Sähköveneen helppous ja puhtaus kiinnostaisi, mutta kun akkujen takia ei noista saa tehoja järjellisin kustannuksin riittävän pitkiä aikoja irti, niin aloin pohtimaan vaihtoehtoja. Veneellä olisi tarkoitus päiväretkeillä sisävesillä, rannikkoalueilla ja saaristoissa ihaillen maisemia ja kuvailla luontoa (kasveja ja lintuja vedenrajassa). Kanootti ja kajakki ovat turhan turvattomia vehkeitä erityisesti pidempiin siirtymisiin, joiden aikana tuuli voi yltyä yllättäen. Ilmeisesti jokin purjeveneen runko (yksi tai monirunkoinen) voisi olla optimaalinen. Itseäni ei kuitenkaan varsinainen purjeiden käsittely innosta eli liikuntapuoli ja jännitys, joten voisikohan vastaus olla pieni siipipurje joka olisi mitoitettu "voimakkaammille" tuulille - siis tarkoitan että tyynellä ja kevyillä tuulilla mentäisiin auringolla ja akuilla kun taas tuulen yllyttyä siirryttäisiin purjeen käyttöön? Ehkä siipipurjeeseen saisi integroitua aurinkopaneelit. Vähän pelkään että purje "vapaavaihteella" heiluttaisi venettä kuvauksissa liikaa. Ehkä purjeen voisi taittaa jotenkin katoksi vaakaan.
Millaisia ajatuksia tavoitteeni ja hahmotelmani herättävät? En ole paattia hetimiten rakentamassa, joten ihan periaatteellisella tasolla kyselen.
Tuuli-sähkö-hybridivene
53
900
Vastaukset
- Seppomartti
Aurinkopaneeleilla et saa venettä liikkkeelle. Hybridipurjeveneen propulsio litiumakuilla on kallis. Varaa siihen 100k€ budjetti.
Seppomartti on tainnut seurata huonosti tekniikan kehitystä. Aurinkopaneeleilla liikkuvia veneitä on jo.
Eivät ne paneeleilla liiku. Jos kuvittelee, että veneen saa liikkumaan paneeleilla, niin se on vähän sama kuin kuvittelisi, että saunan voi lämmittää kynttilällä.
Se on sitten eri asia, jos seisottaa venettään kauan paikallaan ja antaa akkujen latautua, mutta sekin tapahtuu hyvin hitaasti paneelimäärällä, joka veneeseen mahtuu.
Ja vaikka vene lastattaisiin täyteen akkuja, jotka ovat prirun kalliita, niin silti toimintamatka jää kovasti lyhykäiseksi.
Nykymaailmassa paneeleille on yksi järkevä käyttökohde - mökki. Lisäksi niitä voidaan käyttää pienissä kohteissa kuten vaikka sähköpaimenissa, mutta ei niillä kyllä maailmaa pyöritetä.- Seppomartti
Olin pari v sitten kovasti kiinnostunut aiheesta ja päädyin dieseliin, koska sähkömoottorilla toteutettu ptopulsio oli mshdoton ja kallis. Kerro mikä purjevene liikkuu aurinkopaneeleilla esim. 24h ja millä nopeudella. Tai paljonko kennopintaa tarvitaan.
Seppomartti kirjoitti:
Olin pari v sitten kovasti kiinnostunut aiheesta ja päädyin dieseliin, koska sähkömoottorilla toteutettu ptopulsio oli mshdoton ja kallis. Kerro mikä purjevene liikkuu aurinkopaneeleilla esim. 24h ja millä nopeudella. Tai paljonko kennopintaa tarvitaan.
Kuka puhui 24 tunnista? Mikä tahansa liikkumisaika, jo 1 minuutti, kumoaa sinun väitteesi.
Käytännössä tämän hetken teknologialla realistista on se, että aurinkopaneeleiden latauksella saa 15-30 min ajoaikaa purjehduksen molemmissa päissä. Toisin sanoen satamanööverit.
Se, riittääkö tuo, on sitten eri asia.- minuutti.sinun
10-14 kirjoitti:
Kuka puhui 24 tunnista? Mikä tahansa liikkumisaika, jo 1 minuutti, kumoaa sinun väitteesi.
Käytännössä tämän hetken teknologialla realistista on se, että aurinkopaneeleiden latauksella saa 15-30 min ajoaikaa purjehduksen molemmissa päissä. Toisin sanoen satamanööverit.
Se, riittääkö tuo, on sitten eri asia.Ei riitä 15-30 minuuttia nyt mihinkään, ei maailmanmatkaaja seppomartille eikä ketjun aloittajajakysyjälle joka haluaa ajaa pläkässä aurinkopaneeleilla. Sinä 10-14 vänkäät nykyään älyttömyyksiä.
- sähköpurje
Noin kilowatti olisi ylärajana sähkömoottorin teholle. Uistelumoottoreita löytyy alkaen muutama sata wattia. Luulisi että jollat saisi liikkeelle kilowatilla. Yhden neliön paneeli tuottaa noin 200 watin tehon, joten viisi-kuusi neliötä paneeleita tuottaisivat kilowatin tehon. Koska matkailu rajoittuisi päiväretkiin ja tässä tapauksessa tuultakin voisi hyödyntää, niin eipä mitään mahdottoman isoa akkua tarvittaisi. Siipipurjeellisiä aluksia ei taida pahemmin olla tuotannossa ja varsinkaan soveltuvassa kokoluokassa, joten itse-tekemiseenhän tuo menisi. Mutta idea ylipäätään?
Millä kuljet silloin kun aurinko ei paista ?
