Navigointivälineistä

Plotteri tai kartallinen GPS ?

ffjvkkddd kirjoitti:

Plotteri tai kartallinen GPS ?

Suomen kielen lainasanasto on vähän kyseenalainen ja kielikin muuttuu koko ajan, mutta itse pidän plotteria ja kartallista gps:iä eri asiana.

Plotteri:
https://www.marinea.fi/garmin_gpsmap_527

Kartallinen gps:
https://www.marinea.fi/garmin-oregon-700

Tuohon voi vielä sekoittaa älypuhelimet ja tabletit karttasoftineen, jotka auttavasti ovat kartallisia gps:ejä, mutta en niitä nimittäisi plotteriksi.

Navigointivälineenä kaikissa on ominaisuus, että näyttävät sijainnin jollakin virhemarginaalilla visuaalisesti kartalla.

Parempaa_Elämää : "Älkää jämähtäkö vanhoihin uskomuksiin. "

Perusasiat on kuitenkin hyvä opetella ennen sähköiseen navigaatioon siirtymistä. Ilman paperikarttaa, kolmioviivainta, kompassia ja kiikareita kompassilla (suuntima) on hankala opetella niitä perusasioita, joiden osaaminen helpottaa siinä plotterimaailmassa. Lisäksi lyijykynällä on helppo piirtää karttaan omia merkintöjä (omia väyliä, luonnonsatamia, suuntimia yms).


Parempaa_Elämää : "Yli 30 vuotta omia veneitä omistaneena totean vain että nykypäivää on plotterilla ja tableteilla navigoiminen"

Tarvitset siis kaksi plotteria ja erillisen tabletin, jotta pystyt navigoimaan samalla tasolla kuin ennen pelkällä paperikartalla? Hei camoon!


Parempaa_Elämää : "Käytän kahta sähköistä plotteria koko ajan samanaikaisesti, toisesta lähialue ja toisesta suurempi alue kokonaiskuvan hahmottamiseksi"

Aika selvästi sanoin että kyse on redundanssista, eli varmistuksesta ja varmistuksen varmistamisesta. Paperikartat eivät vikaannu eikä niistä sähköt katoa kuten voi tapahtua sähköisille vimpaimille. Tästä syystä käytän aina vähintäin kahta navia samaan aikaan.

Parempaa_Elämää kirjoitti:

Aika selvästi sanoin että kyse on redundanssista, eli varmistuksesta ja varmistuksen varmistamisesta. Paperikartat eivät vikaannu eikä niistä sähköt katoa kuten voi tapahtua sähköisille vimpaimille. Tästä syystä käytän aina vähintäin kahta navia samaan aikaan.

Lue lisää

Olen kyllä ollut tilanteessa, jossa (näennäisesti) kahdennettu navigointisyteemi kaatui totaalisesti kun verkko kaatui. Siis kaikki yhdessä verkossa: mitä hyötyä kahdesta navigaattorista ja tutkasta kun kaikki kolme isoa näyttöä menee pimeäksi? Tapahtui kolmesti kahden viikon aikana. Todennäköisesti Paremmalla_Elämällä on täysin erilliset systeemit, ei koko aluksen kattavaa verkkoa.

Sinänsä kaksi (tai useampi) näyttö on hyvä, meillä oli päiväsaikaan yhdessä jaetussa ruudussa pienimittakaavainen plotterikuva AIS-näytöllä ja varatutka 16 mailin säteellä, keskellä päätutka 8 mailin säteellä ja kuskin edessä iso plotterikuva samassa mittakaavassa tutkan kanssa, tietysti AIS-kuvat ja vektorit myös. Yöllä vastaavasti sama vasemmassa näytössä, keskellä lämpökamera, kuskin edessä jaettuna päätutka ja plotterikuva samassa mittakaavassa.

Ei minulla ole mitään elektroniikkaa vastaan, mutta aloittelevasta veneilijästä on kyse, niin perusasiat on todellakin parasta opetella perinteisin menetelmin hahmotuskyvyn kasvattamiseksi. Pelkillä plottereilla ajaminen muistuttaa liikaa tietokonepeliä, kosketus todellisuuteen häviää.

Anna mennä niin kuin tähänkin asti. Osaamista yliarvioidaan ihan liikaa - tuurilla vaan. Maantieliikenteeseen vertaaminen on kyllä huono, koska merellä ei ole kylttejä esim. mihin saareen olet tullut eikä suuntakylttejä etäisyyksillä eri kohteisiin.

"moottorivene, jonka matkanopeus on yli 20 solmua, niin plotteri on ehdoton apuväline,"

Ennen purjeveneeseen siirtymistä nopealla matkamoottoriveneellä liikkuneena en ole ihan samaa mieltä luokittelustasi. Plotteri on hyödyllisin nimenomaan väylien ulkopuolella liikkuvalle purjeveneilijälle. Nopealla moottoriveneellä pysytään muutenkin tarkemmin väylillä eikä plotteri anna siihen juuri lisäarvoa. Jos ei pärjää paperikartalla 20 solmun vauhdissa, ei pidä sellaisella veneellä liikkua.

Me jouduimme ankkuriin siitä helkkarin sumusta kuin näkyvyyttä oli pahimmillään 25 m, juuri Vuosaaren kohdalla.Onneksi vaimo hoksasi että puhelimessä on Google Maps.Siinä istuimme kolme tuntia ja kiroilimme kun ei ollut navigaattoria, kuuntelimme saksanlaivojen sumutorveja.Navigaattori pitää nyt hankkia.

Ja navigaattorilla näet ne muut veneet?

Mitä tapahtuu kun kaksi navigaattorilla veneilijää kohtaa ajaessaan keskellä väylän viivaa?

"Mitä tapahtuu kun kaksi navigaattorilla veneilijää kohtaa ajaessaan keskellä väylän viivaa?"
Ja minä kun olen luullut että ei ajeta keskellä väylää ( viivaa ).
Kyllähän siinä tapahtuu kun molemmat ovat jököpäitä ja seuraa vaan plotterin viivaa.
Joopa joo.

TukaOllaPitää kirjoitti:

Ja navigaattorilla näet ne muut veneet?

Mitä tapahtuu kun kaksi navigaattorilla veneilijää kohtaa ajaessaan keskellä väylän viivaa?

Väistävät toisiaan sääntöjen mukaisesti. Ei se sumu ikinä niin tiukka ole, ettei näkyvyyttä olisi edes muutamaa kymmentä metriä (tuo "Lihamyllyn" 25m on liioittelua, tai tässä tapauksessa kai oikea sana olisi "vähättelyä"). Järkevästä eli alle 10 solmun nopeudesta väistö onnistuu kyllä.
Perjantain sumussa olin kyllä itsekin tarkka siitä, että pysyttelin sivussa plotterin väyläviivalta siltä varalta, että joku tähystyksen laiminlyövä ja tutkaansa luottava idiootti tulisi 20 solmua vastaan. Asian ydin on nyt kuitenkin siinä, että huviveneilijälle AIS-vastaanotin todellisuudessa korvaa tutkan lähes täydellisesti. Nopeus pitää joka tapauksessa sovittaa olosuhteisiin eikä tutkaankaan voi aivan 100% luottaa.

