikointi ja toisesta välittäminen. Kyselen päivittäin kuulumiset ja yritän saada keskustelua aikaan, niin hän kuittaa asiat vain yhdellä sanalla ja istuu kännykkä naaman edessä uutisia lukien. Somettaminen ei ole ongelma, vaan että kännykän näprääminen on jo lähes pakonomaista. Hän ei kysy minun päivästäni tai kuulumisistani.. ei ole osoittanut kiinnostusta minun tekemisiini:(
Opiskelin juuri itseni kätilöksi, ja mieheni totesi: "hyvä, nyt voisit lähteä opiskelemaan oikeita töitä,joista maksetaan ja joita tehdään arkisin."
Tuli todella kurja fiilis, kun näin valtavan vaivan opinnoista selviytymiseen lapsia hoitaen,töitä tehden ja öitä valvoen.
Mieheni siis ilmoitti että ei tosiaan aio hoitaa kolmea lasta jos minä menen kolmivuorotöihin vanhempainvapaan jälkeen.
Tää on niin pitkä ja kivinen juttu.. nyt harkitsen avioeroa, mutta miehen kanssa keskustelu eskaloituu siihen että se huutaa pää punaisena ja paiskoo tavaroita. Teini-ikäisen tasolla siis noin henkisesti.
Murehdin miten tulisin pärjäämään, mutta toisaalta minähän olen lapset kasvattanut,ruokkinut ja vaatettanut tähänkin asti..
Miten ottaa ero puheeksi lapsen tasolla olevan miehen kanssa? Siis ikää hralla 30v.
Avioero, varmasti oikea vaihtoehto?
23
641
Vastaukset
- keskustellut
Pistät lapset nukkumaan, menet kuuloetäisyydelle ja kerrot asiasi. Ei se sen kummempaa sitten lopulta ole. Valmistaudu henkisesti räyhäämiseen ja pysy rauhallisena tuli mitä tahansa.
Keskustelun pohjalta teet omat päätöksesi. Usein kannattaa kuitenkin yrittää keskustella ensin.
Kyllä yksinkin pärjää. Ei se helppoa ole, mutta eipä se taida nykyinenkään tilanne olla. - Voijeenaihmisii
Kaikkien kusipäisten kakaroiden kanssa jotkut menee jopa avioon ja vielä pykäävät lapsia niiden kanssa.
- oppeliini1
Todellakin! Elämäsi nuorten lastesi kanssa helpottuisi valtavasti ilman miestäsi ja koiraasi.
Mies avioerossa hoitaisi perheeseensä osallistumisen rahapussinsa kautta, niinkuin (toivottavasti) tekee nykyisinkin.
Sinulla olisi rauhaisaa aikaa hoitaa tyosi ja nauttia lapsistasi. Lastesi ei tarvitsisi kärsiä kodin tulehtuneesta ilmapiiristä eikä heitä EI-haluavasta "isästään".
Miehellesi jäisi kaikki aikaa tuijottaa lelujaan huolehtimatta teistä tai riidellä kanssasi asioista joita hän ei kuitenkaan tekisi.
Ero on kaikille WIN - WIN tilaisuus. (jokainen voittaa)
Ilmoita RAUHALLISELLA äänellä ettei avioliittonne toimi. Lapsenne kärsivät eniten (HE eivät ole tyhmiä kuten isänsä!) ja että itsesi ja lastenne takia sinä haluat hänet fyysisesti pois elämästänne, ennenkuin liian myohäistä (lastenne sielunelämä täydellisesti raiskattu tehden heistä yhteiskuntaan sopeutumattomia yksiloitä. Kuka silloin maksaa ja kärsii?!!!) - voijärjenköyhyyttä
Kymmenessä vuodessa 3 lasta itsekkään idiootin kanssa on kyllä aikamoinen saavutus.
Minä olisin lopettanut lasten teon siihen yhteen, mutta jotkut eivät näköjään opi edes kantapään kautta, ennen kuin on hätä kädessä.
Hei järki käteen, oikeassahan mies on, miksi opiskella kätilöksi, kun et sinä voi sitä työtä tehdä, jos mies ei suostu hoitamaan lapsia iltoja ja öitä.