- sähköpurje
Akuilla ja purjeella. 3 kwh:n litiumioniakun saa $4500, joten tuolla "paahtaisi" täydellä teholla 3 tuntia, osateholla vaikka koko päivän. Tavanomaisempia akkuja saa sitten halvemalla.
sähköpurje kirjoitti:
Akuilla ja purjeella. 3 kwh:n litiumioniakun saa $4500, joten tuolla "paahtaisi" täydellä teholla 3 tuntia, osateholla vaikka koko päivän. Tavanomaisempia akkuja saa sitten halvemalla.
Okei
Investoi 3500 € ja ole onnillinen.Et kuitenkaan tule tekemään näin.lihamylly1 kirjoitti:
Okei
Investoi 3500 € ja ole onnillinen.Et kuitenkaan tule tekemään näin.Siis 4500 € tietenkin.
- timppa01
Ottamatta nyt varsinaisesti kantaa alkuperäisen kysyjän idean toteuttamiskelpoisuuteen totean vain ettei sähköpurjevene ole mahdoton. Meillä on sellainen nyt kolmatta vuotta. Tässä vähän numeroita:
Vene 6 t /10 m
Moottori 8 kW /48 vdc
Akut 11 kwh
Aurinkopaneleita 430 W
Seilattu systeemin aikana noin 1500 nmls. Alhaisin akun lataus on ollut 38%. Tehoa on enemmän kuin tarpeeksi, 4 kW riittäisi aivan hyvin. Aurinkoisena päivänä on tyvenessä menty aurinkosähköllä 2.5 solmua. Jatkuvaan moottorointiin paneleita tarvitsisi olla 2 kW mikä onnistuu katamaraanissa mutta ei monohullissa. Mutta tämä onkin purje eikä moottorivene. Purjehdimme pääosin Itämerellä.
Hintaa kertyi noin 15 tuhatta eli tuplat diiseliin. En silti vaihtaisi takaisin siihen.- seppomartti
Tiedän hyvin, että pienet kevyet alukset saadaan liikkeelle kun koko kansipinta-ala on paneelia. Yhden neliön aurinkopaneelin tuotto ei veneessä ole 200W. Pihtimittarilla olen mittaillut 0.7x0.8 m suuruisesta paneelistani 2A x12V= 24W ja aurinko on pään päällä, paneeli tosin aina vinossa ja usein varjoja. 1/4 nimellisvattimäärästä voisi olla realistinen arvaus keskituotoksi auringossa?.
430W paneeleista tuskin heltiää virtaa kuin 0.1-0.2 kW ja se tuskin riittää 2,5 solmun nopeuteen tyynessäkään. Normaaliin moottorilla etenemisestä tai vastatuulesta nyt puhumattakaan.
8kW moottoriteho riittää tyvenessä ajoon. Sähkön kulutus kasvaa kovasti jos edetään täydellä teholla. Mutta jos on tyyni päivä ja pitäisi ajaa 8- 10 tuntia niin saadaan oikeita suuruusluokkia. Puhumattakaan tilanteesta, että tuulta ei ole luvassa koko päivänä. Tai pitäisi ajaa yöllä- paneelista ei ole apua eikä akkukapasiteetin suurentaminen hinnan, painon tai tilatarpeen vuoksi käy rajattomasti päonsä.
Taasen tarvittaisi laivaingengööriä laskemaan realistisia lukuja. - merikelpoinenko
6t/10m vene ei ole merikelpoinen 8kW moottorilla. Kevyessä kelissä kyllä, mutta merikelpoisuus tarkoittaa myös huonompia olosuhteita. Saa nähdä milloin ensimmäinen sähkövene pelastetaan merihädästä.
Onhan se merikelpoinen. Purjeveneitä on ollut iät ja ajat ilman minkäänlaista moottoria.
Käyttökelpoinen se sen sijaan ei ole, koska hyvin harvassa ovat ihmiset, jotka suostuvat tuollaisen ratkaisun rajoituksiin.
Mukavaa kuitenkin, että näitä ideologeja ja uranuurtajia on. Jos heitä ei olisi, niin tuskin olisi myöskään mahdollisia läpimurtoja akkuteknologiassa. Toisaalta voi olla, että läpimurtoja akkujen kanssa ei koskaan saavuteta.- MitaanTietamaton
Saaristomerellä fendarikosketuksessa oli purkkari sähkömoottorilla. Omistajan mukaan oli ihan käyttökelpoinen eivätkä edes ottaneet maasähköä, vaikka sitä oli tarjolla, kun akuissa oli varausta vielä hyvin jäljellä. Purjeillahan tuollaisella liikutaan. Kulki moottorilla lähes äänettä, mutta virrankulutus oli kuulemma hyvinkin riippuvainen nopeudesta.
Merikelpoisuus pitää määrittää niille alueille, joille alus on tarkoitettu. Saaristossa on vieläkin ja kauan ennenkin ollut kahvelipurjeisia veneitä, joiden airoihin tuskin saadaan pariakaan kilowattia tehoa. - timppa01
merikelpoinenko kirjoitti:
6t/10m vene ei ole merikelpoinen 8kW moottorilla. Kevyessä kelissä kyllä, mutta merikelpoisuus tarkoittaa myös huonompia olosuhteita. Saa nähdä milloin ensimmäinen sähkövene pelastetaan merihädästä.
Tässä veneessä oli aiemmin 20 Hp Yanmar. Nykyisessä 8 kW moottorissa on enemmän tehoa kuin siinä ja huippunopeus noin 0.5 solmua enemmän, runkonopeus tulee tässäkin vastaan ja jotta nopeus tuosta nousisi pitäisi tehoa olla huomattavasti enemmän riippumatta siitä mikä potkuria pyörittää. Potkuri on kaksi tuumaa isompi halkaisijaltaan kuin dieselissä oli. Isompi vääntö mahdollistaa tämän - dieselin vääntö on huono pienillä kierroksilla ja sen potkuri on mitoitettava sen mukaan.