10-14 kirjoitti:

Väistävät toisiaan sääntöjen mukaisesti. Ei se sumu ikinä niin tiukka ole, ettei näkyvyyttä olisi edes muutamaa kymmentä metriä (tuo "Lihamyllyn" 25m on liioittelua, tai tässä tapauksessa kai oikea sana olisi "vähättelyä"). Järkevästä eli alle 10 solmun nopeudesta väistö onnistuu kyllä.
Perjantain sumussa olin kyllä itsekin tarkka siitä, että pysyttelin sivussa plotterin väyläviivalta siltä varalta, että joku tähystyksen laiminlyövä ja tutkaansa luottava idiootti tulisi 20 solmua vastaan. Asian ydin on nyt kuitenkin siinä, että huviveneilijälle AIS-vastaanotin todellisuudessa korvaa tutkan lähes täydellisesti. Nopeus pitää joka tapauksessa sovittaa olosuhteisiin eikä tutkaankaan voi aivan 100% luottaa.

Lue lisää

No kyllä on niin tiukka ettei näe. Itse ojan tutkan avulla ja pariinkin kertaan olen joutunut väistämään näitä plottterihemmoja. Olisivat muuten ajaneet päälle ja näkyvyys vain noin 10 metriä. Kerrankin perästä tuli joku varmaan 25 solmun vauhdilla ja väistin kun muuten olisi ajanut päälle.

ÄLKÄÄ AJAKO SUMUSSA PELKÄN PLOTTERIN AVULLA!

Sumusssavaintutkalla kirjoitti:

No kyllä on niin tiukka ettei näe. Itse ojan tutkan avulla ja pariinkin kertaan olen joutunut väistämään näitä plottterihemmoja. Olisivat muuten ajaneet päälle ja näkyvyys vain noin 10 metriä. Kerrankin perästä tuli joku varmaan 25 solmun vauhdilla ja väistin kun muuten olisi ajanut päälle.

ÄLKÄÄ AJAKO SUMUSSA PELKÄN PLOTTERIN AVULLA!

Lue lisää

Miksei sumussa voisi ajaa ilman tutkaa? Tietysti nopeus pitää sovittaa näkyvyyden mukaan ja pysyä poissa laivojen tieltä.

Jos joku muu sitten riskillä ajaa tutkan kanssa paljon kovempaa kuin näkyvyys sallii, sen on syytä kiertää toiset riittävän kaukaa ja toivoa, että tutkassa näkyy kaikki tarvittava (kanootit, verkot, vedessä olevat rojut jne.)

10-14 kirjoitti:

Väistävät toisiaan sääntöjen mukaisesti. Ei se sumu ikinä niin tiukka ole, ettei näkyvyyttä olisi edes muutamaa kymmentä metriä (tuo "Lihamyllyn" 25m on liioittelua, tai tässä tapauksessa kai oikea sana olisi "vähättelyä"). Järkevästä eli alle 10 solmun nopeudesta väistö onnistuu kyllä.
Perjantain sumussa olin kyllä itsekin tarkka siitä, että pysyttelin sivussa plotterin väyläviivalta siltä varalta, että joku tähystyksen laiminlyövä ja tutkaansa luottava idiootti tulisi 20 solmua vastaan. Asian ydin on nyt kuitenkin siinä, että huviveneilijälle AIS-vastaanotin todellisuudessa korvaa tutkan lähes täydellisesti. Nopeus pitää joka tapauksessa sovittaa olosuhteisiin eikä tutkaankaan voi aivan 100% luottaa.

Lue lisää

Viisasta on heittää ankkuri ja odottaa että sumu hälvenee.Mekin olemme törmänneet sumussa (saaressa ollessa) veneilijöihin jotka ajaa plaanissa ja meinasivat ajas saaren päälle.Ongelma oli siinä että emme tienneet missä olemme, epäilin laivaväylää.

lihamylly1 kirjoitti:

Viisasta on heittää ankkuri ja odottaa että sumu hälvenee.Mekin olemme törmänneet sumussa (saaressa ollessa) veneilijöihin jotka ajaa plaanissa ja meinasivat ajas saaren päälle.Ongelma oli siinä että emme tienneet missä olemme, epäilin laivaväylää.

Lue lisää

Vaan entäs jos satutkin heittämään sen ankkurin keskelle laivaväylää?

Sumussa on kaksi riskiä:
1) törmäät itse johonkin (toiseen alukseen, kiveen, verkkoihin tms.)
2) joku muu törmää sinuun.

Riskin nro 1 voi välttää ankkuroitumalla. Riskiin 2 se ei vaikuta yhtä paljoa eikä etenkään, jos et tiedä omaa sijaintiasi. Toisaalta tarkka tieto omasta sijainnista vähentää riskin 1 lähes nolliin ja riskiä 2 merkittävästi. Jos sitten on vielä tieto sellaisten isojen alusten sijainnista ja liikkeistä, pienenee riski 2 myös lähes nolliin. Jäljelle jää oikeastaan vain se uhka, että joku huviveneilijä kaahaa 20-30 solmua päälle, mutta sitä riskiä ei oikeastaan voi poistaa kokonaan muuten kuin pysymällä maissa riittävän kaukana rantaviivasta...

Sen verran tuosta näkyvyydestä, että jutut vain 10 tai 25 m näkyvyydestä ovat kyllä lähinnä satuosastolta. Kyllähän se voi siltä tuntua, kun ei ole mitään kiinteää näkyvissä eikä silmälle ole kunnon vertailukohtia. Mutta todellisuudessa sakeimmassakin sumussa esimerkiksi luodot tai muut alukset ovat nähtävissä viimeistään n. 100 m päästä. Ehkä vähän hämärinä mutta kuitenkin näkyvinä. (Ehkä näkyvyysarviointeja hämää sekin, että vesillä etäisyyden arviointi on hyvälläkin näkyvyydellä vaikeampaa kuin maastossa; jos joku esim. sanoo ohittajan menneen veneenmitan päästä, niin useimmiten sitä eroa on kuitenkin ollut vähintään 20-30 m. Ihmisen syvyysnäkö ei ole yhtä tarkka kuin joillain muilla eläinlajeilla, joilla se on hengissäpysymisen ehto.)

10-14 kirjoitti:

Vaan entäs jos satutkin heittämään sen ankkurin keskelle laivaväylää?

Sumussa on kaksi riskiä:
1) törmäät itse johonkin (toiseen alukseen, kiveen, verkkoihin tms.)
2) joku muu törmää sinuun.

Riskin nro 1 voi välttää ankkuroitumalla. Riskiin 2 se ei vaikuta yhtä paljoa eikä etenkään, jos et tiedä omaa sijaintiasi. Toisaalta tarkka tieto omasta sijainnista vähentää riskin 1 lähes nolliin ja riskiä 2 merkittävästi. Jos sitten on vielä tieto sellaisten isojen alusten sijainnista ja liikkeistä, pienenee riski 2 myös lähes nolliin. Jäljelle jää oikeastaan vain se uhka, että joku huviveneilijä kaahaa 20-30 solmua päälle, mutta sitä riskiä ei oikeastaan voi poistaa kokonaan muuten kuin pysymällä maissa riittävän kaukana rantaviivasta...

Sen verran tuosta näkyvyydestä, että jutut vain 10 tai 25 m näkyvyydestä ovat kyllä lähinnä satuosastolta. Kyllähän se voi siltä tuntua, kun ei ole mitään kiinteää näkyvissä eikä silmälle ole kunnon vertailukohtia. Mutta todellisuudessa sakeimmassakin sumussa esimerkiksi luodot tai muut alukset ovat nähtävissä viimeistään n. 100 m päästä. Ehkä vähän hämärinä mutta kuitenkin näkyvinä. (Ehkä näkyvyysarviointeja hämää sekin, että vesillä etäisyyden arviointi on hyvälläkin näkyvyydellä vaikeampaa kuin maastossa; jos joku esim. sanoo ohittajan menneen veneenmitan päästä, niin useimmiten sitä eroa on kuitenkin ollut vähintään 20-30 m. Ihmisen syvyysnäkö ei ole yhtä tarkka kuin joillain muilla eläinlajeilla, joilla se on hengissäpysymisen ehto.)

