Palstatotuus tutkitusti totta (taas)

Ja sama miesten suhteen. Kun se "kiltti ja kunnollinen" on ensin haksahtanut siihen pettävään jännäjennaan, niin seuraavassa suhteessa se sitten itse pettää sitä kilttikirstiään.

Sinä se jaksat huolta kantaa toisten pettämisistä ja pettämättä jättämisistä, eipä vois vähempää kiinnostaa. Tämäkin asia lienee ihmisten oma asia, jokainen tekee itse päätöksensä, miten toimii, siis pettääkö tai vastaavasti antaako sen anteeksi. Yleistäminen on helppoa, yhtä helppoa kuin laumakäyttäytyminenkin, molempiin syyllistyvät ovatkin sitten idiootteja. Jos opeteltaisiin ajattelemaan omilla aivoilla, niin moni olisi paljon tyytyväisempi elämässään. Mutta toisaalta, jos ei omassa elämässä mitään tapahdu, niin pitää alkaa pohtia naapurin elämää, johan tulee säpinää omaan tylsään elämään.

Mutta mitenkäs oikeaan elämään saa dallasta ja kauniitarohkeita muuten?

Mutta nostan taas olematonta hattuani ja kumarran maestrolle, sinulla se on vankkumaton asenne asioihin. Muistan aika-ajoin työntää jonkun mehiläisen tai muun pistävän ötökän haarniskan liepeestä, että pysyt liikkeessä.

No mutta. Mitäs tuohon voisi sanoa muuta kuin että elämä on riskejä täynnä. Jos haluaa elää, on uskallettava ottaa niitä riskejä. Muussa tapauksessa käytännössä tarkoittaa sitä, että ei uskalla elää. Aina kun rakastuu, ottaa samalla riskin sydämen särkymisestä - ainahan se kumppani voi vaikka kuollakin.

Lopulta sitä voi tulla - ja todennäköisesti tuleekin - paljon onnellisemmaksi, että uskaltaa rakastua ja olla toisen kanssa, vaikka suhde sitten päättyisikin pettämiseen, kuin jos on yrittänyt kontrolloida maanisesti elämässään kaikkea eikä ole uskaltautunut suhteeseen ollenkaan, tai sitten on aloittanut sen suhteen "väärän" ihmisen kanssa, joka nyt vaan tilastojen valossa näytti hyvältä.

Jännämiehet pettää aina ja naiset rakastaa jännämies pettäjiä.