jo marraskuussa -41 heittäessään Eteläisen Armeijaryhmän joukot rajulla vastaiskulla Mius-joen taakse. Samalla maailmalle selvisi, että huolimatta samanaikaisesta Moskovan suurtaistelusta Puna-armeijan kaikki voima ei ollut keskistettynä Moskovan eteen, sitä riitti muuallekin.
Pahaa osoitti myös kun neukku valtasi Tihvinän takaisin vaikka se olisi ollut ehdottoman tärkeä Leningradin saarron kannalta.
Jos nazijohto olisi tajunnut nämä merkit oikein niin se olisi toiminut ihan toisin. Nyt ei toiminut vaan menetti melkein kaiken kaluston ja joutui 1942 aloittamaan Wehrmachtin varustautumisen sodan jatkamiseen lähes nollapisteestä. Siihen sillä ei olisi ollut varaa kun sen kolme suurta vastustajaa varustautuivat myös yötä päivää.
Pahaa osoitti myös kun neukku valtasi Tihvinän takaisin vaikka se olisi ollut ehdottoman tärkeä Leningradin saarron kannalta.
Jos nazijohto olisi tajunnut nämä merkit oikein niin se olisi toiminut ihan toisin. Nyt ei toiminut vaan menetti melkein kaiken kaluston ja joutui 1942 aloittamaan Wehrmachtin varustautumisen sodan jatkamiseen lähes nollapisteestä. Siihen sillä ei olisi ollut varaa kun sen kolme suurta vastustajaa varustautuivat myös yötä päivää.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hitlerin päätös jo kesällä oli, että sotatalous saatetaan rauhankannalle syyskuun -41 jälkeen koska sota idässä on siihen mennessä ratkennut. Vakava virhearvio kuten yleensäkin sodissa on vastustajan aliarviointi.
Niin, mitä muuta Hitler olisi sitten voinut tehdä kuin jatkaa sotaretkeään?
Saksa olisi voinut tarjota aselepoa Neuvostoliitolle. Stalin oli aiemmin esittänyt rauhaa luopumalla Ukrainasta, joten ehkä tästä olisi päästy sopimukseen. Luonnollisesti jo valloitetut Baltian maat olisivat kuuluneet Saksalle. Suomikin olisi saanut Karjalan takaisin ehkä jotakin bonusta Itä-Karjalasta.
Mutta ongelma olisi ollut, kuinka kauan rauha idässä olisi kestänyt. Neuvostoliitto olisi kiihdyttänyt varaustaumistaan uuteen sotaan.
Saksan olisi tullut päästä rauhaan myös lännessä. Se olisi ollut ilmeisen vaikeaa, kun Churchill oli Iso-Britannian pääministerinä. Ainoa todellinen ja uskottava rauhantarjous olisi merkinnyt Saksan vetäytymistä Ranskasta. Tällaista tarjousta Hitlerin lienee ollut mahdoton toteuttaa sisäpoliittisesti.
------Niin, mitä muuta Hitler olisi sitten voinut tehdä kuin jatkaa sotaretkeään?---
Pysäyttää heti turha ja voimia (miehiä, kalustoa) kuluttava hyökkäys Moskovaan, lyhentää sekavia rintamia ja alkaa perustaa lujia talviasemia sekä varautua kaikin tavoin talviseen sodankäyntiin. Tätä se tollo ei kuitenkaan tajunnut koska eihän ali-ihmisille voinut antaa periksi.
Talvella 1941-42 käytiin myös Krimillä tosi rajuja taisteluita joissa Saksan 11. Armeija oli tiukoilla. Mannsteinin johdolla nekin taistelut päättyivät lopulta Saksan voittoon tosin valtavin tappioin.
Jos ja jos.... olipa huono ketjunavaus... miksi jatista päivänselvistä asioista...
Hyökkäys kulminoituu aikanaan päästyään riittävän pitkälle tukialueeltaan. Saksalaiset olivat edenneet tuhatkunta kilometriä viidessä kuukaudessa ja kärsineet sekä kalusto- että miehistötappioita, jotka siinä vaiheessa tietysti kohdistuivat enimmältään parhaisiin iskujoukkoihin. Panssaridivisioonilla oli voimaa enää noin kolmasosa siitä mitä juhannuksena. Pitkien yhteyksien takia oli huoltovaikeuksia ja talvi tulossa.
Lisäksi kaikki oli jo pantu peliin. Reservejä ei juuri ollut ja ongelmatilanteissa jouduttiin irrottamaan joukkoja yhdestä rintamankohdasta toiseen. Esimerkiksi Carell toteaa, että joulukuussa olisi tarvittu jokaisen itärintaman armeijaryhmän tueksi uusi reserviarmeija. Mutta niitä ei ollut, sillä Saksan aineellinen voima ei riittänyt tällaiseen jättiläissotaan.
Barbarossa pysähtyi voimien puutteeseen ja olisi voinut kääntyä täydelliseksi tappioksi. Mutta eivät venäläisetkään olleet häviökierteen jälkeen mitenkään virkeässä kunnossa. Kalustoylivoima saavutettiin vasta myöhemmin ja johtajatkaan eivät olleet vielä kasvaneet valmiiksi. Paikallisia menestyksiä ei saatu laajenemaan suuriksi saarrostuksiksi ja saksalaiset pääsivät toipumaan.