Tyvenessä vene menee 250 W 2.5 solmua. Tehoa ei peilityynessä oikeasti tarvita juuri mitään hitaisiin nopeuksiin. 10 m/s vastaiseen 4 solmua 2 kW teholla.
Tietenkään tällä ei ajeta 300 mailia yhdellä latauksella. käytännössä mennään n. 40-50 nmls. Se ei varmaan kaikille riitä mutta meille riittää.
- seppomartti
Jatkan hieman. Veneen 12V sähköjärjestelmä ja aurinkokennot sekä litiunakkujen ja sähkömoottorien korkeammat jännitteet eivät sovi yhteen " plug and play".
AGM- akuilla 2kW: lla alle tunnin ajo vaatisi n. 600 kg / 5500€ akkuinvestointeja.
Dieseliä kuluisi noin litran verran samaan suoritukseen.
Täytyy olla taloudellisuudesta piittaamaton idealisti jos sähköllä pitempiä matkoja ajelee kuin laituriin ja siitä pois.
2,5 hv eli lähes 2kW perämoottorilla sain 35ft 5- 6 tonnin veneeseeni 0.5 solmun vauhdin täysin peilityynessä. Vaikka huomioidaan potkurin huono hyötysuhde ja sähköpropulsion paremmuus niin 2.5s tuntuu kovalta saavutukselta.- KomppaanSepeä
Tää sähköhypetys on jotenkin riistäytynyt elämään aivan omaa elämäänsä.
Näyttää olevan trendi luoda mielikuvaa energiaa säästävästä, ekologisesta ja ilmaisesta energiasta , joka on kaikkien saatavissa ja käytettävissä, vain jos 'tyhmät tekniikkapellet ' viitsisivät puuttua asiaan.
Totuus vaan on niin karu, että haaveet eivät toteudu vain toivomalla, auringon energiaa tulee maan pinnalle vajaa kW/m^2 josta sähköksi saadaan parhaimmillaan päiväntasaajalla kohtisuoraan keskipäivällä a50 W/m^2, sillä ei kyetä pyörittämään edes ilmastointia.
Akkukapasiteetti on samaa luokkaa , latautuminen on aivan eri asia kuin latauslähteen virran tuotto, eli kauniit laskelmat akustojen täyttymisestä kuuluvat samaan kauniiseen kuvitelmaan limaisesta saasteettomasta energiasta ja sen tuomasta pelastuksesta.
Katsokaa mitä olette kuvittelemassa, päivän latauksessa auringossa saatte parisatakiloiseen akustoon energiaa, joka riittää esitteen mukaan 285 N työntövoimaan (6kW-moottori) parin tunnin ajan (tuo 285 N vastaa keskiverto soutajan voimaa) , joten todellisuus on uskomattoman kaukana kauniista haavekuvista. - Santostako
KomppaanSepeä kirjoitti:
Tää sähköhypetys on jotenkin riistäytynyt elämään aivan omaa elämäänsä.
Näyttää olevan trendi luoda mielikuvaa energiaa säästävästä, ekologisesta ja ilmaisesta energiasta , joka on kaikkien saatavissa ja käytettävissä, vain jos 'tyhmät tekniikkapellet ' viitsisivät puuttua asiaan.
Totuus vaan on niin karu, että haaveet eivät toteudu vain toivomalla, auringon energiaa tulee maan pinnalle vajaa kW/m^2 josta sähköksi saadaan parhaimmillaan päiväntasaajalla kohtisuoraan keskipäivällä a50 W/m^2, sillä ei kyetä pyörittämään edes ilmastointia.
Akkukapasiteetti on samaa luokkaa , latautuminen on aivan eri asia kuin latauslähteen virran tuotto, eli kauniit laskelmat akustojen täyttymisestä kuuluvat samaan kauniiseen kuvitelmaan limaisesta saasteettomasta energiasta ja sen tuomasta pelastuksesta.
Katsokaa mitä olette kuvittelemassa, päivän latauksessa auringossa saatte parisatakiloiseen akustoon energiaa, joka riittää esitteen mukaan 285 N työntövoimaan (6kW-moottori) parin tunnin ajan (tuo 285 N vastaa keskiverto soutajan voimaa) , joten todellisuus on uskomattoman kaukana kauniista haavekuvista.Auringon energiaa tulee maahan hyvinkin vaihtelevasti. Eniten saadaan päiväntasaajan tuntumassa, vähiten napa- alueilla. Eli pitäisi ilmoittaa mikä on paikka jossa asiaa tarkastellaan, niin ikään pitäisi ilmoittaa vuodenaika, säätilan pilvisyys jne?
6 kW moottori vastaa teholtaan noin 30 terveen keskivertoihmisen yhteistehoa soudussa. Hyväkuntoinen ihminen kykenee yhtäjaksoisesti vähänkään pitempää aikaa ylläpitämään 170-250 W tehoa. Joku voimailulajien harrastaja pystyy parempaankin mutta vain aivan hetkellisesti!
Jos siis päiväntasaajalla sähköä voidaan saada se 50 W/m2, tunnissa latausta saataisiin yhden neliömetrin alalta siis 50 Wh. Jos käytettäisiin 10 m2 paneelia, saataisiin 500 Wh ja jos käytettäisiin 100 m2 paneeleita, saataisiin 5000 Wh, eli 5 kWh. Jos lataamista jatkettaisiin 10 tunnin ajan, saataisiin akkuihin ladattua jälkimmäisessä tapauksessa 50 kWh. Jos meillä olisi 6- 7 metrisessä perinteisessä saaristolaisveneessä 5 kW sähkömoottori, ko. latauksella voitaisiin ajella ns. kaasu pohjassa teoriassa 10 tunnin ajan, käytännössäkin joka tapauksessa 7-9 tuntia noin 5.5- 7 solmun nopeudella. Matkana tuo tekisi noin 90 km, ei paha lainkaan! 5 kW eli noin 7 hv moottoriteho oli aivan tyypillinen saaristolaisten veneissä vielä 1950- 1970- luvuilla, näkeepä noita jossain vieläkin.