Lue lisää

Kyllä sumu voi olla erittäin tiheääkin. Olen ajanut läpi sumussa väyläosuudesta, jossa on useampi n. 60 m toisistaan oleva vittapari näkemättä yhtään kertaa molempia viittoja ja vain osan toisistakin viitoista. Eksyin yhden viitan väärälle puolelle. Ko. viitta on 95 m isosta saaresta. En koskaan nähnyt saarta, mutta alkoi tulla matalaa ja vieressä oli kalastusmerkkejä, joista tiesin olevani väärässä paikassa.

Yhdessä kohtaa näkyi kyllä melko korkealla olevan mökin valot lähes 500 m päästä, joten huono näkyvys oli vain lähellä vettä. Väittäisin näkyvyyden olleen ko. tapauksessa selvästi alle 50 m.

Tuo reissu tehtiin juuri ostetulla veneellä merkintälaskulla sumun yllättäessä kesken siirtoreissun kotisatamaan. Plotteria en tuolloin omistanut ja kartaton käsi-GPS:kin oli jäänyt matkasta. Piti olla mukana, mutta löytyi seuraavana päivänä taskusta auton penkin alle pudonneena.

Apuna oli siis vain kompassi (tarkkuudesta ei tietoakaan), loki ja kaiku sekä tietysti paperikartta ja varsin tutut vedet. Sumuosuuden keskinopeus taisi jäädä solmun paikkeille.

Toinen mieleenpainunut sumukokemus on 90-luvulta (ei GPS:ää). Purjehdimme sisään Kuustaanmiekasta ja hyvin sakea sumu tuli varsin nopeasti. Matkalla Kustaanmiekasta neljänviitankarille vastaan tuli molemmat ruotsinlaivat, mutta kumpaakaan emme nähneet. Ainostaan sumutorvet ja koneiden jylinä paljastivat ne. Tietysti myös tiesin, että ne lähtevät kuudelta. Onnistuin löytämään neljanviitankarin ja jatkoin siitä kohti Katajanokkaa. Yht'kkiä edessä, varsin lähellä (alle 100 m?) näkyi valtava keula ja säikähdin tolkuttomasti. Onneksi kyse oli Katajannokan laituriin kiinnittyneestä risteilyaluksesta. Jälkiviisaana olisi varmasti pitänyt ankkuroida neljänviitankarille, mutta tuostakin selvittiin ja pian sumu oli ohi.

Me tulimme tuossa parisen viikkoa sitten Hangon ohitse matkalla Inkooseen ja sankka sumu nousi jokseenkin yhtäkkiä eteemme. Näkyvyys oli minimissään luokkaa 100-150 metriä ja pakko oli ottaa vene alas plaanista ja jatkaa 6 solmun köröttelyä väylän oikeata reunaa. Olisi ollut aika mahdotonta suunnistaa paperikarttojen ja kompassin avulla, kun taas plotteri oli tuossa tilanteessa aivan ehdoton.

Kyllä sieltä joku valopää sujahti ohitse plaanissa aika isolla veneellä. Käsittämätöntä typeryyttä.

10-14 kirjoitti:

Vaan entäs jos satutkin heittämään sen ankkurin keskelle laivaväylää?

Sumussa on kaksi riskiä:
1) törmäät itse johonkin (toiseen alukseen, kiveen, verkkoihin tms.)
2) joku muu törmää sinuun.

Riskin nro 1 voi välttää ankkuroitumalla. Riskiin 2 se ei vaikuta yhtä paljoa eikä etenkään, jos et tiedä omaa sijaintiasi. Toisaalta tarkka tieto omasta sijainnista vähentää riskin 1 lähes nolliin ja riskiä 2 merkittävästi. Jos sitten on vielä tieto sellaisten isojen alusten sijainnista ja liikkeistä, pienenee riski 2 myös lähes nolliin. Jäljelle jää oikeastaan vain se uhka, että joku huviveneilijä kaahaa 20-30 solmua päälle, mutta sitä riskiä ei oikeastaan voi poistaa kokonaan muuten kuin pysymällä maissa riittävän kaukana rantaviivasta...

Sen verran tuosta näkyvyydestä, että jutut vain 10 tai 25 m näkyvyydestä ovat kyllä lähinnä satuosastolta. Kyllähän se voi siltä tuntua, kun ei ole mitään kiinteää näkyvissä eikä silmälle ole kunnon vertailukohtia. Mutta todellisuudessa sakeimmassakin sumussa esimerkiksi luodot tai muut alukset ovat nähtävissä viimeistään n. 100 m päästä. Ehkä vähän hämärinä mutta kuitenkin näkyvinä. (Ehkä näkyvyysarviointeja hämää sekin, että vesillä etäisyyden arviointi on hyvälläkin näkyvyydellä vaikeampaa kuin maastossa; jos joku esim. sanoo ohittajan menneen veneenmitan päästä, niin useimmiten sitä eroa on kuitenkin ollut vähintään 20-30 m. Ihmisen syvyysnäkö ei ole yhtä tarkka kuin joillain muilla eläinlajeilla, joilla se on hengissäpysymisen ehto.)

Lue lisää

"Sen verran tuosta näkyvyydestä, että jutut vain 10 tai 25 m näkyvyydestä ovat kyllä lähinnä satuosastolta. "

Eipäs ole. Olen ollut usein sumussa Suomessa jossa juuri ja juuri veneen keula näkyy, aina ei sitäkään. Ei tosin ihan joka vuotista, mutta kuitenkin. Ja 20-30 m näkyvyydessä olen ollut vähän useammin. Muutaman kerran olen nähnyt myös, kun merivartioston partiovene vetää letkaa tuollaisessa 20-30 m sumussa. Sykyisin ja aikaisin keväällä noita tilanteita on paljon useammin kuin heinäkuussa, mutta olen 20-30 m sumussa heinäkuussakin ollut. Tänä vuonna Jurmo - Björkö - Bodå alueella oli heinäkuun puolivälissä pahimillaan noin 50-60 metrin näkyvyys, parhaimillaan mittasin sen olevan noin 120 metriä. Ei tuollaisessa kelissä pelkällä plotterilla pitäisi ajella ja nopeus pitää sovittaa muiden astien mukaiseksi.

Joakim1 kirjoitti:

Miksei sumussa voisi ajaa ilman tutkaa? Tietysti nopeus pitää sovittaa näkyvyyden mukaan ja pysyä poissa laivojen tieltä.

Jos joku muu sitten riskillä ajaa tutkan kanssa paljon kovempaa kuin näkyvyys sallii, sen on syytä kiertää toiset riittävän kaukaa ja toivoa, että tutkassa näkyy kaikki tarvittava (kanootit, verkot, vedessä olevat rojut jne.)

Lue lisää

Joo voi, jos se sumu ei ole ihan sakeaa. Ja riskillä silloinkin mennään. Varsinkin nuo muut veneilijät.

Tästätuli mieleeni, kun mm. Englannin kanaalissa ajoin Shouthhamptonista Vinking Bay:hin Doverin kanavan ohi. Legi kesti yli vuorokauden ja yleisin tilanne oli, että näkyi vain veneen keula. Ei olisi tullut mieleenikään ajaa pelkällä plotterilla ja kuuloaistilla, tutkan kanssakin se oli jo riittävän haasteellista. No, silloin opin tutkan käytön säätöineen aika hyvin. Suomessa taas on tullut ajettua usein tutkan avulla sumussa ja räntäsateessa ja edelliset myös pimeässä (hakuvalolla ei tee mitään). Ei olisi tullut mieleenikään ajaa pelkkien aistien ja plotterin avulla, kun näkyvyys on niin rajoittunut ettei kapeita viittaparejakaan näe esim. Hangon itäisellä. Tai niitä jääpoijuja, kun kiertää Hangon kärjen.

