...on päässyt pyörittämään jopa kolmea naista yhtäaikaa, mutta itse en ole saanut ihmisrakkaanakaan yhtäkään naista tykästymään itseeni?
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005327786.html
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005327786.html
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
No ensinnäkään, ei se Linkola ketään ihmistä suoraan vihaa, vaan ihmisen tapaa tuhota maapalloa ja se on hänen näkemyksensä. Sinusta en tiedä mitään, mutta ilmeisesti Linkola on miellyttänyt naisia, kun ovat olleet hänen kanssaaan. Varmaan ihan omalaatuinen äijä, mutta ei hän minusta mikään inhottava ole, hän on vaan ehkä sitä mieltä, että ennemmin pelastettaisiin kiven päältä sammal, kuin yhdenkään ihmisen henki.
Niin, siis kysymys onkin siinä että miksi ihmisiä ainakin lajiina vihaavanakin on saanut jatkuvasti pari kolme naista yhtä aikaisesti kiinnostumaan itsestään... sitä kun vertaa omaan tilanteeseeni mikä (tietenkin) on se että ei ole tullut koettua sitä erotiikkaa kenenkään naisen kanssa.
Niin ja vastasin, että hän on miellyttänyt noita naisia. Äijä kyllä vaikuttaa sellaiselle, että ei paljoa välittäs ja tarvitsisi ketään, mutta miellyttänyt hän on naisia, ei vaikuta sellaiselle, että ois väkisinkään naisia pitänyt.
Ja pointtisi oli??? Ei kai kukaan ole väittänyt tai uskonut että nuo naiset olisivat olleet väkisin pidettyjä?
Niin että ne naiset vaan piti siitä Linkolasta ja piste. Eipä toi oo mikään komee, eikä sosiaalinen, mutta kolme naista piti siitä. Jospa se oli oma itsensä ja ei yrittänytkään miellyttämällä miellyttää.
Onnittelut, kolmen vastauksen jälkeen olet päässyt täsmälleen lähtökysymykseeni.
Ei ole komea, ei sosiaalinen, on oma itsensä eikä yritäkään miellyttämällä miellyttää - pätee moneen palstaätmiinkin, missä on ne kiinnostuneet naiset, edes se yksi?
Ja tarkennus: Linkolalla oli kolme naista SAMAN aikaisesti, elämänsä aikana yhteensä varmaan kymmeniä.
No varmimman vastauksen saa niiltä Linkolan naisilta. Mahdotonta sanoa ja speguloida mitkä ne syyt on, että Linkolalla naisia on ollut...
Ei toisia voi matkia. Vaikka Linkolan naismagneetti ois määrätietoisuus ja kaunokirjallisuuden tuntemus, tilastointi ja karu elämäntapa, niin ei se jollain toisella toimi..siis että matkis vaan Linkolaa...
Täällä moni toivoo pelastuksen saapuvan naisen muodossa. Kun se nainen tulee elämääni, minä saan kaiken kohdalleen....lihavat laihtuu, ujot puhuu, alkoholisoituneet napsauttaa korkin kiinni...ja kun se ei nyt pätkähdä tullakaan, vaikka sitä treffisivuilta kuin haetaan ja ollaan kilttejä ja huomaavaisia, sitä pettyy...ja katkeroituu.
Sitä litistää itse jo itsensä mitättömäksi.
Ja minä ihmettelen mihin nykyajan kyynisyydessä on unohtunut se että rakastuminen tai ihastuminen voi todellakin saada ihmisessä paljon positiivista kehitystä aikaan.
Esimerkiksi kaksi parhaiten alkoholismista eroon auttavaa elämäntapahtumaa on rakastuminen tai uskoon tulo. Myös se että löytää uuden ihastuksen saattaa tosiaan kannustaa laihduttamiseen. Aika monessa naisten laihdutuskertoumuksessa mainitaan, että uusi miesystävä kannusti, tai halusi vaikuttaa paremmalta, jne jne. Naisten tapauksissa siis laihduttamisen ja ihastumisen yhteys on tunnistettu ja hyväksytty.
Mutta nykyisessä arvomaailmassa miehen pitää olla valmis ENNEN kuin suhdetta voi syntyä: ei saa olla alkoholisti, ei saa olla lihava tai epäsiisti, ei saa olla heikkoitsetuntoinen, jnpp.
