Universumin geologia

Halkeamat ja vuotavat saumat

Vanhan veneen pohjassa on usein jos jonkinlaista pikkuvikaa. Saumat vuotavat ainakin keväällä ja saattaapa jokunen lautakin olla halki. Seuraavassa vähän pohdintaa halkeamien ja vuotavien saumojen korjauksista.

Haljenneet laudat

Muutaman millin levyiset halkeamat voivat hyvinkin turvota umpeen, mutta halkeamilla on paha tapa levitä. Vielä jos halkeamaa on samassa laudassa rinnakkain useammassa eri paikassa, niin kiinni turpoaminen on vielä epävarmempaa. Se, että vene on ollut kuivilla jo monta vuotta pahentaa tilannetta jonkin verran, kiinni turpoaminen ei välttämättä ole varmaa. Toisaalta 2 mm siisti halkeama on miltei "varma nakki", isommat eivät ole yhtä varmoja.

Halkeamien tukkiminen Sikafleksillä on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se tukkii reiän, mutta kun puu turpoaisi miltei kiinni ilman sikafleksiä niin fleksin kanssa halkeamaan vain muodostuu jännitystä, joka pyrkii repimään halkeamaa lisää auki. Flex toimii puuta halkaisevana kiilana turpoavassa puussa. Pahimmassa tapauksessa halkeama on ensi vuonna metriä pidempi ja paljon leveämpi. Jos päädyt sikafleksin käyttöön, niin käytä sitä vain leveämpiin rakoihin. Halkeamisen estämiseksi voit porata isompien halkeamien päihin reiät, joihin liimaat epoksilla puutulpan "stoppariksi", joka suojaa puuta halkeamasta lisää.

Puuveneen halkeamiin paljon Sikaflexiä parempia aineita ovat mm. Internationalin TÄT-tiivistemassa tai Farm 80. Mainitut "kitit" ovat pikimäisiä, pehmeitä bitumipohjaisia aineita, jotka puristuvat saumoista kiltisti ulos, kun vene turpoaa. Perinteinen aine olisi saaristolaisveneissä ollut tässä kohtaa puupiki eli vahvaksi pikeentynyt terva, mutta sitä ei tahdo saada nykyisin mistään ja mainitut kaupalliset tuotteet kelpaavat kyllä.

Suorien halkeamien korjaaminen on mahdollista ajamalla sirkkelillä tai yläjyrsimellä halkeaman läpi siisti ura, johon liimataan epoksilla vastaavanlainen pala puuta tilalle. Tämä on hankalaa, jos kyseessä on kovin repaleinen halkeama, mutta onnistuessaan korjaus on melko huomaamaton ja hyvin luja.

Jos vene on tasasaumainen niin laudan vaihto ei ole mahdoton juttu. Limisaumaisessa veneessä laudan vaihto on kertaluokkaa hankalampi jopi, kun jokainen lauta on kiinni aina kahdessa muussa laudassa eikä vain kaarissa.

Vuotavat saumat

Lisääntynyt vuoto ja veneen voimakas eläminen on usein merkki siitä, että veneen kyllästys olisi aika uusia. Perinteinen pellavaöljykyllästys turvottaa jonkin verran puuta ja vähentää puun kosteuselämistä merkittävästi. Jos uudelleenkyllästys ei auta, tasasaumaisessa veneessä eräänä vaihtoehtona on rimoitus, jossa saumat ajetaan auki jyrsinkoneella tai käsisirkkelillä ja näin syntyneeseen rakoon liimataan epoksilla kapea rima. Uraa ei ajeta ihan sauman pohjaan asti vaan noin 2/3 tai 3/4 -syvyiseksi, jotta puuhun jää vielä turpoamisvaraa. Rimojen asennusta helpottaa, jos ne ovat aavistuksen verran kiilamaisia. Liian kiilamaisia tai tiukkoja niistä ei saa tehdä, koska silloin kaaret joutuvat koville kun laudoitus on liian tiukka.

Rimoituksen jälkeen vene on syytä joka tapauksessa kyllästää huolellisesti. Olen antenut kertoa itselleni, että vanhan veneen kyllästämiseen pellavaöljy olisi parempaa kuin Owatrol tai Impreg. Pellavaöljy turvottaa puuta, mutta Owatrol ja Impreg eivät. Owatrolin ja Impregin kanssa pitää siis pitää huolehtia siitä, että runko ei ole liian kuiva venettä kyllästettäessä. Kyllästyksen jälkeen puun kyky turvota vähenee samalla kuin muukin kosteuseläminen, joten voi käydä niin, että puu ei pysty turpoamaan enää niin paljon, että saumoista tulisi aivan tiiviitä.

Tässä tapauksessa kuitenkin rimoitettu runko on jo tiivis, joten rimoitetun rungon kyllästämiseen voi käyttää mitä hyvänsä edellä mainituista.