Olen myös joutunut ajamaan muiden veneellä, jossa ei tutkaa ole ollut. Jos niillä joutuisin edellä kuvattuihin tilanteisiin, niin ainoa oikea keino olisi leka alas, vaikka hienot plotterit niissä onkin. Jos näkyvyys on se 150-200 metriä, niin sitten uskallan ajaa muiden aistien avulla. Kuulo on tärkein. Silloin kuulee muut veneet ja saaren rannat ja matalikot. Ja kun tosiaan sovittaa noputensa, niin noissa olosuhteissa pärjää, vaikka tutkaa tuleekin ikävä. Eksynytkin eli hiukan hukassa olen ollut kaveeiden veneellä (oli plotterit) ihan tutuilla kotivesillä (tutut noin 40 vuoden ajalta), kun ei mitään nähnyt. Sumu pimeys. Onneksi oli kaikuluotain, kompassi jne ja sain suunnan takaisin kiinni.

SumussaUseinOllut kirjoitti:

"Sen verran tuosta näkyvyydestä, että jutut vain 10 tai 25 m näkyvyydestä ovat kyllä lähinnä satuosastolta. "

Eipäs ole. Olen ollut usein sumussa Suomessa jossa juuri ja juuri veneen keula näkyy, aina ei sitäkään. Ei tosin ihan joka vuotista, mutta kuitenkin. Ja 20-30 m näkyvyydessä olen ollut vähän useammin. Muutaman kerran olen nähnyt myös, kun merivartioston partiovene vetää letkaa tuollaisessa 20-30 m sumussa. Sykyisin ja aikaisin keväällä noita tilanteita on paljon useammin kuin heinäkuussa, mutta olen 20-30 m sumussa heinäkuussakin ollut. Tänä vuonna Jurmo - Björkö - Bodå alueella oli heinäkuun puolivälissä pahimillaan noin 50-60 metrin näkyvyys, parhaimillaan mittasin sen olevan noin 120 metriä. Ei tuollaisessa kelissä pelkällä plotterilla pitäisi ajella ja nopeus pitää sovittaa muiden astien mukaiseksi.

Lue lisää

Sitä en todellakaan usko, että oman veneen keulaa ei sumussa näkisi. Sen kyllä, että kuvittelet, ettet näe kauemmas, koska sumussa horisontti ikään kuin katoaa. Mutta jos siellä keulan edessä olisi jotain kiinteämpää, esimerkiksi toinen vene, niin näkisit sen kyllä muutaman kymmenen metrin päästä, vaikka miten kuvittelet, ettei keulaa pidemmäs näe.

10-14 kirjoitti:

Väistävät toisiaan sääntöjen mukaisesti. Ei se sumu ikinä niin tiukka ole, ettei näkyvyyttä olisi edes muutamaa kymmentä metriä (tuo "Lihamyllyn" 25m on liioittelua, tai tässä tapauksessa kai oikea sana olisi "vähättelyä"). Järkevästä eli alle 10 solmun nopeudesta väistö onnistuu kyllä.
Perjantain sumussa olin kyllä itsekin tarkka siitä, että pysyttelin sivussa plotterin väyläviivalta siltä varalta, että joku tähystyksen laiminlyövä ja tutkaansa luottava idiootti tulisi 20 solmua vastaan. Asian ydin on nyt kuitenkin siinä, että huviveneilijälle AIS-vastaanotin todellisuudessa korvaa tutkan lähes täydellisesti. Nopeus pitää joka tapauksessa sovittaa olosuhteisiin eikä tutkaankaan voi aivan 100% luottaa.

Lue lisää

"AIS-vastaanotin todellisuudessa korvaa tutkan lähes täydellisesti."

AIS-vastaanotin löytyy aika harvasta huviveneestä toistaiseksi. Suurella osalla heistä olisi avuksi Androidin appi, kuten Aluskartta, josta AIS-alukset näkee ilman omaa vastaanotinta. Toimii siellä missä on kännykälle kenttää.

relaa- kirjoitti:

"AIS-vastaanotin todellisuudessa korvaa tutkan lähes täydellisesti."

AIS-vastaanotin löytyy aika harvasta huviveneestä toistaiseksi. Suurella osalla heistä olisi avuksi Androidin appi, kuten Aluskartta, josta AIS-alukset näkee ilman omaa vastaanotinta. Toimii siellä missä on kännykälle kenttää.

Lue lisää

Olisin aika varovainen noiden netin kautta AIS-tiedon kokoavien laitteiden kanssa. Siinä on ensinnäkin useampi lenkki välissä varsinaisen AIS-lähettimen ja vastaanottajan välissä (ainakin varsinaisen signaalin vastaanottaja, sen verkkojulkaisussa käyttämä palvelin, kännykkäoperaattorin linkki nettiin ja tiedon siirto varsinaiseen mobiiliverkkoon sekä itse mobiiliverkko). Ja toiseksi sitten se, miten reaaliaikaisesti palvelu todellisuudessa päivittää tietoa.

Anyway, kommenttini liittyi joka tapauksessa lähinnä varsinaiseen AIS-vastaanottimeen suhteessa tutkaan.

Yksi pikku juttu muuten on otettava huomioon: vaikka tiettyä kokorajaa isommille kauppa-aluksille AIS-lähetin onkin pakollinen, niin tuolla liikkuu myös sellaisia isoja aluksia, jotka eivät välttämättä lähetä AIS-signaalia. Sotalaivat, rannikkovartiostojen alukset, poliisi, tulli ovat sellaisia. Pari viikkoa sitten huomasin merivartioston partioveneen lähettävän signaalia, mutta arvaan, että heillä on toisinaan ihan perusteltu syy olla lähettämättä sitä. Esimerkiksi vartiolaiva Turva ei ole sitä lähettänyt niillä kerroilla, kun olen sen merellä kohdannut.

10-14 kirjoitti:

Olisin aika varovainen noiden netin kautta AIS-tiedon kokoavien laitteiden kanssa. Siinä on ensinnäkin useampi lenkki välissä varsinaisen AIS-lähettimen ja vastaanottajan välissä (ainakin varsinaisen signaalin vastaanottaja, sen verkkojulkaisussa käyttämä palvelin, kännykkäoperaattorin linkki nettiin ja tiedon siirto varsinaiseen mobiiliverkkoon sekä itse mobiiliverkko). Ja toiseksi sitten se, miten reaaliaikaisesti palvelu todellisuudessa päivittää tietoa.

Anyway, kommenttini liittyi joka tapauksessa lähinnä varsinaiseen AIS-vastaanottimeen suhteessa tutkaan.

Yksi pikku juttu muuten on otettava huomioon: vaikka tiettyä kokorajaa isommille kauppa-aluksille AIS-lähetin onkin pakollinen, niin tuolla liikkuu myös sellaisia isoja aluksia, jotka eivät välttämättä lähetä AIS-signaalia. Sotalaivat, rannikkovartiostojen alukset, poliisi, tulli ovat sellaisia. Pari viikkoa sitten huomasin merivartioston partioveneen lähettävän signaalia, mutta arvaan, että heillä on toisinaan ihan perusteltu syy olla lähettämättä sitä. Esimerkiksi vartiolaiva Turva ei ole sitä lähettänyt niillä kerroilla, kun olen sen merellä kohdannut.