Nyt on helppo todeta, että saksalaisten talvi olisi varmaan sujunut paremmin, jos hyökkäys olisi pysäytetty kokonaan marraskuun alussa Vjazman-Brjanskin jälkeen. Kuukausi linnoittamista ja reservien hankintaa, jonka jälkeen olisi levänneinä otettu vastaan venäläisten hyökkäykset. Mutta tilanne tietysti näytti tuolloin niin suotuisalta, ettei tähän maltettu ryhtyä. Oli varmaan vaikea uskoa, että venäläisillä olisi vielä reservejä vakavaan vastaiskuun.
Neuvostoliitto oli aivan surkea, vasta amerikkalaisten tuella alkoivat pärjätä. Lend
Lease pelasti kauhuvaltion.
------Neuvostoliitto+oli+aivan+surkea,+vasta+amerikkalaisten+tuella+alkoivat+pärjätä----
Hitler uskoi jo itsekin niitä ali-ihmishoureitaan ja siksi läksi idän sotaretkelle kuten Putin Ukrainaan "helppo voitto edessä, mikään ei voi mennä vikaan".
"huolimatta samanaikaisesta Moskovan suurtaistelusta Puna-armeijan kaikki voima ei ollut keskistettynä Moskovan eteen, sitä riitti muuallekin"
Siitä ei ollut sodan alusta saakka mitään epäselvyyttä, että Neuvostoliitolla riitti miehiä ja kalustoa tuhlattavaksi toisarvoisiin suuntiin. Hyökkäyksen alkaessa kesäkuussa Puna-armeijan painopiste oli Ukrainassa, kun taas Akselivaltojen nykyisen Valko-Venäjän alueella. Tunnetuin seurauksin: saksalaiset saartoivat ja tuhosivat vastassaan olleet joukot Pripetin soiden pohjoispuolelle Bialystokin metsiin. Saksalaiset etenivät hyvän matkaa itään ja ohitettuun Propetin suot kääntyivät etelään edeten Kiovan itäpuolella ja saartoivat neuvostojoukkojen Ukrainassa olleet voimat itärintaman suurimmassa saarrostustaistelussa.
Mitä idemmäksi saksalaiset etenivät, sitä leveämmäksi heidän rintamansa kävi. Kun saksalaiset keskittyivät hyökkäämään sivustoilla, siirsivät myös neukut voimiaan sekä pohjoiseen että etelään, sillä kummassakin suunnassa saksalaiset uhkasivat saavuttaa elintärkeitä alueita. Saksalaisten aloitettua hyökkäyksensä taas uudelleen kohti Moskovaam he pääsivät hyvin helposti eteenpäin, koska neuvostovoimat eivät olleetkaan irroitettavissa sivustoilta takaisin keskisen rintaman osan puolustamiseen. Zukov laski kylmähermoisesti kenraali talven ja Siperiasta siirrettävien joukkojen varaan, samalla kun sivustoillakin talven tulo mahdollisti saksalaisten lyömisen takaisin.
Saksalaiset olivat laskeneet voimansa väärin, mutta ei heitä vastassa silti ollut mitään mittaamatonta ylivoimaa. Ei koko Neuvostoliitonkaan väestö ollut kuin 2,5 kertaa Saksan väestö, tosin Saksan voimia oli kiinni lännessä merkittäviä määriä kun taas neukut ohensivat itäisen rajansa joukot todella ohueksi siirtäen niistä merkittävän osan saksalaisia vastaan.
Saksalaiset yrittivät liian monella suunnalla yhtä aikaa ja lopulta se oli ensin rospuutto ja sitten talvi, joka pysäytti heidät, ja tuotti myös mittavat kalusto- sekä huomattavat miestappiot. Saksalaisilla oli kuitenkin hallussaan Neuvostoliiton tuottavimmat osat, eivätkä neuvostojoukot kevättalvella 42 kehittämästään yleishyökkäyksestä huolimatta saaneet niitä takaisin. Moskovan edustalla saksalaiset vetäytyivät, muualla Neuvostojoukkojen hyökkäys hukkui heidän omaan vereensä. Ilman lännen apua neukut olisivat nääntyneet nälkään muuallakin kuin Leningradissa talven 42-43 koittaessa. Stalingradin taistelu olisi saattanut päätyä toisin.
On turha yrittää väännellä historiaa mystisiksi myyteiksi, joita äärivasemmistolla oli ennen muinoin tapana rustailla. Eivätkä toisen maailmansodan tarinat sovellu tämän päivän Ukrainaan muutenkaan. Asetelma on aivan toinen ja nykyinen Venäjä on paljon heikompi kuin Stalinin johtama Neuvostoliitto oli.
Marraskuun päätös jatkaa hyökkäystä Moskovaan oli huonoi ja kenraalien huijaamaratkaisu
-----Neuvostoliitto oli aivan surkea, vasta amerikkalaisten tuella alkoivat pärjätä. Pelastivat kauhuvaltion.-----
Itsensä länsivallat sillä pelastivat Saksan voitolta.
Saksalla ei ollut mitään keinoa vastata USA:n valtavaan teolliseen tuotantoon! Joten se olisi hävinnyt joka tapauksessa!
Neukku osasi vielä vuosina 1941-1945 ’oikeasti sotia’!
Putlerilla taas on käsissään täysin vetelä ”rupuliarmeija”!