Tarkastellaan em. latausta myös esim. kahvinkeittimen käytössä. Keittimen vastuksen ottoteho lienee 500 W luokkaa, yhdellä kahvinkeittokerralla keitin on päällä 10 min, 6 kerralla kuluu sähköä siis 500 Wh verran, 60 keittokerralla kuluisi 5kWh ja 600 keittokerralla 50 kWh energia. Jos kahvia keitettäisiin kahdesti päivässä, yhdellä akun latauksella voitaisiin kahvia keitellä vajaan vuoden ajan, ei paha taaskaan vai mitä? - jasitmätaasheräsin
Santostako kirjoitti:
Auringon energiaa tulee maahan hyvinkin vaihtelevasti. Eniten saadaan päiväntasaajan tuntumassa, vähiten napa- alueilla. Eli pitäisi ilmoittaa mikä on paikka jossa asiaa tarkastellaan, niin ikään pitäisi ilmoittaa vuodenaika, säätilan pilvisyys jne?
6 kW moottori vastaa teholtaan noin 30 terveen keskivertoihmisen yhteistehoa soudussa. Hyväkuntoinen ihminen kykenee yhtäjaksoisesti vähänkään pitempää aikaa ylläpitämään 170-250 W tehoa. Joku voimailulajien harrastaja pystyy parempaankin mutta vain aivan hetkellisesti!
Jos siis päiväntasaajalla sähköä voidaan saada se 50 W/m2, tunnissa latausta saataisiin yhden neliömetrin alalta siis 50 Wh. Jos käytettäisiin 10 m2 paneelia, saataisiin 500 Wh ja jos käytettäisiin 100 m2 paneeleita, saataisiin 5000 Wh, eli 5 kWh. Jos lataamista jatkettaisiin 10 tunnin ajan, saataisiin akkuihin ladattua jälkimmäisessä tapauksessa 50 kWh. Jos meillä olisi 6- 7 metrisessä perinteisessä saaristolaisveneessä 5 kW sähkömoottori, ko. latauksella voitaisiin ajella ns. kaasu pohjassa teoriassa 10 tunnin ajan, käytännössäkin joka tapauksessa 7-9 tuntia noin 5.5- 7 solmun nopeudella. Matkana tuo tekisi noin 90 km, ei paha lainkaan! 5 kW eli noin 7 hv moottoriteho oli aivan tyypillinen saaristolaisten veneissä vielä 1950- 1970- luvuilla, näkeepä noita jossain vieläkin.
Tarkastellaan em. latausta myös esim. kahvinkeittimen käytössä. Keittimen vastuksen ottoteho lienee 500 W luokkaa, yhdellä kahvinkeittokerralla keitin on päällä 10 min, 6 kerralla kuluu sähköä siis 500 Wh verran, 60 keittokerralla kuluisi 5kWh ja 600 keittokerralla 50 kWh energia. Jos kahvia keitettäisiin kahdesti päivässä, yhdellä akun latauksella voitaisiin kahvia keitellä vajaan vuoden ajan, ei paha taaskaan vai mitä?Ja 6-7 m veneeseen onkin helppo järjestää100 m2 paneelia sekä Suomen kesään päiväntasaajan paiste!
- Santostapahyvinkin
jasitmätaasheräsin kirjoitti:
Ja 6-7 m veneeseen onkin helppo järjestää100 m2 paneelia sekä Suomen kesään päiväntasaajan paiste!
Mutta etkö lue ennen kuin kommentoit, minä mielestäni esitin, että eri paikoissa auringonvaloa saadaan eri tavalla. Ja minä taisin jopa ehdottaa, että kertoisit mistä maailmankolkasta esimerkkitietosi on otettu? Luitko tuota, ellet, mene ja lue!
Itselläni ei ole mitään utopioita sähkönkäytön suhteen, tiedän pilkulleen esim. mitä ja millaisia päästöjä sähkön tuotannosta voimaloissa syntyy. Tie- ja vesiliikenteen sähkömoottorit eivät todellakaan ole pelastus maailmalle, sähköä tekeville ja myyville yrityksille ne saattavat sitä olla! - Alehandr
Santostako kirjoitti:
Auringon energiaa tulee maahan hyvinkin vaihtelevasti. Eniten saadaan päiväntasaajan tuntumassa, vähiten napa- alueilla. Eli pitäisi ilmoittaa mikä on paikka jossa asiaa tarkastellaan, niin ikään pitäisi ilmoittaa vuodenaika, säätilan pilvisyys jne?
6 kW moottori vastaa teholtaan noin 30 terveen keskivertoihmisen yhteistehoa soudussa. Hyväkuntoinen ihminen kykenee yhtäjaksoisesti vähänkään pitempää aikaa ylläpitämään 170-250 W tehoa. Joku voimailulajien harrastaja pystyy parempaankin mutta vain aivan hetkellisesti!
Jos siis päiväntasaajalla sähköä voidaan saada se 50 W/m2, tunnissa latausta saataisiin yhden neliömetrin alalta siis 50 Wh. Jos käytettäisiin 10 m2 paneelia, saataisiin 500 Wh ja jos käytettäisiin 100 m2 paneeleita, saataisiin 5000 Wh, eli 5 kWh. Jos lataamista jatkettaisiin 10 tunnin ajan, saataisiin akkuihin ladattua jälkimmäisessä tapauksessa 50 kWh. Jos meillä olisi 6- 7 metrisessä perinteisessä saaristolaisveneessä 5 kW sähkömoottori, ko. latauksella voitaisiin ajella ns. kaasu pohjassa teoriassa 10 tunnin ajan, käytännössäkin joka tapauksessa 7-9 tuntia noin 5.5- 7 solmun nopeudella. Matkana tuo tekisi noin 90 km, ei paha lainkaan! 5 kW eli noin 7 hv moottoriteho oli aivan tyypillinen saaristolaisten veneissä vielä 1950- 1970- luvuilla, näkeepä noita jossain vieläkin.