Lue lisää

Nuo sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti, joten luotettavuus paranee päivä päivältä. Jo nyt ne kertovat koska viimeinen signaali aluksesta on saatu. AIS-datan hyväksikäyttö parantaa ilman muuta (jonkun verran) turvallisuutta entiseen tilanteeseen verrattuna, samoin kuin plotteri paransi merkittävästi paikannuksen turvallisuutta.

Ainahan vesillä kipparilla on viime kädessä vastuu.

Osa viranomaisaluksista tosiaan voi jättää AIS-lähetyksen väliin tietyissä tilanteissa. Silti se että näet suurimman osan suurista aluksista näytöllä suuntineen ja nopeuksineen ei nyt ainakaan haitta ole.

10-14 kirjoitti:

Sitä en todellakaan usko, että oman veneen keulaa ei sumussa näkisi. Sen kyllä, että kuvittelet, ettet näe kauemmas, koska sumussa horisontti ikään kuin katoaa. Mutta jos siellä keulan edessä olisi jotain kiinteämpää, esimerkiksi toinen vene, niin näkisit sen kyllä muutaman kymmenen metrin päästä, vaikka miten kuvittelet, ettei keulaa pidemmäs näe.

Lue lisää

Se ei vaan ole uskon asia. Ja jos sinä et ole sellaista kokenut, se ei todista ettei sitä voisi tapahtua. Onhan minulla toki valokuviakin tuosta.... mutta näin nimimerkillä kirjoitellessa en viitsi paljastaa kuka olen.

relaa- kirjoitti:

"AIS-vastaanotin todellisuudessa korvaa tutkan lähes täydellisesti."

AIS-vastaanotin löytyy aika harvasta huviveneestä toistaiseksi. Suurella osalla heistä olisi avuksi Androidin appi, kuten Aluskartta, josta AIS-alukset näkee ilman omaa vastaanotinta. Toimii siellä missä on kännykälle kenttää.

Lue lisää

Lisäksi AIS vastaanotin tutkan korvikkeeksi vaatisi, että jokaisella muullakin veneellä on AIS lähetin. Samoon merimerkeissä. Ja saarissa.

Selkeästi huomaa, ettei jengi ole ikinä tutkalla navigoinut ja kaikki mitä täällä tarinoidaan perustuu mutuun. Miellummin menen tutkan kuin plotterin varassa. Jos noista toisen valitsen niin se on tutka.

relaa- kirjoitti:

Nuo sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti, joten luotettavuus paranee päivä päivältä. Jo nyt ne kertovat koska viimeinen signaali aluksesta on saatu. AIS-datan hyväksikäyttö parantaa ilman muuta (jonkun verran) turvallisuutta entiseen tilanteeseen verrattuna, samoin kuin plotteri paransi merkittävästi paikannuksen turvallisuutta.

Ainahan vesillä kipparilla on viime kädessä vastuu.

Osa viranomaisaluksista tosiaan voi jättää AIS-lähetyksen väliin tietyissä tilanteissa. Silti se että näet suurimman osan suurista aluksista näytöllä suuntineen ja nopeuksineen ei nyt ainakaan haitta ole.

Lue lisää

Minulla on omassa veneessä AIS, myös lähettävä sellainen. Silloin tällöin katson mielenkiinnosta myös Marinetraffikin tarjoamaa AIS kuvaa. Se ei ole läheskään aina kovin reaaliaikainen, saataa olla aika paljonkin viivettä näkyvyydessä. En kyllä ihan heti luottaisi noihin nettipalveluihin.

SumussaUseinOllut kirjoitti:

Lisäksi AIS vastaanotin tutkan korvikkeeksi vaatisi, että jokaisella muullakin veneellä on AIS lähetin. Samoon merimerkeissä. Ja saarissa.

Selkeästi huomaa, ettei jengi ole ikinä tutkalla navigoinut ja kaikki mitä täällä tarinoidaan perustuu mutuun. Miellummin menen tutkan kuin plotterin varassa. Jos noista toisen valitsen niin se on tutka.

Lue lisää

Alan olla sillä kannalla, että tarinointisi on valhetta alusta loppuun. Jo tuo väite, ettei veneen keulaa sumussa nähnyt, oli uskomaton, mutta kun aloit höpistä, että saarissa ja merimerkeissä pitäisi olla lähetin, menetit lopullisesti uskottavuutesi.

Minulla oli tutka aiemmassa veneessä ja väitän osaavani sellaista käyttää. Kokemusperäisesti en ole vakuuttunut siitä, että tutka olisi huviveneilijälle ylivoimainen AIS-vastaaonottoon verrattuna. Se ei kuitenkaan välttämättä näytä kaikkia maaleja (erinäisistä syistä, jotka tutkankäyttöön perehtyneet kyllä tuntevat) ja toisaalta esimerkiksi lähestyvän laivan suunnan ja nopeuden arviointi vaatisi enemmän keskittymistä kuin venettä ohjaavan on järkevää siihen kohdistaa. Tilanne on tietysti erilainen silloin, kun ohjaus ja navigointi voidaan jakaa eri henkilöille (kuten esim. uusissa meripelastusseuran veneissä, joissa on erikseen ohjaaja, navigaattori ja päällikkö).

10-14 kirjoitti:

Vaan entäs jos satutkin heittämään sen ankkurin keskelle laivaväylää?

Sumussa on kaksi riskiä:
1) törmäät itse johonkin (toiseen alukseen, kiveen, verkkoihin tms.)
2) joku muu törmää sinuun.

Riskin nro 1 voi välttää ankkuroitumalla. Riskiin 2 se ei vaikuta yhtä paljoa eikä etenkään, jos et tiedä omaa sijaintiasi. Toisaalta tarkka tieto omasta sijainnista vähentää riskin 1 lähes nolliin ja riskiä 2 merkittävästi. Jos sitten on vielä tieto sellaisten isojen alusten sijainnista ja liikkeistä, pienenee riski 2 myös lähes nolliin. Jäljelle jää oikeastaan vain se uhka, että joku huviveneilijä kaahaa 20-30 solmua päälle, mutta sitä riskiä ei oikeastaan voi poistaa kokonaan muuten kuin pysymällä maissa riittävän kaukana rantaviivasta...

Sen verran tuosta näkyvyydestä, että jutut vain 10 tai 25 m näkyvyydestä ovat kyllä lähinnä satuosastolta. Kyllähän se voi siltä tuntua, kun ei ole mitään kiinteää näkyvissä eikä silmälle ole kunnon vertailukohtia. Mutta todellisuudessa sakeimmassakin sumussa esimerkiksi luodot tai muut alukset ovat nähtävissä viimeistään n. 100 m päästä. Ehkä vähän hämärinä mutta kuitenkin näkyvinä. (Ehkä näkyvyysarviointeja hämää sekin, että vesillä etäisyyden arviointi on hyvälläkin näkyvyydellä vaikeampaa kuin maastossa; jos joku esim. sanoo ohittajan menneen veneenmitan päästä, niin useimmiten sitä eroa on kuitenkin ollut vähintään 20-30 m. Ihmisen syvyysnäkö ei ole yhtä tarkka kuin joillain muilla eläinlajeilla, joilla se on hengissäpysymisen ehto.)