No tuskin kukaan itseään miksikään valmiiksi ikinä saa, mutta itsetunto ja itsevarmuus, ne sananakin jo suuntaa itseellisyyteen. Se on oltava jokin sellainen itsestään tuleva kantava asia. Sitä ei voi rakentaa kenenkään muun kannettavaksi ja sitä varmaan moni nainen huomaamattaankin pelkää.
Tuohon Linkolaan palatakseni, ei hänkään näytä juuri tarvitsevan naista elääkseen. Mutta taatusti hän on nauttinut naisen seurasta ja ilmeisesti naiset myös hänen seurastaan.
Ja sit noihin kumppanin tuomiin kannustuksiin. Tottakai toimiva yhteiselo kannustaa jo itsessään parantamaan elämää. Mutta sekin pitää tulla halusta tehdä ne asiat itselleen, ei toisen vuoksi. Se käy rankaksi. Ei voi ajatella, että kyllä ton pullukan saa laihdutettua kun se on mun kaa vähänaikaa...
Mutta vaikutat fiksulle ihmiselle. Ihmettelet ja ajattelet asioita. Se on helkatin hyvä juttu. Tee sitä lisää ja elä kangistu yhteen ajatukseen. Jokaisella on oma tie ja se pitää löytää. Oppimalla se ihminen on aina päässyt tavoitteihinsa. Ja kokemalla, eli elämällä.
Toisia ihmisiä voi seurata ja oivaltaa heistä jotain, mutta jokaisella on ihan oma elämä. Sitä tässä itsekin katsellaan. En minäkään ole valmis, eikä minullakaan ole itsetunto ja varmuus rautainen...mutta hyväksyn sen ja päivä päivältä on helpompi elää sen ajatuksen kanssa, toisaalta sitäkin se itsetunto on....itsensä tuntemista ja itsensä hyväksymistä. Nää eväät on annettu ja näillä mennään.
Eihän hänestä ollut samaan aikaan edes kiinnostunut useampi. Vaimohan oli kyllästynyt siihen, miten vaikea hän oli suhteessa. Ehkä hän oli seurustellessa mukavampi kuin elämänkumppanina - seurustellessa ei asuta yhdessä, joten toisen askeettinen ja tiukka elämäntyyli ei aiheuta ristiriitoja. Ja jos naiset ovat olleet jotenkin samanhenkisiä ajatusmaailmaltaan, kuten tuosta nyt voisi kuvitella, niin varmaan silloin seurustelu onnistuu ihan hyvin. Kyllähän jutusta kuitenkin sellaisen käsityksen saa, että pitemmän päälle hän saattaa muuttua hankalaksi.
Toisaalta tunnen miehiä, jotka ovat suhteissaan tosi ihania ja joustavia, mutta muille ihmisille tosi hankalia. Eli ihminen voi olla lähisuhteissaan ihan toisenlainen kuin millaisen käsityksen muut hänestä saavat - varsinkin, mikäli hankala julkisivu yhtään liittyy siihen, että on rakennettu jokin kuori itsen ja maailman välille.
"Mutta nykyisessä arvomaailmassa miehen pitää olla valmis ENNEN kuin suhdetta voi syntyä: ei saa olla alkoholisti, ei saa olla lihava tai epäsiisti, ei saa olla heikkoitsetuntoinen, jnpp. "
No, yleensä ihmiset toivovat suhteelta kumppanuutta, eivätkä hae jotain personal trainerin tai psykoterapeutin paikkaa ;) Se uskoontulo on parempi tapa päästä alkoholismista kuin parisuhde. Sellainen suhde, joka perustuu halulle auttaa toinen alkoholismista ylös, perustuu vääränlaiseen alkuasetelmaan. Ja suurimmaksi osaksi se on tuomittu epäonnistumaan. Syy, miksi ei toivota mainittuja ominaisuuksia, on se, että suurimmaksi osaksi nämä ominaisuudet tulevat pysymään, ellei ihminen ITSE tee asioille jotain.
Ja sitä paitsi jos nainen ottaa heikkoitsetuntoisen alkoholistin, minkä seurauksena tulee onnettomaksi, niin palstallahan syyteltäisiin häntä kuitenkin siitä, että "miksi pitää ottaa alkkiksia eikä kunnon miehet käy". Valitettavasti addiktiot istuvat tiukassa eivätkä ne noin vaan lähde ihmisestä. Periaatteessa uskoontulokin saattaa perustua siihen, että yksi addiktio korvataan toisella addiktioon vertautuvalla asialla - koska eihän näistä yleensä mitään tapaluterilaisia tule, vaan tunnustavia herännäiskristillisiä.
