Onhan se vähän häpeällistä tietysti kun ikää on jo 31 vuotta (olen mies). En vaan yksinkertaisesti anna kenenkään lähestyä itseäni enkä myöskään anna itseni kiinnostua kenestäkään ja sen lisäksi ajattelen, ettei kukaan minua parempi ihminen saa kiinnostunua minusta koska olen itse niin onneton enkä kestäisi sitä henkisesti ja lopulta aiheuttaisin naiselle vain pahan mielen. Yritän siis tarkoituksella tehdä itsestäni epäviehättävän niin ulkonäöllisesti kuin muun olemuksen osalta, niin ehkä minut jätetään rauhaan. Tämä tulee tietenkin jatkumaan tulevaisuudessakin. Ei ole mitään syytä miksi tilanne muuttuisi yhtään mihinkään suuntaan.
En ole koskaan ollut parisuhteessa
4576
2127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No jos tuo on valitsemasi elämänasenne etkä sitä välitä muuttaa, niin mitäpä sitä häpeämään.
Minä ajattelen, että tämä lyhyt elämä kannattaa elää itseään henkisesti kehittäen. Siihen kuuluu mm. se, että jos huomaan itsessäni kyvyttömyyttä sosiaalisissa suhteissa tai tunteiden käsittelyssä, käytän työkaluja mennäkseni asiassa eteenpäin. Saa enempi irti tästä elosta.
Tee sinä tuolleen jos se on sun juttu.
Eipä tuolla asenteella parisuhteeseen oikeastaan edes voi päätyä, kun tarkoituksella tekee itsestään surkean oloisen.