Tarkastellaan em. latausta myös esim. kahvinkeittimen käytössä. Keittimen vastuksen ottoteho lienee 500 W luokkaa, yhdellä kahvinkeittokerralla keitin on päällä 10 min, 6 kerralla kuluu sähköä siis 500 Wh verran, 60 keittokerralla kuluisi 5kWh ja 600 keittokerralla 50 kWh energia. Jos kahvia keitettäisiin kahdesti päivässä, yhdellä akun latauksella voitaisiin kahvia keitellä vajaan vuoden ajan, ei paha taaskaan vai mitä?Olen minäkin tutkaillut mahdollisuutta sähköistää purjeveneen apumoottori. Käsitykseni mukaan moottorit itsessään ovat hyviä. Litium-akuilla saa muutaman kymmenen mailin verran energiaa talteen, ei enempää. Omaan käyttööni se riittäisi hyvin.
Sähkön tuotto on isoin kysymys. Potkurin käyttö generaattorina purjehdittaessa tuottaa mielekkäitä määriä, samoin tietysti maasähkö. Aurinkopaneeleista, vaikka niitä olisi hirviömäiset määrät, ei saa järkeviä määriä range anxietyn hillintään. Sitä varten pitää olla polttomoottorikäyttöinen genu varalla.
Karkeasti arvioiden kuljemme matkapurjehduspäivinä 1-6 mailia koneella normaalioloissa. Maasähkö 4-5 päivän välein kattaa tämän tarpeen. Enemmän koneajoa tulee viikon parin välein tyyliin puolikas päivä, jolloin generaattori olisi tarpeen ja tuottaisi mielenrauhan siitä että puhti ei lopu.
Vene-elämä ilman jyrisevää konetta olisi kivaa.
Näkemykseni mukaan sähköinen apumoottori on täysin realistinen, joskin kallis ratkaisu. Paneeliteknologia on eri kysymys ja paljon vaikeampi, mutta sepä onkin eri kysymys. Alehandr kirjoitti:
Olen minäkin tutkaillut mahdollisuutta sähköistää purjeveneen apumoottori. Käsitykseni mukaan moottorit itsessään ovat hyviä. Litium-akuilla saa muutaman kymmenen mailin verran energiaa talteen, ei enempää. Omaan käyttööni se riittäisi hyvin.
Sähkön tuotto on isoin kysymys. Potkurin käyttö generaattorina purjehdittaessa tuottaa mielekkäitä määriä, samoin tietysti maasähkö. Aurinkopaneeleista, vaikka niitä olisi hirviömäiset määrät, ei saa järkeviä määriä range anxietyn hillintään. Sitä varten pitää olla polttomoottorikäyttöinen genu varalla.
Karkeasti arvioiden kuljemme matkapurjehduspäivinä 1-6 mailia koneella normaalioloissa. Maasähkö 4-5 päivän välein kattaa tämän tarpeen. Enemmän koneajoa tulee viikon parin välein tyyliin puolikas päivä, jolloin generaattori olisi tarpeen ja tuottaisi mielenrauhan siitä että puhti ei lopu.
Vene-elämä ilman jyrisevää konetta olisi kivaa.
Näkemykseni mukaan sähköinen apumoottori on täysin realistinen, joskin kallis ratkaisu. Paneeliteknologia on eri kysymys ja paljon vaikeampi, mutta sepä onkin eri kysymys.Ei se ole kauhean kallista, jos käyttää AGM-akkuja ja Torqeedon perämoottoria. Senhän voi myös asentaa veneen sisälle moottorikaivoon, koska se ei tuota pakokaasuja. Tällöin vältetään perämoottorin tavalliset ongelmat.
- jasitmätaasheräsin
Santostapahyvinkin kirjoitti:
Mutta etkö lue ennen kuin kommentoit, minä mielestäni esitin, että eri paikoissa auringonvaloa saadaan eri tavalla. Ja minä taisin jopa ehdottaa, että kertoisit mistä maailmankolkasta esimerkkitietosi on otettu? Luitko tuota, ellet, mene ja lue!
Itselläni ei ole mitään utopioita sähkönkäytön suhteen, tiedän pilkulleen esim. mitä ja millaisia päästöjä sähkön tuotannosta voimaloissa syntyy. Tie- ja vesiliikenteen sähkömoottorit eivät todellakaan ole pelastus maailmalle, sähköä tekeville ja myyville yrityksille ne saattavat sitä olla!Luin tietenkin mutta mitä merkitystä aloittajalle on laskelmista jotka on johonkin päiväntasaajalle tehty? Voitaosiinhan sanoa että esim. bensa on halpaa (jos sitä ostaa vaikka pohjois-amerkasta), mitä ne suomalaiset veneilijät oikein valittaa?
