Mitä mieltä olette työpaikkaromansseista?

En suosittele.

Ainoastaan siinä tapauksessa että riski on oytamisen arvoinen ja on mahdotonta jättää kyseinen kortti kääntmättä.. ja sitä kovemminhan se sitten kirpaisee jos ei.

Itse harkitsen juuri salasuhteen aloittamista työpaikalla olevan miehen kanssa...

Olen ihastunut, mutta en rakastunut. Jos lähtisin jotain yrittämään, en kuitenkaan onnistuisi. Meistä tulisi korkeintaan ystäviä myös vapaa-ajalla, mutta siihen se sitten jäisikin. Historia vain toistaisi itseään, enkä enää tarvitse lisää naispuolisia kavereita.

Dark fearilla ollut suhde jokaisen naisen kanssa työpaikalla vanhainkodissa.

Olen rakastunut työpaikalla mieheen,ei siis nähdä jatkuvasti ja sillehän ei nyt voi mitään jos se tapahtuu. Lähtisin kyllä romanssiin hänen kanssaan jos hän ehdottaisi sitä, en myöskään välitä muiden puheista työpaikalla

Mustalaisille ei ainakaan koskaan synny työpaikkaromansseja.

Olen ihastunut tällä hetkellä. Aika perseestä, sanoisin. Kun ei pysty käyttäytymään normaalisti tyypin läheisyydessä.

En ole. Ei kuulu työpaikalle mitkään iskemiset, pari- tai salasuhdekiemurat. Ei pomojen eikä työkavereiden kanssa. Hienovaraisesti vaan kertoa ettei kiinnosta. Ja kuka haluaa saada potkut tai vaikeuksia?
Muutama työkaverini on yrittänyt iskeä mutta kun asiallisesti sanon että en ole kiinnostunut, enkä halua mutkistaa töissä asioita niin ollaan päädytty hyviksi kavereiksi. Nytkin lähetään työporukalla mökille joku ilta grillaileen.

Älkää rakastuko pomoihin. He ovat vastuussa organisaatiolle, eivät jollekin rakastuneelle hölmölle. Tiedossa siis sydänsärkyä ja vaivaantuneisuutta työpaikalla. Nyt haluaisin vain vaihtaa työpaikkaa...

Ihastunut olen ollut monen monet kerrat :). En rakastunut enkä ollut suhteessa työkaveriin.

Se mitä olen noita suhteita nähnyt, niin osa on toiminut ja toimii. Sitten ne jotka eivät ole toimineet... Ne voi pilata koko työpaikan ilmapiirin, kun muu porukka vedetään siihen katkeraan loppuun mukaan. Luultavasti jompi kumpi osapuolista vaihtaa työpaikkaa, tai ainakin toivottavasti, jolleivät pääse yli erostaan ja kyttäilevät jatkuvasti toistensa tekemisiä ja olemisia. Osa osaa erota ihan nätistikin. Aika usein työpaikkasuhteilla petetään vakikumppania.

Työpaikalla on myös kiusallista katsella työkavereiden keskinäistä lääppimistä ja nuoleskelua, kun pitäisi tehdä niitä töitä.

On kyllä ollut useampikin naispuoleinen työkaveri, joita olisin voinut panna, mutta en ole tahnyt ikinä asian eteen mitään.

Ei onnistuisi romanssi ainakaan minulta, mutt kaveruus kyllä, niin pitkälle kun toinenkin ymmärtää sen olevan ainoastaan kaveruutta.
Siinä kohtaa jos huomaan toiselle heränneen jotain herkempiä tunteita mua kohtaan, mä kyllä karistan kaverin kannoiltani... ja se kaveruuskin kuihtuu vain sattuman oikuista tapahtuviin tapaamisiin. Suunnitellut tapaamiset jonkin asian tiimoilta loppuu kuin seinään. Mä en halua vaikeuksia työpaikalleni kummallekaan osapuolelle...

Yksistään ykspuolinen rakastuminenkin tekee asiat vaikeiksi, saati sitt jos lemmekkäitä tunteita on ollut kummallakin ja romanssi loppuu. Aika paha tilanne... nähdä päivittäin exää töissä ja suhtautua neutraalisti häneen. Mä en pystyisi... se olis lopputilin paikka silloin mulle.
Jalat alle ja kauas pois... aikaa myöten kun kaikki tunteet on tasoittuneet... aika hoitaa kyllä sen puolen, voi taas suhtautua satunnaisiin tapaamisiin jo normaalisti.

No sitä kun hengataan samoissa hommissa päivät pitkät..

Oppii tuntemaan naisen paremmin kuin sen aviomies.

Helevatti vie, kyllä. Nuoria, salskeita miehiä, niin mikä ettei. Monta ihastusta on tullut ja mennyt - ja siihen sitten jäänyt. Vaan heleposti olis ollu saumaa muuhunkin ;)

Sama neuvo kuin paskakuskeille: ÄLÄ SYÖ KUORMASTA.