Lue lisää

10-14
Oliko se näkyvyys nyt 25 tai 50 metriä, onko sillä väliä niin kun et tiedä yhtään missä olet Sitä laivaväylää pelkäsin eniten.Ja sitten vaimo keksi että meillähän on Google Maps puhelimissä ja tiesimme missä olimme, ei lähelläkään laivaväylää.
Ei täällä kanata saivarrella sitä näkyvyydestä, jos ei ole kontaktia lähiympäritöön niin on melkein samantekevää mikä se näkyvyys on.

relaa- kirjoitti:

Nuo sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti, joten luotettavuus paranee päivä päivältä. Jo nyt ne kertovat koska viimeinen signaali aluksesta on saatu. AIS-datan hyväksikäyttö parantaa ilman muuta (jonkun verran) turvallisuutta entiseen tilanteeseen verrattuna, samoin kuin plotteri paransi merkittävästi paikannuksen turvallisuutta.

Ainahan vesillä kipparilla on viime kädessä vastuu.

Osa viranomaisaluksista tosiaan voi jättää AIS-lähetyksen väliin tietyissä tilanteissa. Silti se että näet suurimman osan suurista aluksista näytöllä suuntineen ja nopeuksineen ei nyt ainakaan haitta ole.

Lue lisää

Noi nettisysteemit ovat aika epäluotettavia. Viimeisen paikannuksen aika kertoo tietysti sen, että juuri ko. havainto on tuore, mutta mistä näkee sen, että kohti tuleva alus ei ole lainkaan näkyvissä ko. palvelussa.

Laivoissa saattaa olla sateliittiyhteyspohjainen datasiirto suoraan nettiin, mutta muut ovat sen varassa, että vapaaehtoiset asemat vastaanottavat AIS-dataa ja välittävät palveluun. Jälkimmäisellä ei ole alkuunkaan koko merialuetta kattavaa systeemiä ja vapaaehtoiset asemat saattavat olla poissa pelistä miten sattuu.

lihamylly1 kirjoitti:

10-14
Oliko se näkyvyys nyt 25 tai 50 metriä, onko sillä väliä niin kun et tiedä yhtään missä olet Sitä laivaväylää pelkäsin eniten.Ja sitten vaimo keksi että meillähän on Google Maps puhelimissä ja tiesimme missä olimme, ei lähelläkään laivaväylää.
Ei täällä kanata saivarrella sitä näkyvyydestä, jos ei ole kontaktia lähiympäritöön niin on melkein samantekevää mikä se näkyvyys on.

Lue lisää

Aivan totta. Ja juuri siksi se plotteri tai vähintään GPS on erittäin hyödyllinen.

Puhut vähän mutta viisaasti.

SumussaUseinOllut kirjoitti:

Minulla on omassa veneessä AIS, myös lähettävä sellainen. Silloin tällöin katson mielenkiinnosta myös Marinetraffikin tarjoamaa AIS kuvaa. Se ei ole läheskään aina kovin reaaliaikainen, saataa olla aika paljonkin viivettä näkyvyydessä. En kyllä ihan heti luottaisi noihin nettipalveluihin.

Lue lisää

Minulla on myös lähettävä AIS. Ja jos yrittää seurata kotona veneen liikkeitä, kun se on pojalla käytössä, katoaa vene pian muualta kuin kaupunkien läheisyydestä. Laivat kyllä näkyvät vaikka missä maailman merillä, mutta varustamot maksavatkin siitä yksityistä henkilöä pahasti kirpaisevan hinnan.

Kyse on juuri siitä, mistä myös Joakim kirjoitti. Veneiden AIS-lähetysten seuranta on harrastelijoiden varassa, eikä sellaisia läheskään joka paikkaan riitä.

laivat.näkyy kirjoitti:

Minulla on myös lähettävä AIS. Ja jos yrittää seurata kotona veneen liikkeitä, kun se on pojalla käytössä, katoaa vene pian muualta kuin kaupunkien läheisyydestä. Laivat kyllä näkyvät vaikka missä maailman merillä, mutta varustamot maksavatkin siitä yksityistä henkilöä pahasti kirpaisevan hinnan.

Kyse on juuri siitä, mistä myös Joakim kirjoitti. Veneiden AIS-lähetysten seuranta on harrastelijoiden varassa, eikä sellaisia läheskään joka paikkaan riitä.

Lue lisää

Kyse on siitä, että B luokan (huvivene) AIS lähettimmen teho on pienmpi kuin A-luokna (kauppa-alus). Siksi se B-luokan AIS lähete katoaa aiemmin. Toki on myös muita syitä.

AIS_lahetin kirjoitti:

Kyse on siitä, että B luokan (huvivene) AIS lähettimmen teho on pienmpi kuin A-luokna (kauppa-alus). Siksi se B-luokan AIS lähete katoaa aiemmin. Toki on myös muita syitä.

Lue lisää

Ei liity nettipalveluihin, mutta näyttää olevan ikuisuusriidanaihe sekin, suodattavatko laivat huvialusten lähettämän (B-)signaalin pois näytöiltään. Trafi on varoittanut, että ne voivat niin tehdä eikä huvialuksen kipparin pitäisi siis luottaa siihen, että hänen aluksensa havaitaan kauppalaivassa AIS:in avulla. Ammattimerenkulkijoina esiintyvät(kin) jakautuvat kahtia kysymyksessä: toiset vannovat kivenkovaan, ettei suodattamista tehdä, jotkut jopa, ettei se olisi edes mahdollista; toiset vakuuttavat yhtä lujasti, että sitä tehdään ihan rutiininomaisesti.

AIS_lahetin kirjoitti:

Kyse on siitä, että B luokan (huvivene) AIS lähettimmen teho on pienmpi kuin A-luokna (kauppa-alus). Siksi se B-luokan AIS lähete katoaa aiemmin. Toki on myös muita syitä.

Lue lisää

Ei välttämättä ole kyse siitä. Isossa laivassa antenni on aina korkealla ja suurempi tehokin (12,5 vs. 2 W) auttaa hiukan. Huviveneissä antenni voi olla 20 m tai 2 m korkeudella. Tuosta tietysti tulee merkittävä ero kantamaan. Pienemmissä laivoissa antenni voi olla melko matalalla.

Laivoissa on kuitenkin myös sateliittiyhteyksiä AIS-palveluihin. Ei toki kaikissa eikä se ole pakollista. Sen avulla laivat voivat näkyä AISissa vaikka keskeltä Atlantia, jossa taatusti ei ole VHF-yhteyttä mihinkään asemaan.

Marinetraffic näyttää mistä datayhteys tulee. Atlannilta löytyy paljon "via satelite", mutta Itämerellä ei nopeasti etsittynä noita löytynyt. Tuosta voi myös katsoa AIS-kantamaa, josta oli aiemmin puhetta. Yksi rahtilaiva oli nyt keskellä Itämerta yhteydessä Oskarshamniin 95 M etäisyydellä. Tosin paikka oli 7 minuuttia vanha eli osa paketeista ei ole päätynyt minnekään. Tuo asema 737 kertoo antennin olevan dipoli ja korkeudeksi 50 m. Välissä on vielä Öölanti.

10-14 kirjoitti:

Ei liity nettipalveluihin, mutta näyttää olevan ikuisuusriidanaihe sekin, suodattavatko laivat huvialusten lähettämän (B-)signaalin pois näytöiltään. Trafi on varoittanut, että ne voivat niin tehdä eikä huvialuksen kipparin pitäisi siis luottaa siihen, että hänen aluksensa havaitaan kauppalaivassa AIS:in avulla. Ammattimerenkulkijoina esiintyvät(kin) jakautuvat kahtia kysymyksessä: toiset vannovat kivenkovaan, ettei suodattamista tehdä, jotkut jopa, ettei se olisi edes mahdollista; toiset vakuuttavat yhtä lujasti, että sitä tehdään ihan rutiininomaisesti.