- sähköpurje
Avaan tämän hetkistä visiotani aluksesta:
- kapea kajakkimainen 6-10 metriä pitkä runko
- kultaisenleikkauksen kohdassa edestä päin kaksi "siipeä", joiden pinnalla aurinkopaneelit
- paneelit loivassa kulmassa alas ja poispäin aluksesta päättyen "eviin", jotka toimivat vettä kohti kapenevina kellukkeina siten, että hädintuskin koskevat vettä tyvenellä
- kun vene lähtee kallistumaan tai aalto tulee kohti, niin kelluke alkaa kallistaa voimistuvalla voimalla alusta suhteessa aallon pintaan
- siivet kellutusvaahdolla täytettyjä; vaahtoa myös kaikkiin muihin onteloihin, joita ei tarvita muuhun, jotta aluksesta saadaan uppoamaton
- jotta siipien aurinkopaneelit toimisivat tehokkaasti, niin niiden ja siiven väliin vesijäähdytys, joka siirtää lämpöä runkoon
- ehkä noin kohtaan 1/4 edestä siipipurje; ehkä saman korkuinen kuin alus pitkä
- siipipurjeen muoto säädettävissä
- siipipurje tarvittaessa vapaasti ympäripyörivä (eli kun halutaan olla paikoillaan tai liikkua puhtaasti sähkömoottorien voimin)
- siipipurjeessa lisää aurinkopaneeleita molemmin puolin
- siipien alla rungon molemmin puolin sähköperämoottorit, joissa pienet litiumioniakut
- vastapainoina toimivat nikkelirauta-akut, joita ladataan aurinkopaneeleilla (tai verkkosähköllä tai aggregaatilla)
- koska varsinaisina virtavarastoina toimivat nikkelirauta-akut, niin litiumakkuja voidaan varata pätkissä, jolloin eivät pääse lämpenemään ja käyttöikä pidentyy (nikkelirauta-akuthan ovat käytännössä ikuisia)
- matkustamista varten kaukalot kajakkien tapaan, mahdollisesti liukukansin, jotka pitäisivät paremmin kyydissä mahdollisessa kaatumisessa
- mahdollisesti nosto- tai taittoköli
- mahdollisesti veneen taakse kannelle myös aurinkopaneeleita, jos löytyy sellaisia joiden päällä voi liikkua- Seppomartti
Mielekiintoisia haaveita. Suomesta ei löydy osaamista eikä sinulta rahaa rakennuttamiseen. Rakennettava itse itseĺleen, mikä tuskin onnistuu . Realistinen vaihtoehto olisi kenties ostaa monirunkovene Tanskasta tai Ranskasta ja soveltaa ideat siihen.
- eiääliö
Voi apua.......
- 0000102
Joo, ja kyllä Adventurer olisi sopiva hommaan!
Purje vakauttaa menoa, eikä missään oloissa heiluta sitä. Muuten ihan OK. Purje on paljon tehokkaampi kuin aurinkopaneeli, joten se olisi ensisijainen etenemisratkaisu.
- shalom1
Hakekaa Googlella Jorma Ponkala niin saatte lisätietoa toteutuneesta projektista!
- sähköpurje
Vau! Tsekatkaa ihmeessä muutkin. Ihme että olin välttynyt tuosta mitään kuulemasta. :)
- TS36
Itse ostaisin tavallisen purjeveneen, jossa on hyvät kevyen tuulen purjehdusominaisuudet ja monipuolinen kevyen kelin purjeet. Toki vaatii vaivaa.
Paljonko tuohon 2.5 solmuun tarvitasn tuulta? Ehkä 1 m/s, jos suunta on hyvä. 2.5 m/s riittää jo mainiosti optimisuunnasta matkan taittamiseen aivam käytännössä.
Sitten pitäisi pysyä irti maasähköstä, koska sähköntuotanto tuottaa haittoja. Kuin myös muusta luonnonvarojen tuhlauksesta, lentäminen, autoilu jne ja minimoida muu eläminen asuminen, ruokailu. - Eijaksane
Nim. "Sähköpurje" aloitti siis uuden sivun samasta aiheesta!
- sähköpurje
Melkein oikein: nimimerkillä "sähkövenho" alotin ensimmäisen meriaiheisen keskusteluketjuni ja "sähköpurjeena" tämän toisen. Aiemmasta keskustelusta tärkein tulos itselleni oli, että olin mitä ilmeisemmin arvioinut merenkäynnin ja tuulen voiman alakanttiin: ts. ilmeisesti alle 1 kw:n tehoin ei kanoottia tuoda mereltä tai ison järven ulapaltakaan takaisin rantaan, jos tuuli yltyy. Tuo jäljelle jäänyt epävarmuus siitä, että kyllähän ns. luonnonkansat ovat ymmärtääkseni selvinneet, tai vähintäänkin "selvinneet", lihasvoimin merellä kovassakin merenkäynnissä soudettavin venein.
Uuden ketjun avaamiseen päädyin koska päätin kokeilla onneani Purjehdus-osastolla, aiempi siis Moottoriveneilyn alla. Osa varmaan seuraa keskusteluita ylemmän tason Veneily-otsakkeen alta. Ennakko-oletukseni oli, että suurin osa seuraa vain jompaa kumpaa alaosastoista, sillä purjehtijat eivät taida kauheasti piitata moottoriveneilystä -
moottoriveneilystä kiinnostuneissa lienee enemmän purjehduksesta kiinnostuneita... ;)
- Hörkki
Seuratkaapa Youtuben blogia Sailing Uma. Siinä pariskunta seikkailee Karibian suunnalla purjeveneellä, jossa on sähkömoottori. Purje on tietysti ensisijainen voimanlähde, mutta sähköllä ajetaan ankkuriin ja harvoin marinaan. Näyttää toimivan.
Terveisiä mereltä!- apumoottorina
Ennen seilattiin täysin ilman moottoria, joten siihen nähden tuollainen tilapäinen apumoottori on kätevä apu.
- toinen.ääripää.parempi
Jos veneestä tekee painavan, ei akkujen energia riitä järkevän pituisen matkanajamiseen, ja silti hinta on tolkuton.
Miksei siis mennä toiseen ääripäähän, jos kerran veneeseen ei tarvita muuta tilaa kuin mitä kanootistakin löytyisi, eli aukkopeitteellä ja istuimella varustettu kolo yhdelle hengelle?