Miksi et opiskellut sitä vaikka hammashoitajaksi tai sosiaalitantaksi joka tekee päivätöitä ainakin sen aikaa kun muksut ovat pieniä?
Eron jälkeen, miten meinasit hoitaa ilta- ja yövuorot yksinhuoltajana?
Tänä päivänä kun ei kovin montaa hoitopaikkaa ole jonne voi jättää iältään 0-13 vuotiaat klo 20-08 väliseksi ajaksi hoitoon. Päiväkotipaikka voi löytyä alle kouluikäiselle, mutta kaipa ne koulua käyvätkin tarvitsevat jonkun kotiin yön ajaksi, palkkaatko MLL:ltä vai jostain kotiin hoitajan vai meinasitko ne yksin jättää?
Mutta itsepä olet soppasi keittänyt, joten opettele hoitamaan itse myös ongelmasi.- Myrskyn-Merkki
Rumaa puhetta ihmiselle, jonka elämä on muutenkin rankkaa. Ei noin. :( Tässähän aloittaja yrittää opetella hoitamaan ongelmiaan, onko kiellettyä kysyä siihen neuvoa?
Älä välitä urpoista AP, kyllä asiat jotenkin järjestyy. Käytännön neuvoja en osaa valitettavasti antaa, mutta tilanteesi kuulostaa ikävä kyllä vähän siltä, että mies ei ole kovin halukas kasvamaan. Käytännön lastenhoitoapua on mahdollista saada ja kannattaa kysellä vaikka neuvolassa, että miten muut kolmivuorotyöläiset yksinhuoltajat järjestävät lastenhoidon ilta- ja yöaikaan. Kerro neuvolassa myös siitä, että joudut miehen käytöksen vuoksi tekemään yksin kaiken lastenhoitoon liittyvän. - pahusvieköön
Miehesi kyykyttää sinua. On omasta mielestään sinua parempi ja tämä näkyy isotteluna. Isottelee, koska pelkää, kun oikeasti on toivoton tunari joka ei osaa tehdä mitään. Hänelle olet perheen äiti, joka kertoo muille mitä milloinkin tehdään. Hän ei ymmärrä mitä tarkoittaa olla isä. Ei osaa rakastaa edes lapsiaan. Siis pelkkä kakara.
Jos eroat, kaikki vastuu jatkosta lepää yksin sinun hartioillasi. Miehesi varmaankin jättää kaikki vastuut selkänsä taakse. Jos et eroa, voimia jatkoon. - kauheepaikka
niimpä ja aapeellä ei taida vielä kukaan lapsista olla koulussa ja äitiysloma menossa.
Eikä se yöhoito nyt riitä, pitäähän vuorotyöläisen itsekin nukkua, kyllä ne lapset ovat hoidossa yötäpäivää jos montakin yövuoroa pukkaa peräjälkeen, tai voihan sitä alkuunsa tehdä vain päivävuoroa, ehkä.
- Anniaana
Kyllä sä ap selviät, vaikka eroaisit. Selviät kuin selviätkin. On ne muutkin selvinneet.
Nuorin on vasta 5 kk, ei sun heti tarvitsisi töihin mennäkään, vaikka se tietysti kannattaisi rahallisesti, tai en mä tiedä. Ehdit kuitenkin hoitaa järjestelyt. Kai sulla on vanhemmat ja muita sukulaisia, joilta voit pyytää ensi hätään apua.
Siis todella, miehesi on ihan kakara. Senhän olisi pitänyt kasvaa tässä lasten syntymien myötä oikeaksi isäksi, joka huolehtii lapsistaan ja perheestään, eikä liehu kodin ulkopuolella kavereitten kanssa kaikki vapaa-aikansa. Sehän elää kuin poikamies ikään. Se on tämä nykyajan tyyli, nuoret miehet on kuin itsekkäitä lautapäähärkiä, näkee vain oman itsensä. On niitä tietysti toisenlaisiakin.
Ei ole helppoa olla kolmen lapsen yh, mutta ei tuo helpolta tunnu elämä aviossakaan, jos mies on tuota mallia. No, tulee aika kun lapsesi on aikuisia ja saattavatpa käydä vähän isältä kyselemässä, että minkäslainen isä sinä oikein olitkaan. - selviätvarmasti
Minä kahden lapsen ja koiran yksinhuoltajana laitoin lapseni vuoropäiväkotiin töiden ajaksi, lapset tykkäsivät nukkua öitä päiväkodissa. Pikkuruisen tukiverkoston avulla selvisin lopusta hoitoavusta. Lapset kasvavat ja alkavat toimimaan myös itsenäisesti, ja tulee aika, kun lennähtävät omilleen.
