Hääpäivän vietto

Varsinaiset rällingit 40v hääpäivänä. Vaimoni muistutti asiasta ja varasin pöydän loma-asuntomme parvekkeen vastapäisestä, tasokkaasta El Meson de la Costa raflasta.
Varauksen yhteydessä mainitsin juhlimisen aiheen joten ravintola tarjosi pullon kuohuviiniä.
Illastimme ja lahustimme asunnolle.

45v juhliksi vaimolleni riitti lounas kohtuhintaisessa ravintelissa.

Tuossa nuo 47:n vuoden juhlat ovatkin.
Saa nähdä miten selviän 1,5kk:n kuluttua olevasta 48:sta.

Kyllä juhlitaan, vaihtelevin tavoin. Hopea- ja rubiinihääpäivinä matkustettiin SUomen rajojen ulkopuolella ja juhlistettiin vuosipäivää pidemmän kaavan mukaisesti. Joskus on käyty ulkona syömässä, joskus laitettu kotona yhdessä ruokaa jne. JOskus ei ole juhlistettu muuten kuin mies on ostanut kukkia ja minä keittänyt kakkukahvit.

Vähintään juodaan lasit kuohuviiniä. Aina muistetaan jotenkin.

Ei muita, kun täysiä kymppejä, tulee nyt syksyllä 20 v täyteen ,niin päätettiin pitää osa lomasta elokuussa ja matkustetaan Venetsiaan jossa oltiin häämatkalla.

Ensimmäinen avioliittoni kesti 20 vuotta. Emme viettäneet hääpäivää emmekä juhlistaneet muitakaan suhteen "merkkipäiviä".

Toisessa liitossani huomioimme suhteemme merkkipäiviä (kihlaus, hääpäivä, muut suhteemme kannalkta erityiset päivät), toistemme syntymäpäiviä, muistamme Jouluna, Ystävänpäivänä jne.

Siihen en ota kantaa onko jompi kumpi käytäntö toistaan parempi tai huonompi. Jokainen suhde on erilainen käytännöiltään. Mutta omalla kohdalla romantiikkaa ja tuteita ravitsee kyllä se, että huomioimme toisiamme juhlassa sekä arjessa enemmän kuin mihin olen aiemmin tottunut. Koen itseni jotenkin arvokkaammaksi ja tärkeämmäksi tässä suhteessa.

Meillä aviovuosia takana vasta 6, yhteistä taivalta 12. Omaa rouvaani muistan hääpäivänä milloin mitenkin. Viimeksi yllätin vaimoni kunnon pihviaterialla viinin kera hääpäivänä. Hän on yllättänyt minut leipomalla. Joskus olemme varanneet hotelliyön omasta kaupungistamme parhaasta hotellista ja tehneet irtioton normaalin perhe-elämän arkeen. Se on tehnyt hyvää.

Jos jompikumpi muistaa tuon päivän, se tulee mainittua. Meille jokainen päivä on yhtä arvokas. Ollut jo kymmeniä vuosia!

Hääpäivää ei juhlita mitenkään, kumpikaan ei sitä muista, koska sillä päivällä ei ole samanlaista myönteistä merkitystä kuin tapaamispäivällä.
Sen muistaa molemmat ja sitä juhlimme joka vuosi. Me olemme miehen kanssa olleet yhdessä ensitapaamispäivästä saakka. Meillä rakkaus iski kertalaakista eka silmäyksellä. Yhteen muutettiin 2 viikon päästä.

Meille vihkiminen oli sairauden sanelema juttu. Olimme asuneet yhdessä jo yli 15 vuotta, emmekä olisi menneet vihille edes silloinkaan, mutta sairastuin vakavasti, elinaikaodotteeni oli alle 3 kk.
Kävimme vihillä pelkästään sen takia, kun kaikki omaisuuteen ja lapsiin liittyvät asiat ovat helpompia avioliitossa ollessa kuin avoliitossa, siinä tapauksessa jos toinen kuolee.
Onneksi en kuollut, nyt ollaan oltu yhdessä jo 45 vuotta :).

On säästynyt tuollaiseltakin, monet varmasti viettää mutta...ei ole avioliitto mua varten jo nuorena päätin etten mene avioon. Myös nykyinen pitkä aikainen naiskumppani hyväksyi asian muutaman kerran keskustetuaan aiheesta.

Ei vietetä ja jos laitan jotain erikoista tai vaikka ostan lahjan, niin mitään vastinetta ei asialle saa. Joten en enää edes yritä. Ystävänpäiväkin on kuulemma kaupallista hömpötystä, joten sitä en mainitse enää ikinä.

Ei mitenkään.