Eli ilmatäytteinen ponttoni kuituvahvistetusta (dyneema?) kankaasta (ei mikään PVC, vaan oikeasti laatua) (mallia perinteinen kumivene, eikä mikään kovapohjainen rib) yksi isompi kuskin ja akkujen painoa kantamaan,ja toinen pieni (4m pitkä riittänee) sivulle tuottamaan tarvittavan vakavuuden saaristossa liikkumiseen. 3m kumppari ilman perälautaa ja perämoottorin vaatimia vahvikkeita painaa alle 10 kg, jopa alle 5kg onnistuu jos materiaaleissa hifistellään hinnasta välittämättä. Siitä jos ottaa mallia vain toisen ponttonin osalta, ilman sitä toista ja pohjaa, jää paino helposti alle 3kg/metri luokkaan ilman hifistelyitä. Siis 10 metrin pätkän saa alle 30 kg painoisena ja silloin siinä on jo vähintäänkin 5 osastoa tuomassa turvallisuutta. Halkaisija samaa luokkaa kuin 3...4 metrisissä on suurimmillaan, eikä yhtään suuremmaksi skaalattuna.
Koko veneen ilman akkuja ja propulsiota saa helposti siis jäämään max 50 kg lukemaan.
Alle runkonopeuden ajellessa ei mitään pituusjäykisteitä tarvita, pienestä elastisuudesta ei ole käytännössä mitään haittaa noissa nopeuksissa kulkuvastuksen eikä käytön kannalta. Ponttoonit laitetaan toisiinsa kiinni jäykähköllä palkilla, johon saa sähköpropulsion kiinnitettyä. Jos palkin pituus jää max 2,5 metrin saa veneen kulkemaan purkamatta halvalla peräkärrylläkin. Akkuja ja propulsiota mukaan 100...150 kg kuski, ja siinä on kaikki mitä tuohon tarvitaan. hintaa ja tehoa tarvitaan vain murto-osa täällä esitetystä monen tonnin veneestä, ja ominaisuudet ovat tuohon käyttöön jopa paremmat. Jos budjetti on isompi voi palkin tehdä hiilikuidusta epoksilla, ja propulsion toteuttaa kestomagneettimoottoreilla ja litiumakuilla ja potkurista voi tehdä enemmänkin lentokoneen vastaavia muistuttavia, sillä kulkuvastus on niin alhainen kevyellä pitkällä ja kapealla veneellä noissa nopeuksissa. Kts ne Ponkalankin käyttämät vahvistetut lennokin potkurit.- toinen.ääripää.parempi
Niin ja lisäämpä vielä, että kuituja kannattaa ponttoonien kankaassa olla enemmän kuin jolla koon kumppareissa, jotta ilmanpainetta voi käyttää tuplaten, sillä saa veneen riittävän jäykäksi ilman turhaa lisäpainoa. Edelleen siis vain murto osa renkaissa (autojen, fillareiden, moottoripyörien ym)käytettävistä paineista. Akut voi laittaa valmistusvaiheessa roikkumaan ponttoonien yläpinnasta sisäpuolelle. Silloin ne ei vaadi mitään jäykisteitä eikä sotke ponttonin vedenalaisen osan muotoa. Ihminen istuu tietysti ponttoniputken päällä kuten kumppareissakin usein tehdään, juuri sillä kohtaa johon ei muuta painoa ole laitettu, ei palkista tulevaa eikä akuistakaan.
- sähköpurje
Mielenkiintoinen näkökulma! Mieluimmin valitsisin toki mahdollisimman keveän veneen, kunhan ominaisuudet ovat riittävät. Henkkoht en kauheasti pidä ns. kumiveneistä, joskin omakohtaista kokemusta minulla on vain Advanced Elementsin puhallettavasta kaksipaikkaisesta kajakista. Niissä pelottaa "kumin" puhkeaminen. Käsittääkseni puhallettavan veneen tekeminen taitaa olla aloittelijalle vaikeampaa kuin vaikkapa lasikuituveneen. Mutta moni muu kyllä arvostaa puhallettavia veneitä, joten kenties tuossa olisi potentiaalinen kosenpti osalle heistä.
- ElectricSauna
Voisiko ratkaisuna olla dzonkkitakila? Sen purjeeseen voisi laittaa joustavaa paneelia mielensä mukaan. Dzonkilla purjehtiminen on aika huoletonata. Dzonkin voisi muokata vaikkapa Albin Viggenistä, IF:stä, H:sta tms. puoli-ilmaisesta aihiosta.
Mitä taas tulee noihin sähkömoottoripurkkareihin, niin eikös tuollaiseen voisi ottaa sähkövikojen tai latauksen riittämättömyyden varalta mukaan ihan perinteisen bensaperäprutkun jolle olisi valmiiksi tavalla tai toisella asennus uimatasossa tms.?- sähköpurje
En ole purjehduksen tuntija vähäisimmässäkään määrin, joten ihan Googlen varassa olen. Dzonkkitakila mainitaan helppona purjehdittavana. Mutta kun katsoin kuvia, niin tosiaan, vaatii joustavien paneelien käyttöä, ja vähän pelkään, ettei tarpeeksi kestäviä paneeleita moiseen löydy. Toisekseen etsinnässäni on vieläkin helpompi operoitavuus. Yhtään kommenttia ei vielä ole tullut (suoraan) siipipurje-ehdotukseeni - paitsi, että eräs kommentoija mainitsi ettei Suomesta löydy osaamista kuvailemani aluksen rakentamiseen, ja ilmeisesti hän tarkoitti juurikin tuota siipipurjepuolta. Muistuttaisin myös avausviestini loppumaininnasta, että periaatteellisella tasolla kyselen. Jos jotain kiinnostavaa syntyy, niin siitä vaan vapaasti hyödyntämään - hyödyntäjä konkreettisen tuotteen muodossa tuskin olen minä.