Kaikkia saumoja ei ole välttämätöntä rimoittaa, voit tehdä korjauksen vain vesirajan alapuolelle ja joissakin tapauksissa vain pahimpiin saumoihin. Sauma pitää kuitenkin rimoittaa aina päästä päähän. Rimat nousevat siis keulassa ja perässä vesirajan yläpuolelle.

Usein vene haluttaan kuiduttaa, jotta vanhan veneen vuoto saataisiin kuriin. Tätä kannattaa välttää viimeiseen asti. Saumojen rimoitus on huomattavasti venettä säästävämpi keino. Pohdintaa kuidutuksesta löytyy toisesta artikkelista. Kuidutuksenkin voi tehdä vain vesirajan alapuolelle, jos siihen ratkaisuun kaikesta huolimatta päätyy.

Saumojen täyttäminen Sikafleksillä tai vastaavalla (TÄT, Farm, ym.) on mahdollinen konsti, mutta massat pysyvät saumoissa yleensä aika huonosti. On ikävää huomata paha vuoto kesken kesää kun sika on tippunut laudanraosta pois. Tässäkin pehmeät TÄT ja Farm ovat Sikaflexiä parempia.

Elastisia massoja pitkäikäisempi korjaus on rivetä saumat hamppuriveellä tai tervatulla puuvillalangalla. Riveys pysyy saumassa toisin kuin massat, jotka puun turvotessa puristuvat lautojen raosta ruman näköiseksi makkaraksi. Toisaalta riveäminen ei sovi kaikille veneille ja se on melko työläs menetelmä.

Ei ole. Geologiassa selvästi tutkitaan kongreettisesti materiaa ja ollaan lähiestäisyydessä kaikesta. Tähtitiede on suurimaksi osaksi arvailuja, teorioita, jatkuvasti muuttuvia sellaisia. Tähtitiede on ainoa tieteenlaji joka on suurimaksi osaksi hölynpölyä.

EI TUTKI..OLET HOMO

Tähtitiede on tietysti lähinnä muiden planeettojen geologiaa. Ja tähtien fysiikkaa. Ja galaksien. Näissä se onkin hieno, vaikka niitä on vaikea tutkia muuta kuin teoreettisesti, kun vasta kuuhun on päästy.

Ilmakehiäkin on kuulemma jo tutkittu. Meterologia voidaan lisätä.

Teoreettisesti voidaan kyllä tutkia itse asiassa enemmänkin. Tutkitaan myös tähtien planeettojen elonkehää, elämälle suotuisille olosuhteille sopivalla etäisyydellä olevien planeettojen mahdollisuutta.

Samoin on Draken yhtälö. Elämän todennäköisyys muualla.

Myös evoluutioteorian seuraamukset muualla voitaisiin teoreettisesti tutkia.

Mutta tutkittiin miten vaan, seinä on siinä ettei muualle ole päästy. Ei paljon tiedetä, ei voi mitään.

Siellä voi olla kulttuureja monellakin tähdellä. Vasta kun monelle tähdelle päästään voidaan oikeasti tietää jotakin muutakin kuin tähtien fysiikkaa ja planeettojen geologiaa ja meteorologiaa. Sitten voidaan tarkistaa evoluutioteoriakin kun on jonkin toisenkin planeetan evoluutio tutkittavana.

Tähtitiede ei siis ole eksakti tiede muiden tähtien planeettojen biologian, psykologian, sosiologian ja teologian suhteen. Jotka eivät kovin eksakteja kaikki ole muutenkaan.

" Näissä se onkin hieno, vaikka niitä on vaikea tutkia muuta kuin teoreettisesti, kun vasta kuuhun on päästy."
Ajatuksesi tutkimisesta tuntuu perin suppealta. Kohteista voidaan saada valtavasti tietoa, vaikka kyseisiin kohteisiin ei olekaan päästy. Luotaimet ovat päässeet useisiin muihinkin kohteisiin Kuun ohella ja käyttäen sähkömagneettisen spektrin tarjoamia mahdollisuuksia, voidaan etämittauksin havaita paljon enemmän kuin mitä ihmissilmä näkisi. Ei tutkimisen ihmisen paikalla oloa tarvita.

"Tähtitiede ei siis ole eksakti tiede muiden tähtien planeettojen biologian, psykologian, sosiologian ja teologian suhteen. "

Tähtitiede ei tutki luettelamiasi asioita.

Tähtitiede on sarja arvailuja ja satuja.
Kuussa ei olla käyty eikä koskaan tulla käymäänkään.

Tähtitiede on geologian vastakohta. Geologiassa tutkitaan maata, tähtitieteessä tutkitaan taivasta. Maa ja taivas on toisten vastakohtia, kuten Raamattu ja kiinalaisetkin on sanonut.