Lue lisää

En tiedä tehdäänkö, mutta katsoin yhden laivoissa käytettävän manuaalista, että on mahdollista suodattaa mitä vaan pois.

Joakim1 kirjoitti:

Ei välttämättä ole kyse siitä. Isossa laivassa antenni on aina korkealla ja suurempi tehokin (12,5 vs. 2 W) auttaa hiukan. Huviveneissä antenni voi olla 20 m tai 2 m korkeudella. Tuosta tietysti tulee merkittävä ero kantamaan. Pienemmissä laivoissa antenni voi olla melko matalalla.

Laivoissa on kuitenkin myös sateliittiyhteyksiä AIS-palveluihin. Ei toki kaikissa eikä se ole pakollista. Sen avulla laivat voivat näkyä AISissa vaikka keskeltä Atlantia, jossa taatusti ei ole VHF-yhteyttä mihinkään asemaan.

Marinetraffic näyttää mistä datayhteys tulee. Atlannilta löytyy paljon "via satelite", mutta Itämerellä ei nopeasti etsittynä noita löytynyt. Tuosta voi myös katsoa AIS-kantamaa, josta oli aiemmin puhetta. Yksi rahtilaiva oli nyt keskellä Itämerta yhteydessä Oskarshamniin 95 M etäisyydellä. Tosin paikka oli 7 minuuttia vanha eli osa paketeista ei ole päätynyt minnekään. Tuo asema 737 kertoo antennin olevan dipoli ja korkeudeksi 50 m. Välissä on vielä Öölanti.

Lue lisää

Olen muuten huomannut, että huviveneiden lähettämä signaali saattaa melko lyhyelläkin etäisyydellä (1-2 mpk ilman välissäolevia esteitä) ajoittain kadota suorassa vastaanotossakin.

laivat.näkyy kirjoitti:

Minulla on myös lähettävä AIS. Ja jos yrittää seurata kotona veneen liikkeitä, kun se on pojalla käytössä, katoaa vene pian muualta kuin kaupunkien läheisyydestä. Laivat kyllä näkyvät vaikka missä maailman merillä, mutta varustamot maksavatkin siitä yksityistä henkilöä pahasti kirpaisevan hinnan.

Kyse on juuri siitä, mistä myös Joakim kirjoitti. Veneiden AIS-lähetysten seuranta on harrastelijoiden varassa, eikä sellaisia läheskään joka paikkaan riitä.

Lue lisää

Lähettävä AIS huviveneessä on kai aika pitkälti mielipiteitä jakava kysymys ylipäänsä. Onko siitä ylipäänsä mitään hyötyä vai onko se lähinnä haittaa aiheuttava turhake?

AIS on kuitenkin ammattimerenkululle suunniteltu järjestelmä eikä mikään huviveneilijän keino huudella laivojen komentosilloille olemassaolostaan ties miten kauas. Huviveneiden osana olisi lähinnä pysyä pois merenkulun tieltä, ja siihen AIS-vastaanotin riittää vallan mainiosti.

Jos laivan komentosillalla on todella tarpeen olla tietoinen jonkin veneilijän liikkumisesta, niin veneilijä on jo sössinyt tavalla tai toisella. Silloin veneilijä varmaan näkyy tutkallakin. Jonkun luodon takana meripeninkulmien päässä väylältä uisteleva huvivene taas ei varmaankaan juuri kiinnosta komentosillalla.

KiviäKiertämään kirjoitti:

Lähettävä AIS huviveneessä on kai aika pitkälti mielipiteitä jakava kysymys ylipäänsä. Onko siitä ylipäänsä mitään hyötyä vai onko se lähinnä haittaa aiheuttava turhake?

AIS on kuitenkin ammattimerenkululle suunniteltu järjestelmä eikä mikään huviveneilijän keino huudella laivojen komentosilloille olemassaolostaan ties miten kauas. Huviveneiden osana olisi lähinnä pysyä pois merenkulun tieltä, ja siihen AIS-vastaanotin riittää vallan mainiosti.

Jos laivan komentosillalla on todella tarpeen olla tietoinen jonkin veneilijän liikkumisesta, niin veneilijä on jo sössinyt tavalla tai toisella. Silloin veneilijä varmaan näkyy tutkallakin. Jonkun luodon takana meripeninkulmien päässä väylältä uisteleva huvivene taas ei varmaankaan juuri kiinnosta komentosillalla.

Lue lisää

Olen aika lailla samalla kannalla. Huviveneiden AIS-lähettimillä on joskus hieman viihdearvoa mutta useinkin niistä on pelkästään haittaa, turhaa täytettä plotterin ruudulla. Kauppalaivat näkevät kyllä tutkallaan huviveneet (niillä on ihan toista luokkaa olevat tutkat kuin missään huviveneessä).

KiviäKiertämään kirjoitti:

Lähettävä AIS huviveneessä on kai aika pitkälti mielipiteitä jakava kysymys ylipäänsä. Onko siitä ylipäänsä mitään hyötyä vai onko se lähinnä haittaa aiheuttava turhake?

AIS on kuitenkin ammattimerenkululle suunniteltu järjestelmä eikä mikään huviveneilijän keino huudella laivojen komentosilloille olemassaolostaan ties miten kauas. Huviveneiden osana olisi lähinnä pysyä pois merenkulun tieltä, ja siihen AIS-vastaanotin riittää vallan mainiosti.

Jos laivan komentosillalla on todella tarpeen olla tietoinen jonkin veneilijän liikkumisesta, niin veneilijä on jo sössinyt tavalla tai toisella. Silloin veneilijä varmaan näkyy tutkallakin. Jonkun luodon takana meripeninkulmien päässä väylältä uisteleva huvivene taas ei varmaankaan juuri kiinnosta komentosillalla.

Lue lisää

Lähettävä AIS voi olla asennettu muistakin syistä kuin niilden kauppalaivojen takia. En pelkää kauppalaivoja, näen ne muilla menetelmillä ja veneeni myös näkyy niille muilla menetelmillä. AIS:in saa napin painalluksella pois päältä ja satamissa oma AIS ei lähetä mitään.

KiviäKiertämään kirjoitti:

Lähettävä AIS huviveneessä on kai aika pitkälti mielipiteitä jakava kysymys ylipäänsä. Onko siitä ylipäänsä mitään hyötyä vai onko se lähinnä haittaa aiheuttava turhake?

AIS on kuitenkin ammattimerenkululle suunniteltu järjestelmä eikä mikään huviveneilijän keino huudella laivojen komentosilloille olemassaolostaan ties miten kauas. Huviveneiden osana olisi lähinnä pysyä pois merenkulun tieltä, ja siihen AIS-vastaanotin riittää vallan mainiosti.

Jos laivan komentosillalla on todella tarpeen olla tietoinen jonkin veneilijän liikkumisesta, niin veneilijä on jo sössinyt tavalla tai toisella. Silloin veneilijä varmaan näkyy tutkallakin. Jonkun luodon takana meripeninkulmien päässä väylältä uisteleva huvivene taas ei varmaankaan juuri kiinnosta komentosillalla.