Taitavat nämä sähkövenekeskustelut mennä aina akkujen riittävyys- ja hintakeskusteluksi. Nuo eivät minua kiinnosta, koska olen niistä täysin tietoinen. Se puoli on minulla paremmin hallussa kuin kaikki muu aiheen tiimoilla (enkä koe tarvetta väitellä aiheesta).
- ElectricSauna
Voisikohan helpoin aihio projektiisi olla joku vanhemp DragonFly, esim, Dragonfly 25 trimaraani? Syväystä köli ylhäällä 33cm. Siinä olisi tarjolla pinta-alaa karkeasti arvioituna noin 20kpl 100W kennolle. Toki trimaraani kulkee sutjakasti kevyissä tuulissa muutenkin...
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=5639
Dragonfly 25 (vanhempi), hinta n. 15000
20x 100w paneelia (esim. SolarXon 100w) 2500
Torqeedo Cruise 2.0 TL 3430 e
Akut?
Laturi? - ElectricSauna
Jatketaanpa vielä pohdintaa realistisista aihioista:
Pieni rantakatti, esim. Hobie 17 (esimerkkihinta 3300e)
https://www.nettivene.com/purjevene/hobie/646494
Tähän paneelit, MinnKota tms. Akusto runkoihin. Omat varusteet vedenpitäviin säkkeihin.- seppomartti
Paneelit Minikota= lelulaatua.
Voi tulla epämiellyttäviä ja kosteita yllätyksiä, jos tuollaiseen kevyeen katamaraaniin lastaa painoa paljon yli suositusten. Vehje liikkuu pian veden alla. Voi toki olla, että sen kantokyky riittää. Lisäksi purjehtijat liikkuvat yleensä sinne, missä painoa tarvitaan, kun taas akut voi koko ajan olla väärässä paikassa. Lyijyakkuja ei siis kannata ottaa mukaan kuin yksi.
Tämä ketju on täynnä sinisilmäisiä taivaanrannan maalareita !
- Onhannoitajo
Osta Arcona 380 Z. Mahtuu kaveritkin mukaan.
- Ekoluomuvihreähybridi
Onko tämä hybridi- sana tullut autoista vai mistä, mutta se on erityisen virheellinen näissä yhteyksissä. Jos purjeilla varustettuun veneeseen laitetaan sähkömoottori, ei siitä mitään hybridiä synny, aivan kuin ei autostakaan jos siinä on poltto- ja sähkömoottorit. Valmistajat ja markkinoijat haluavat käyttää aina jotain hienompaa ja myyvempää kuin lainkaan on olemassakaan!
Esimerkkinä oikeasta hybridistä olkoot vesi, se on hapen ja vedyn hybridi. Purje ja sähkömoottori samaan veneeseen asennettuina ovat edelleen vain purje ja sähkömoottori, eivät niiden täysin uudenlainen yhdiste eli hybridi. Niin Ikään poltto- ja sähkömoottori samaan autoon asennettuina ovat edelleen vain poltto- ja sähkömoottori, eivät niiden yhdiste eli hybridi.
Jos ja kun meillä onkin saman tilan ilmassa happea ja vetyä, ei se tila kuitenkaan ole hybridiä, vasta kun nuo sopivasti yhdistyvät syntyy jotain erilaista eli vettä, syntyy yhdiste eli hybridi!- sotket.käsitteet
Sotket käsitteet hybridi ja hydridi toisiinsa. Kumpikaan ei ole kirjoitusvirhe ja käsitteet tarkoittavat aivan eri asiaa. B ei siis ole D eikä päinvastoin sanan kolmannen kirjaimen osalta.
Virhe on siis sinun, eikä niiden joita siitä syytit.
Esim Nimh akku on hydridi, ei hybridi. - Ekoluomuvihreähybridi
sotket.käsitteet kirjoitti:
Sotket käsitteet hybridi ja hydridi toisiinsa. Kumpikaan ei ole kirjoitusvirhe ja käsitteet tarkoittavat aivan eri asiaa. B ei siis ole D eikä päinvastoin sanan kolmannen kirjaimen osalta.
Virhe on siis sinun, eikä niiden joita siitä syytit.
Esim Nimh akku on hydridi, ei hybridi.Mutta aloittajahan kirjoittaa tuuli- sähkö- hybridiveneestä, ja autonvalmistajat ja myyjät puhuvat ja kirjoittavat hybridiautoista, olet varmaan huomannut? Kun taas autonvalmistajat ja myyjät puhuvat ja kirjoittavat pelkästään sähkömoottorilla varustetuista autoista, he puhuvat ja kirjoittavat sähköautoista, eivät hydridiautoista, oletko huomannut? Vai tarkoitatko että esim. esimerkiksi ottamani vesi onkin hapen ja vedyn hydridi? Vai missä teen virheen?
- seppomartti
Saivartelun sijaan on syytä omaksua termit sarja-ja parallelibybridi veneen propulsiossa. Mielekiinto näihin on viime vuosina kovasti lisääntynyt. Yksi kaupallinen sovellutus löytyy Beneteaun kotisinulta..
Purjeilla, aurinkokennolla tai akulla ei nimittelyssä ole osaa. Sen sijaan kyse on polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmistä eli HYBRIDIMOOTTORISTA. Harjaton sähkömoottori voi pyörittää potkuria sähkömoottorina, ladata akkuja hydrogeneraattorina purjehdittaessa, voi jopa korvata starttimoottorin tai toimia muutaman kW:n agregaattina kun potkuri kytketään irti polttomoottorista.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663055
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252123Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671709Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251587Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161317- 281301
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61226Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281180Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101127Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621021