Ota todellakin ero kyselemättä miehen mielipidettä, mies on nyt ja tulee ikuisesti olemaan kykenemätön parisuhteeseen ja perhe-elämään. Aluksi erossa tulee ikäviä tuntemuksia varmasti, mutta ne helpottavat kyllä. Jos et eroa, miehen tuomat ikävät tuntemukset vain sairastuttavat teidät muut perheessä henkisesti ja fyysisesti. Itse sain vakavan masennuksen ja burn-outin exäni kanssa eläessä, siitä pohjalta sitten rämmin omilleni poliisivoimat apunani, kun mies uhkasi tappaa minut ja lapset..- TulipaMieleen
"Ota todellakin ero kyselemättä miehen mielipidettä, mies on nyt ja tulee ikuisesti olemaan kykenemätön parisuhteeseen ja perhe-elämään. "
Ei välttämättä.
Itse olen mies, 50v, ja kasvamiseni on tullut todella jälkijunassa. Mielestäni elin murrosikääni kolmenkympin jälkeen ja neljänkympin jälkeen aloin olla jollakin tavalla kasvanut siihen, että pystyin ottamaan vastuuta itsestäni ja tekemisistäni. Tähän tapahtumaketjuun on paljon selityksiä, mutta en ala niitä nyt avaamaan, se ei ole tämän keskustelun aihe.
Mutta siis, viiskymppisenä, koen ensimmäistä kertaa tunteen että voisin olla valmis parisuhteeseen, myös henkisesti. Onhan noita kokeiluja ollut vuosien varrella vaikka minkälaisia, mutta eihän niistä mitään tullut, kun olin käytännössä aikuinen lapsi.
Omia lapsia en itse vieläkään koe haluavani, tai siis... Koen että en ehkä pystyisi antamaan heille sitä rakkautta ja huolenpitoa, mitä he tarvitsevat. Mutta ehkä tuo tunne vielä tulee. Saatan vaan olla siinä vaiheessa liian vanha että kukaan sukukypsässä iässä oleva nainen jaksaisi kiinnostua.
Mutta, kiteytän, tuo henkisen kasvamisen myöhästyminen, ei välttämättä tarkoita automaattisesti sitä, että se olisi pysyvä olotila koko loppuelämän. Jaksaako sitten sitä odottaa mieheltään, kolmea lasta hoitaen... onkin eri asia.
Pitää myös muistaa, että aloittaja kertoi vain oman näkemyksensä tarinassa. En epäile, etteikö asiat olisi juuri noin kuin hän kertoo, mutta jos kuulisimme miehen version myös, kokonaisuus voisi avautua paremmin.
Epäilen kyllä että mies on joutunut ns. "ansaan". Lähtenyt hommaan, jota ei pysty hoitamaan, ja tuota ei oikein pysty enää perumaankaan.
Jos joku ehdotus pitäisi sanoa aloittajalle, niin ota se avioero. Olen nähnyt läheltä kun oma äitini oli 25 vuotta väkisin naimisissa, sen vuoksi että ei uskaltanut ottaa avioeroa. Siinä meni elämä hukkaan ja on muokannut ihmisestä sellaisen, että hänen sisintään ei pysty näkemään, hänestä on jäljellä vain pinnallinen kuori.
Jos kuitenkin käy niin että erosta huolimatta, miehesi rakastaa sinua ja sinä häntä ja löydätte vielä yhteisen sävelen, voitte aina mennä uudelleen naimisiin. Erosta johtuen taloudellisesti voi tulla tiukempaa, mutta jos käyt töissä, haluaisin uskoa että tilanne ei ole toivottoman huono. Pitää myös muistaa että vaikka Suomen turvaverkostoa on ajettu alas, olemme silti yksi maailman vahvimmista maista sosiaaliturvaa ajatellen.
Päädyt sitten minkälaiseen ratkaisuun tahansa, muista että meitä miehiä on monenlaisia, ja meitä riittää jokaiselle. Useimmissa tapauksissa nainen se on joka päättää, kenen kanssa on, ja mitä tekee. Pallo on sinulla.