Lue lisää

Kirjoittamasi toivottavasti kuvaa tilannetta vain saariston ahtailla väylillä tai reitinjakojärjestelmässä. Avomerellä laiva väistää huviveneitäkin useimmissa tilanteissa ja silloin voisi lähettävästä AISista olla hyötyäkin. Tällöin laivakin voisi helpommin huutaa VHF:llä tarpeen mukaan sitä huvivenettä,

Saaristossa lienee paikkoja, joissa laivan tutka ei näe mutkan takana olevia huviveneitä eikä tietysti toisinkaan päin. Tällöinkin AISista on apua. Mieleen tulee ainakin Sottungan ja Föglön lähistön alueet, jossa voi olla haastavaa tiedostaa, että laiva tulee hetken päästä mutkan takaa 20 solmua, varsinkin ulkomaalaisille, jotka eivät ehkä tiedä laivojen edes kulkevan tuolla. Minun on jotenkin vaikea hahmottaa kuinka laivojen ajaminen tuolla 20 solmua voi olla meriteiden säännön 6 mukaista, varsinkin sumussa, ja miten onnettumuuksia ei ole sattunut enempää kuin yksi törmäys ulkomaiseen moottoripurteen (sumussa) ja muutama laivan karilleajo omia aikojaan.

Joakim1 kirjoitti:

Kirjoittamasi toivottavasti kuvaa tilannetta vain saariston ahtailla väylillä tai reitinjakojärjestelmässä. Avomerellä laiva väistää huviveneitäkin useimmissa tilanteissa ja silloin voisi lähettävästä AISista olla hyötyäkin. Tällöin laivakin voisi helpommin huutaa VHF:llä tarpeen mukaan sitä huvivenettä,

Saaristossa lienee paikkoja, joissa laivan tutka ei näe mutkan takana olevia huviveneitä eikä tietysti toisinkaan päin. Tällöinkin AISista on apua. Mieleen tulee ainakin Sottungan ja Föglön lähistön alueet, jossa voi olla haastavaa tiedostaa, että laiva tulee hetken päästä mutkan takaa 20 solmua, varsinkin ulkomaalaisille, jotka eivät ehkä tiedä laivojen edes kulkevan tuolla. Minun on jotenkin vaikea hahmottaa kuinka laivojen ajaminen tuolla 20 solmua voi olla meriteiden säännön 6 mukaista, varsinkin sumussa, ja miten onnettumuuksia ei ole sattunut enempää kuin yksi törmäys ulkomaiseen moottoripurteen (sumussa) ja muutama laivan karilleajo omia aikojaan.

Lue lisää

No ei, vaan ihan yleisesti: AIS:n hyöty on mm. siihen, että ammattimerenkulku voi kertoa muille, missä ja mihin se on menossa, jotta esim. hupiveneilijät voivat hakeutua ajoissa pois alta.

AIS:n tarkoituksena EI ole se, että huviveneet informoisivat ammattimerenkulkua aikeistaan, jotta laivat voisivat väistellä veneitä. Toki isoilla vesillä voi olla helppoa toimia yksittäistapauksissa toisinkin, mutta ainakin Suomen aluevesillä lienee terveempi lähtökohta, että veneet väistelevät laivoja eikä toisinpäin.

Oma lukunsa on sekin, että ammattiliikenteen reitti on ennustettava, kun taas hupiveneilijä voi milloin tahansa jäädä pällistelemään söpöä luotoa, josko sinne voisi sittenkin nousta maihin, tjsp. Hupiveneilijän suunta- ja määränpäätiedoilla, ei välttämättä tee mitään.

AIS_lahetin kirjoitti:

Lähettävä AIS voi olla asennettu muistakin syistä kuin niilden kauppalaivojen takia. En pelkää kauppalaivoja, näen ne muilla menetelmillä ja veneeni myös näkyy niille muilla menetelmillä. AIS:in saa napin painalluksella pois päältä ja satamissa oma AIS ei lähetä mitään.

Lue lisää

Nämä merenkulun radiojärjejestelmät nyt vain yleensä tuppaavat olemaan tyyppiä one-to-everybody_else.

Vaikka tietoa tarvitsisit vain sinä itse tai kaverisi, kaikki alueella olevat kuitenkin vastaanottavat viestit ja joutuvat päättämään, mitä sillä tekevät.

Olennainen ongelma onkin juuri siinä, että tahot, joille sijaintitiedollasi ei ole mitään merkitystä, joutuvat sen vastaantottamaan ja vähintään heittämään sen ignoreen tai pahimmillaan seuraamaan sitä ruudullaan ptkäänkin,,

KiviäKiertämään kirjoitti:

No ei, vaan ihan yleisesti: AIS:n hyöty on mm. siihen, että ammattimerenkulku voi kertoa muille, missä ja mihin se on menossa, jotta esim. hupiveneilijät voivat hakeutua ajoissa pois alta.

AIS:n tarkoituksena EI ole se, että huviveneet informoisivat ammattimerenkulkua aikeistaan, jotta laivat voisivat väistellä veneitä. Toki isoilla vesillä voi olla helppoa toimia yksittäistapauksissa toisinkin, mutta ainakin Suomen aluevesillä lienee terveempi lähtökohta, että veneet väistelevät laivoja eikä toisinpäin.

Oma lukunsa on sekin, että ammattiliikenteen reitti on ennustettava, kun taas hupiveneilijä voi milloin tahansa jäädä pällistelemään söpöä luotoa, josko sinne voisi sittenkin nousta maihin, tjsp. Hupiveneilijän suunta- ja määränpäätiedoilla, ei välttämättä tee mitään.

Lue lisää

Eiköhän laivatkin joudu noudattamaan meriteiden sääntöjä eli avomerellä reittijakojärjestelmän ulkopuolella väistävät aina purjeveneitä (tuskin purjevene on ohittava) ja oikealta tulevia moottoriveneitä. Tuolloin siis laivojen pitäisi olla kovin kiinnostunut huviveneiden sijainnista ja liikkeistä. Eikä laivoilla päälleajo-oikeutta ole muissakaan tilanteissa.

Purjeveneisiin ja uppoumarunkoisiin moottoriveneisiin nähden laivat ovat niin nopeitakin, että väistäminen on hyvin haastavaa ellei laiva aja reittijakoalueella tai väylällä, jolloin sen reitti on hyvin ennustettavissa ja reitin ylitys on lyhytaikainen.

Paskapuhetta, suoraan 80/90-luvulta. Yli 20 vuotta oli paperikartta minullakin ensisijainen navigointiväline, mutta tänä päivänä se on moninkertaisesti varmistettu sähköinen navigointisysteemi.

Kehitys kehittyy ja paluuta vanhaan ei ole. Paperikartat toki edelleenkin mukana.

Hohhoijjaa, vieläkin joku heittää vanhentunutta läppää paperikartan ensisijaisuudesta. Paperikartta on pirun hyvä väline, mutta plotteri on parempi 99% veneilijöistä ja veneilyajasta. Ai niin, nimimerkkisi on venemyyjä. Sitten ymmärrän miksi haluat porukoille paperikarttoja; niiden avulla kolisee varmemmin.

Tässä pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan: paperikartta ja kartankäytön osaaminen. Jälkimmäinen on välttämättömyys plotterikäyttäjällekin mutta paperikartta sinällään joutaa nykyään varavälineeksi.

10-14 kirjoitti:

Tässä pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan: paperikartta ja kartankäytön osaaminen. Jälkimmäinen on välttämättömyys plotterikäyttäjällekin mutta paperikartta sinällään joutaa nykyään varavälineeksi.

Lue lisää

You nailed it!

Jokaisessa paperikartassakin pitäisi olla sama varoitus. Niillä kuitenkin tulee enemmän virhepaikannuksia ja onnistuessaankin paikannus ja suunnanmääritys on huonompi kuin hyvän GPS:n tai tutkan.

Faktaa on ainakin se että jos jotakin ikävää tapahtuu, niin kova huuto syntyy, jos veneestä ei löydy ko. alueen painettua karttaa - riippumatta siitä kuinka monta plotteria siellä oli.