Geologia on käsinkosketeltavaa tiedettä, tähtitiede on visuaalista.

Radioastronomia unohtuu monelta etäisiä kohteita voidaan tutkia muutenkin kuin näkyvävalon aallonpituudella

Jos joltakin planeetalta jollakin tähdellä löydetään kulttuuri, niin onko sen tutkiminen tähtitiedettä? Tietysti on. Tästä vaan näemme, kuinka vähän tähtitieteessä vielä tiedetään. Luullaan tiedettävän vaikka mitä, koko univerumin ja galaksijoukkojen ja sumujen kehitys ym. Kun oikeasti ollaan vasta ihan alussa ja vasta tähtien fysiikan ja planeettojen, kuiden ja komeettojen geologian ja meterologian tasolla.

Ollaan eksaktin luonnontieteen harrastajia mutta ei voida ollenkaan vielä tutkia psykologisia, sosiologisia ym asioita avaruudessa, joota siellä mahdollisesti on, ja jotka lisäisivät ymmärrystä meistä itsestämmekin. Olisi ymmärrettävä ja korostettava tietojemme vähäisyys eikä ylpeiltävä valtavasta tiedosta niinkuin se olisi kaiken kattava, kun on eksakti tiede saatu aikaan.

Tietysti voi olla sitä mieltä ettei tällaista ylpeyttä ole. Minusta luullaan hiukan liikaa ja kannattas nöyrtyä tuntemattoman edessä.

Jos maapallotiede löytää saaren niin kaikki mitä saarelta löytyy, kuuluu maapallotieteen tutkimusalaan. Tähtitieteeseen kuuluu kulttuuriantropologia tähdissä sillä hetkellä kun kulttuureja löytyy, ja sitä ennen teoreettisesti. Vika tähtitieteessä on juuri siinä, ettei tajuta näiden kulttuurien tutkimisen kuuluvan tähtitieteeseen.

Tähtitieteeseen kuuluu kaikki mitä tähdistä löytyy. Eksaktia on vain tuo fysiikka ja luonnontieteet, niinkuin maan päälläkin.

Siis jumalakin kuuluu teoreettisesti tähtitieteeseen. Onko sellaisia voinut kehittyä avaruudessa vai ei? Ihan järkevä kysymys, kun huomataan se ensin edes esittää järkevänä kysymyksenä eikä uskontona. Pilkka meni omaan nilkkaan. Tähtitiede ei saisi olla pelkästään tuota geologiaa, niinkuin ne saarten asiat ei sille kuuluisi.

Jaa että Maapallosta höpistään.
Minä olen funtsinut tämän pallon sisustaa joka pysyy miljardeja vuosia sulana. Minusta se on aivan mahdotonta.
Tuskin Aurinkokaan on sellainen kuin valtatieto sen meille selittää.

Jos väite olisi kuulunut, että "Tähtitiede on vasta universumin geometriaa", olisin voinut olla enemmän samaa mieltä kanssasi, kuin tuosta ylläolevasta. Tarkoititko kuitenkin geometriaa, etkä geologiaa?

Pitäisi kai olla tähtiede on fysiikkaa. Mutta tarkoitus on vain huomauttaa kuinka vähän siitäkin tiedetään kosmologiassa ja kuinka vähän siitä mitä kaikkea on. Ja teologian mukaan tulee tuhatvuotinen valtakunta ja maa muuttuu ikuiseksi planeetaksi.

Siis tiedetään niin vähän mitä todella on tapahtunut, mitä nyt tapahtuu ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Pöh, sanoin sen vaan siksi, että tieteen käsitys tulevaisuudesta maapallolla on yhtä vähän todennäköinen kuin uskonnonkin. Aivan tieteellisestikin. Jos premisseissä on joku vika, johtopäätöksetkin heittävät.

Henkilökohtaisesti uskon tuohon Ilmestyskirjan tulevaisuuskuvaan. Tieteellistä tässä on vain juuri se, ettei tiede vielä tässäkään asiassa tiedä totuutta, ihan turha ylvistellä tiedosta kuinka maapallolle tulee käymään. On monta mahdollisuutta, eikä tiede oikeasti sulje niistä yhtäkään, vaikka niin tiedeuskoisesti väitetään. Tiedeusko on uskoa siinä kuin Raamattuunkin uskominen.

Onko tämä reilu peli, että me tiedetään universumin synnystä mutta ei eletä ikuisesti. Tämä epäsuhta on biologisesti kovin kiinnostava koska eletään tällä pallolla ja voidaan konkreettisesti havainnoida biosfääriä. Eipä voi muuta kuin ihmetellä modernin astrofysiikan menoa. Onko todellisuudesta irtoaminen kenenkään etu?