Kaikkea hyvää sinulle.
- 2343423423
Tästä tulee epäsuosittu vastaus, mutta kuvailit luultavasti monen nuoren lapsiperheen arjen nurjat puolet.
Mies saattaa kokea hoitavansa osuutensa tuomalla leivän pöytään ja pakenee ahdistavaa perhe-elämää harrastuksiin. En siis väitä etteikö miehen toiminnassa olisi parannettavaa.
Mieti ennen eroa mitä kaikkea mies tekee teidän eteen. Et ehkä nyt osaa hahmottaa mitä kaikkea se on, mutta se saattaa olla esimerkiksi paikkojen ja kulkupelien kunnosspitoa.
Toisaalta jos asutte kerrostalossa, asialla ei ole niin merkitystä.
Naisille ei saa sanoa tätä ääneen, koska olette kaikki niin ihania, mutta kolme lasta on myös aika haastava pakka myös uudelle miehelle ja ei välttämättä kannata odottaa, että uusi mies olisi erityisen kiinnostunut ottamaan perheenisän paikkaa. Mutta ei tätäkään ole kiveen hakattu. - not_huippukivaa
Siis oikeesti, järki käteen siellä. Oikeessahan sun mies on, miksi kiusata koko perhettä kolmivuoroduunilla sillon kun muksut ovat pieniä, jos ei kerran oo ihan pakko.
Jos eroot, jätätkö sä sun eka- tai tokaluokkalaisen yksin himaan sillon kun viet muut sisarukset päiväkotiin nukkumaan vai miten sä meinaat järjestää peruskouluikäisten hoidot ilta- ja yövuorojen aikaan ja myös silloin kun itse nukut vuorojen välillä?
On tosi helppoo sanoo, että asiat järjestyy. Joo, aivan varmasti järjestyy, mutta kai sulla pitäis olla jotain faktaakin tolle hommalle eikä vaan pelkkää toivetta, että kyllä se siitä.
Samaten raha-asiat sun muut. Ei se niin helppoo oo olla monen lapsen yksinhuoltajana ja käydä samalla töissä. Mulla on duunikaveri jolla on kolme kersaa ja ainakin sen muksut sairastaa kaikki taudit vuorotellen, yks kerrallaan. Duunikaveri on välillä viikkoja enemmän poissa kuin duunissa ja se näkyy ainakin sillä palkassa suoraan. Ei sille tuu urakkalisiä eikä mitään muutakaan ekstraa perusliksan päälle. Ja sillä on sentään mieskin välillä kotona sairaita lapsia hoitamassa.- suositteleneroa
Olen eri mieltä tämän edellisen kirjoittajan kanssa ja aika samoilla linjoilla edellisten usean kirjoittajan kanssa. Olet ollut sinnikäs opiskelujesi ja muiden töiden kanssa lasten hoidon ohella. Pärjäät yksinkin lasten kanssa vallan mainiosti ja miehesi joutuu yhtälailla ottamaan sitten vastuuta lapsista omilla hoitovuoroillaan. Älä missään nimessä lähde tuohon leikkiin mukaan ettet pärjäisi kolmivuoroduunissa. On olemassa vuorohoitokoteja ym.noihin tilanteisiin. Ei tilanne nyt vaan ole sellainen, että ihmisten pitäisi pysyä ties minkälaisen ihmisen kanssa yhdessä, kun ei voi erota. Yhteiskunta huolehtii kyllä jollakin tapaa.
- Olikonäinvai
Eihän hänellä ole vielä koulua käyviä lapsia vaan 5 kk ikäinen vauva ja 3 vuotias ja sen yhden ikää hän ei sanonut, ehkä sekin alle kouluikäinen.
- jaettuvastuu
Mene äitiysloman jälkeen ensin osa-aikatöihin. Jos opiskelusta työharjoitteluineen selvisit, mikset töistäkin? Laita vastuuntunnoton miehesi tiehensä ellei osallistu lastenhoitoon. Saat lastenhoitoapua muualta kun olet eronnut. Nytkin olet käytännössä yh, mutta et saa mitään apuja koska tyhjänpanttimiehesi on esteenä. Herää, tee miehellesi selväksi ettei noin voi jatkua.