Et lukenut juttua kunnolla:
"Kirjan mukaan avioliitto kariutui lopulta vuonna 1974 seitsemän viikon soutuveneretkeen Ahvenanmaan ympäri. Koko perhe oli mukana ja välillä hengenvaarassa merenkäynnin vuoksi. Eroon vaikutti myös Linkolan suhde kustannusvirkailija Sirkka Kurki-Suonion kanssa. Kirjan mukaan tieto tästä oli Aliisalle vain helpotus."
Tuo ei jätä epäilyn varaa sille että tuon soutuveneretken aikana Linkolalla oli jo suhde Kurki-Suonioon.
Toinen kohta:
"Kurki-Suonion lisäksi nousee esiin Anneli Jussila, jonka kanssa seurustelu ja ystävyys menevät Linkolalla limin ja lomin Kurki-Suonion kanssa. "
Eli kolme yhtäaikaista oli hieman taiteellista liiottelua, mutta ainakin kahdesti hänellä oli kaksi naista kierrossa samaan aikaan.
Ja käsitit tuon alkoholismijutun aivan väärin päin: kyse ei olisi siitä että ei-alkoholisti haluaisi auttaa alkoholistin ylös vaan siitä alkoholistin halusta parantaa elämäänsä jossa on kumppanin muuta tullut uutta sisältöä kuin viinan kittaus.
No tuost avioliitosta ainakin välittyy selkeästi kuva, että huonosti on mennyt jo pitempään - niin huonosti, että tuo soutuveneretki ja uusi suhde ovat olleet helppoja ja helpottavia tekosyitä lopettaa koko juttu. Ja täytyy sanoa, että kyllä minuakin äitinä alkaisi vituttaa kunnolla, jos lasten isä haluaisi väen vängällä omien harrastustensa vuoksi vaarantaa lasten hengen. Sitä juttu ei kerro, miksi hengenvaaraan jouduttiin - halusi Linkola esim. väkisin soutaa huonolla säällä vai mitä.
Ok, ehkä käsitin väärin, mitä tarkoitit - mutta periaatteessahan tuon pitäisi mennä niin, että kun alkoholisti tapaa kiinnostavan henkilön, hän itse hakeutuisi hoitoon voidakseen parantua alkoholismista voidakseen aloittaa suhteen tämän toisen kanssa.
Se on ihan ymmärrettävää, että ihmiset eivät ryhdy suhteeseen addiktien kanssa.
Kyllähän minä vaimon/äidin motiivit ymmärrän vallan hyvin, ei tässä niistä ollutkaan kyse, vaan siitä että Linkolan kaltainen vaikea tyyppi on kuitenkin niin kiinnostava persoona että kahteenkin otteeseen on kahden eri naisen kanssa jonkinlaisessa intiimisuhteessa. Kun meitä ätmejä on syytetty siitä että olemme yksin vain koska olemme niin vaikeita. Linkolakin oli vaikea, silti naisia riitti.
Alkoholistiesimerkistä: nuo eivät ole toisensa pois sulkevia, hoitoon voi hakeutua ja siinä olla samaan aikaan kun on suhteessakin. Se ei varmasti ole helppoa, ja ehkä siitä ei tule mitään, mutta se on juuri sitä kumppanuutta: otat ja annat oman osasi. Suhde voi auttaa hoitoon sitoutumisessa, sen sijaan jos et kelpaa sellaisena kun olet ja se suhde on vasta palkintona raitistumisesta, ja siihen astinen tie on kuljettava yksin, niin se on eri juttu.
Mutta mitä se alkoholisti antaa? Kyllähän tuossa alkoholistin kumppani joutuu antamaan enemmän. Pitkässä suhteessa tulee väkisin ajanjaksoja, jolloin toista joutuu tukemaan ja kannattalemaan, mutta se on eri asia. Suhteen alussa se väistämättä tarkoittaa sitä, että "juttu ei toimi", koska suhde ei pääse kehittymään, syntymään ja syventymään, jos vain toinen on antava ja joustava osapuoli ja toinen se, joka ottaa. Ja alkoholistin panokseksi ei oikein riitä "lupaus" parantumisesta.
