Ongelma on se, etten yksinkertaisesti tunne enää mitää "vetoa" mieheeni. En ole tuntenut moneen vuoteen. Viimeksi harrastimme jotain yli puoli vuotta sitten (joskus keväällä). Minulla on aivan normaalit tarpeet, mutta en voi toteuttaa niitä mieheni kanssa kun yksinkertaisesti ei kiinnosta. Mieheni on oikein anopin unelma - ei ryyppää, ei polta,koulutettu, vaki työssä, suht'koht' ok ulkonäöllisesti. Vaikka sanonta "ei koolla ole merkitystä" onkin kulunut selventää se ehkä hieman ongelmakohtaa makuukamarielämässämme. En todellakaan halua loukata miestäni arvostelemalla hänen fyysisiä ominaisuuksiaan mutta vaikka minulla on kohtalaisen hyvä mielikuvitus se ei vain riitä. Mieheni sanoo rakastavansa minua, mutta minä en tiedä mitä teen; Pitääkö minun elää loppuelämäni mieheni kanssa tuntematta intohimoa ? Tiedän kyllä, että seksi ei merkitse kaikkea mutta
kokonaan ilman ? En itse asiassa tiedä jaksanko jatkaa tätä avioliittoa ? Neuvokaa minua.
kokonaan ilman ? En itse asiassa tiedä jaksanko jatkaa tätä avioliittoa ? Neuvokaa minua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei tuohon tarvitse avioliiton loppua.
Hus lelukauppaan siitä! Turha kireys pois ja anna jutun viedä koeile edes.Jos sittenkään ei suju kannataa käydä alan terapeutilla, onneksi niitäkin nykyään on.Kaikkea hyvää teille!!
itselläni sama tilanne, mieheni piti poikottia kaksi vuotta seksin suhteen,mut olin kärsi vällinen ja odotin jotain mieheni puolelta ,mutta turhaan hän oli jo omistautunut toiselle!
Tunsitko suhteenne alussakaan mitään alkukiinnostusta tai yleistä seksin- ja läheisyydenpuutetta voimakkaampaa intohimoa miestäsi kohtaan? Tai muuta kuin kiintymysrakkautta (jota voi ystäviäänkin kohtaan tuntea)? Ehkä olet yksinkertaisesti väärän ihmisen kanssa. Kenties miehesikin tuntee pohjimmiltaan samoin, vaikkei haluaisikaan erota, koska tuntee olonsa turvalliseksi kanssasi. Mutta jos suhteenne on pitkään jäänyt ystävyystasolle (jos siihenkään?), miksi ette menisi vihreämmille laitumille, jossa kumpikin voisi löytää uuden onnen ja sopivan ihmisen? Siis siirtyisi elämässä eteenpäin? Eihän se estä sitä, ettettekö voisi pitää edelleen yhteyttä ystävinä. Sillä sitähän tuo nytkin on, jos seksi ja intohimo puuttuvat.
En usko, että sillä tietyllä koolla olisi suurtakaan merkitystä, jos kaikki muu olisi kunnossa ja eroottista rakkautta välillänne olisi. Itselläni on nimittäin suunnilleen sama tilanne miesystäväni kanssa, jolla on kohtuullisen kokoinen, mutta kun meillä ei enää yksinkertaisesti puolin ja toisin ole riittävästi seksihaluja toisiamme kohtaan. Muuten kyllä, ainakin itselläni, on halut tallessa ja kumpikin on ok-näköinen ja herättää muissa kiinnostusta.
Oma miesystäväni ei ehkä ole aina ollut täydelllinen "anopin unelma" ja siitä on minuun jäänyt arvet, mutten usko sen olevan pääasiallinen syy sänkypuuhiemme loppumiseen. Alussa seksielämäämme piti yllä uutuudenviehätys ja kummankin seksin- ja läheisyydenkaipuu. Mielestäni emme kuitenkaan yksinkertaisesti rakasta toisiamme kuin ystävinä, ja väliltämme on aina puuttunut intohimo. Aiemmissa suhteissani sitä on sen sijaan ollut, joten tiedän kyllä, millaista se on. Se on sitä kemiaa, jota joko on tai ei ole.
teitä puutteessa elävät. Onko seksi kaiken pelastava juttu. Onhan elämässä muutakin kuin sänkyhommat. Tuntuu kyllä, että olette tyystin seksihulluja. Minun mielestä jos seksiä harrastaa joka ilta tai useamman kerran päivässä, menettää hohtonsa. Kyllä elämässä se muu yhteenkuuluvaisuuden tunne ratkaisee. Välittämistä voi ilmaista muutenkin kuin sängyssä. Se keskinäinen lämpö, yhteenkuuluvaisuuden tunne, asioitten suunnittelu ym. asiat on oikean parisuhteen perusta. Jos jollakin on pitempiä pausseja sänkyhommissa, niin onhan tilattavissa "tuuraajia"(hieromasauva). Antaa hyvän olon eikä tule omantunnon tuskia. Sillä karsit pois vieraat miehet ja halut niihin. Varmaankin miehille on samaa asiaa ajavia laitteita. Naisillahan nuo puutokset tuntuvat enemmän olevan.