- luota-itseesi
Tämä teidän tilanne ei voi jatkua näin,koska pian te olette kaikki loppuunpalanneita.Teillä on pienet lapset jotka vaativat kaiken hoidon ja kasvatuksen.
Tarvitset nyt tukea ja tietoa mitä olisi tehtävä ensimmäisenä.Yritä keskustella miehesi kanssa teidän tilanteestasi ja jos hän on suostuvainen keskusteluun niin se on hyvä alku,mutta jos ei niin ota yhteys neuvolaan tai perheneuvolaan ja kerro teidän tilanne niin sieltä osaavat neuvoa jatkosta mm.mahdollisesta parisuhdeterapiasta tms.Jos mies ei ole suostuvainen ottamaan apua vastaan niin yleensä on mahdollista käydä yksinkin.Ehdottomasti tarvitset tukea!Onko sinulla sukulaisia ystäviä joilta voisit pyytää apua välillä tai vaikka juttukaveria joille saisit huoliasi kertoa.
Asioilla on tapana järjestyä ja olethan jo tavallaan yksinhuoltaja niin mikset pärjäisi yksinkin lastesi kanssa.Joskus on jopa niin käynyt,että kun mies joutuu yksin kantamaan vastuun ero tilanteen vuoksi ,niin yllättäviä "kykyjä"löytyy isänä olemiselle.Ei sinun kannata nyt murehtin lastehoitopaikoista ja työn saannista se ei nyt ole ajankohtaista.
Tarvitsette apua,ole rohkea,pahalta se nyt tuntuu,mutta moni muukin on ollut samanlaisessa tilanteessa ja ovat saaneet apua ja pärjäävät erikseen tai yhdessä.Elämää tämä vaan on!
Onnea matkaan! - huonoltanäyttää
Jos mies ei nytkään hoida lapsiaan, niin on turha kuvitella että se ottaisi niitä luokseen eron jälkeen. Eiköhän tuossa käy niin, että miestäsi ei näy ei kuulu enää, etsii itselleen uuden eukon ja kaikki aika menee sen kanssa ja myös rahat uppoaa johonkin muuhun kuin lapsiin.
Eron jälkeen maksat kaiken, siis ihan kaiken itse, eikä sinulla ole enää edes sitä pakkorakohoitajaa.
Eikä se elatusmaksu kovinkaan kummoinen summa ole, jotain 156€ luokkaa per kersa. Oletan, että tällä hetkellä mies maksaa enemmän kuin 470€ kuukaudessa perheen menoja, joten eron jälkeen sinulle jää vähemmän rahaa käytettäväksi, mutta kaipa sinä olet nämä asiat miettinyt. - pop987
Kysymys naisille, joka tällä palstalla niin valitettavan usein joutuu toistumaan.
Miksi naisen on pakko päästä pariuttumaan kusipään kanssa, se kiltti insinöörimies ei kiinnostanut tippaakaan, joka hoitaisi velvoitteet ja olisi hyvä isä.
Sellainen minä olen, enkä ole kelvannut kenellekkään.
Vituttaa lukea näitä akkojen itkuja, kun itse ovat kusipään valinneet aivot haarojenvälissä ja kunnon miehen tylysti hylänneet.- kilttijakunnollinen
Ei minun mielestä kiltissä miehessä ole mitään vikaa, sellainen on itsellä hakusessa.
- kesäkukkien
Millä perusteella insinöörimiehet olisi kiltimpiä? Samanlaisia luonnehäiriösiä niistäkin varmaan löytyy. Voihan sinullakin olla joku luonnehäiriö, et voi tietää jos et ole yhdessä kenenkään kanssa ollut. Moni täällä marisee ulkonäköään. Mutta tosiasia on, että esimerkiksi pyöreydelle tai hintelyydelle voi tehdä jotain. Luonteelle ei voi.
- eitoivotonta
Voihan ap hakea päivätöitä, niitäkin kätilöille on tai tyytyä alussa sh:n töihin, joita on helpompi saada myös päivätyönä. Niin ja lastenvalvojan kanssa sopimus, josta pidettävä kiinni. Lapset esim joka toinen vkl isällään samoin loma-aikoina pidempään. Kyllä se selkäranka sieltä löytyy. Lapsilla on oikeus isäänsä ja päinvastoin. Näin sinullekin jää omaa aikaa ja aikaa hengähtää. Jos etävanhempi ei tälläiseen suostu, on se surullista kaikille osapuolille. Läheltä seuraan ja toimii.