Ei sille vaan oikeasti mitään voi, että uuden ihmisen kohdalla addiktio on turn off. Nyt puhutaan alkoholismista, mutta mitä, jos toinen olisi narkomaani? Suuri osa ymmärtää, että ei aloita suhdetta narkomaanin kanssa. Mutta jostain syystä alkoholismia ei nähdä samalla lailla. Mikä tahansa addiktio tarkoittaa aika usein sitä, että se addiktio tulee ensin, kaikki muu vasta sitten. Sellaisessa asetelmassa ei vain pääse alkamaan mikään suhde.
Suhdehan ei ala vain niin, että kumpikin päättää niin. Tai sillä lailla voi toki alkaa jokin suhteen näköinen. Mutta emotionaalisesti suhde ei pääse kehittymään, mikäli molemmat eivät ole samalla lailla siinä mukana.
Eri asia silloin, jos hoitoon on jo hakeuduttu. Mutta jos addiktio on vahvasti päällä ja toisen pitäisi ensin rakastaa ja ymmärtää, niin silloin kuvio on aika mahdoton.
Kyllähän alkoholistit joskus saavat kumppanin. Mtta yleensä ne kumppanit ovat läheisriippuvaisia, itsekin psyykeltään rikkinäisiä ihmisiä, jotka ovat esim. kasvaneet alkoholistiperheessä ja omaksuneet sieltä asetelman, jossa oma rooli on hoivata ja tukea alkoholiriippuvaista - oman mielenterveytensä ja hyvinvointinsa kustannuksella.
Vastauksen kysymykseesi tiivistäisin niin, että julkisuudessa oleva henkilö on aina jollain asemaa osoittavalla tavalla erityinen, massasta poikkeava ja aina on naisia joiden mielestä se on kiinnostavaa. Joillekin se voi olla kiinnostuksen välttämätön edellytys.
En usko että naiset parinvalinnassa juurikaan ajattelevat sitä, millaista itse elämä parina olisi.
Ei Linkola tee kuten saarnaa.
Vaan niinhän se Senecakin sanoi: "Älkää tehkö kuten minä, tehkää kuten sanon".
Ei täysin, mutta hyvin lähelle elää juuri niin kuin saarnaa. Toisin kuin esimerkiksi lähes jokainen luonnonsuojelijana itseään pitävä tekopyhä Vihreiden kannattaja.
Jos asettaa referenssipisteen noihin city-vihreisiin, niin Linkola on oikeastaan ihan hyvä jätkä.
Niin.
Nimenomaan. Siellä vaan huru-ukko edelleen hönkii hiilidioksidia ilmakehää pilaamaan. Lapsiakin on tehnyt maailmaan ja Kanarialle saakka kuvan perusteella pitänyt joskus soudella kalastamaan.
Korkea status tietyissä piireissä.
"Minä olen jo niin haalea ja vanha, ettei minulla ole mihinkään intoa. Tietysti ajattelen... muistot ovat raskaita... Kun elämässä ei ole enää mitään muuta kuin muistot. Pelkät muistot, Linkola suree elämäkerran lopussa."
Tämä oli koskettava kohta. Tuolta minustakin tuntuu vaikka ikää ei ole puoltakaan siitä mitä Linkolalla. Maailma on muuttunut niin nopeasti että tämä toimintaympäristö ei tuota enää tuloksia eikä edes ilon aiheita. Kaikki naissuhteet ovat vain muistoja ajalta jolloin tavallinen mies saattoi edes joskus kelvata. Toivo on mennyt naisten ja luonnon suhteen.
naiset tykää paskan puhujista, linkkolan höpinät olivat aika tyhjän päivästä höttöä
Linkolalla on mielenkiintoisia ajatuksia. Jotkut osuu yksiin mun ajatusteni kanssa, osa ei.
Viime aikona on jo tullut mieleen, että onko enää järkeä suojella yhtään mitään, luontoa tai ihmistä. Ihminen ajaa tän kaiken kuitenkin tuhoon, luultavasti se on jo tehty peruuttamattomasti. Tai jos ei ole, pelastaisiko joku ihmiset tappava pandemia edes luonnon? Noita ihmisharvennuksia on ollut kautta historian ihan luonnostaan, vaan nykyään viisas ihminen vaan lisääntyy ja täyttää maan...
Meteoriitti voi toki ehtiä ensin.
Koska hän on jämäkkä jätkä, jolla on mielenkiintoisia mielipiteitä.
Karismaattinen oman tiensä kulkija?