- Mietitarkkaan
Ap kannattanee yrittää nähdä tilanteenne valoisat puolet (terveet ihanat lapset jne.) ja yrittää jaksaa tilanteesssa nyt kuitenkin pari vuotta, ja katsoa jos se mieskin vähän kasvaisi siinä. Ja samalla kuitenkin koko ajan selvitellä omia mahdollisuuksia, etsiä ne päivähoitopaikat, ja kartoittaa minkälainen esim. osa-aikainen päivätyö on mahdollista ja auttaisivatko sukulaiset lasten kanssa jne. jne, Tosi hienoa, että olet jaksanut opsikella, pääset varmasti pitkälle, mutta koita lasten takia ja itsesikin jaksaa nyt pari vuotta, ja huolehdi ehkäisystä!!! ja sitten lasten ollessa pikkuisen isompia, ota se ero, jos vielä haluat.
- jaksamistakin
Emme voi tietää kannattaisiko ero nyt vai myöhemmin, kun lapset isoja. Toisaalta, kun lapset on pieniä niin heistä erossa oleminen isän hoitovuorolla on raskasta, mutta jos suhde on huono ja jos taustalla riitelyä ja isän räyhäämistä ja kommunikoinnin puutetta lapsiin niin elämä kotona tulee todella raskaaksi, tämän voin kokemuksella sanoa. Kun lapset kasvavat teini-ikään niin rasittavuus, riippuen tietysti yksilöstä on sitä luokkaa, että ero ja se että lapset saa välillä toiselle on helpotus. Tilanne josta ei paljoa puhuta, itse olen puhunut kuormittavuudesta muallekin, mutta tukiverkostoa ei tuolta osin ole niin hankalaa on. Eron näen silloin yhtenä helpotuksena.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
S-kauppa nosti hintoja, K-kauppa laski
Elintarvikkeiden arvonlisävero laski vuodenvaihteessa 13,5 prosenttiin. S-kauppa siirsi alennuksen suoraan katteisiin pi675927Vilma Nissinen pyytää anteeksi rasistisia lausuntojaan
Nöyrtyi kuten persut yleensäkin. On kyllä noloa tuollainen vätystely, kun ei ole miestä seisoa omien lausuntojensa takan3495749Hiihtäjä Vilma Nissisen kommentit aiheutti paniikkia
ja hernettä vedettiin nenään. Nissinen kertoi torstaina haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, että tykkääkö hän hiihtä934731Huuto yltyy persujen piirissä Venezuelan johdosta.
Kohta kakofonia yltyy kun persut tajuavat mitä Venezuelassa tapahtui. Von den Leydenki jo kipuilee kuten persut EU:ssa y122235Ikävä uutinen uudesta Unelmia Italiassa kaudesta - Iso pettymys tv-katsojille!
Unelmia Italiassa -sarja kertoo Ellen Jokikunnaksen perheen elämästä Suomessa ja Italiassa. Nyt Ellen on kertonut tuleva182048Nyt ottaa persua pattiin: sähköauto joulukuun myydyin
🤣 prööt prööt pakoputkellaan pörisevää persua ottaa nyt saamaristi pattiin, kun paristoilla kulkeva sähköauto on noussu521952Ovatko Perussuomalaiset kommunisteja?
Toiset sanovat että ovat, toiset sanovat että eivät. Ainakin heillä on paljon sen aatteen piirteitä, koska haluavat kont431870Martina vuokraa yksiötä
Nyt on tarkka'ampujan yksiö vuokrattavana 800 e. Toivottavasti löytyy hyvä asukas.2511211Jokaisella tytöllä on supervoimansa
Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Mainos: Dove | ”Itsetuntoni oli ihan romuttunut” – Peppina Rosén haastaa tavan2031114Voi kauhiaa: keikkapaikat keikahtavat juopottelun puutteessa!
Vai ei tule rahaa artistille viinanmyynnin vähennyttyä. Missähän muualla kannattavuus korreloi myrkyn imemismäärän ka641061