Ihmisillä tuntuu olevan hieman erikoisia käsityksiä oikeustieteellisten tiedekuntien opiskelijavalinnassa käytettävistä pistelaskumenetelmistä. Laitoin tämän kirjoituksen "faktaosion" tuonne alempaan ketjuun vastaukseksi, mutta kun täällä tuntuu olevan kovasti oikikseen hakemista suunnittelevia ihmisiä palstalla haahuilemassa aina silloin tällöin, niin ei varmaan haitanne, jos laitan saman viestin ihan uutena avauksenakin.
Helsingin osalta seuraava on ns. "vahvaa mutua" (en jaksanut tarkistaa asiaa, muistelen sen menevän näin), joten jos siinä on jotain korjattavaa, niin toivottavasti joku helsinkiläinen oikkari tekee tarvittavat korjaukset. Toivottavasti tästä raapustuksesta on jollekin jotain hyötyä.. =)
Tämän kirjoituksen on tarkoitus toimia tavallaan valintaoppaan osan kommentaarina, koska mielestäni siinä valintamenettely on selvitetty hieman ylimalkaisesti. Perussääntö on ilmaistu, mutta sen vaikutuksia ei ole kirjoitettu auki.
Turussa (ja vastaavasti toimitaan Helsingissä, vain kiintiöiden koko on eri, sekä keskipitkästä ruotsista saa Helsingissä 2 pistettä vähemmän kuin Turussa) menettely on sellainen, että ensin täytetään yhteispistekiintiö (85 paikkaa), jonka jälkeen täytetään valintakoekiintiö (35 paikkaa). Kovimpien yhteispisteiden omaavien joukossa on huomattavat määrät niitä, joiden yo-todistus ei ole valtakunnan parhaita.
Seuraavat luvut osoittavat yo-todistuksen vähäisen merkityksen. Tilasto löytyy osoitteesta
http://www.law.utu.fi/index_valinta.htm
kohdasta "Tilastotietoa opiskelijavalinnasta"
Otan esimerkiksi vuoden 2004 opiskelijavalinnan.
HYVÄKSYTTYJÄ YHTEENSÄ 130
joista
- yhteispistekiintiössä 88 - pisteraja 65,50
- valintakoekiintiössä 42 - pisteraja 40,00
Neljän pitkän/laajan laudaturin kirjoittaja on siis kyseisenä vuonna hyötynyt neljän appron kirjoittajaan / ammattikoulun käyneeseen verrattuna 29-(65,5-40) pistettä eli 3,5 pistettä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi neljän pitkän/laajan eximian kirjoittaja ei ole hyötynyt yo-todistuksestaan yhtään verrattuna ammattikoulun käyneeseen tai neljän appron kirjoittajaan verrattuna.
Neljän pitkän/laajan laudaturin kirjoittaja on hyötynyt valintakokeessa yo-todistuksestaan viimevuosina seuraavasti: 1999: 4 pistettä, 2000: 2 pistettä, 2001: 1 piste(!), 2002: 3,5 pistettä ja 2003 3,5 pistettä.
(Sivuhuomautuksena tässä vielä, että äidinkieli täytyy olla mukana pisteitä tuottavissa aineissa, ja lyhyistä/suppeista suorituksista saa 2 pistettä vähemmän kuin pitkistä/laajoista. Nämä tiedot kyllä löytyvät ilman mitään vaikeuksia valintaoppaasta.)
Itse hain ja pääsin Turun oikikseen vuonna 2003. Pääsin sisään yhteispistekiintiössä, ja katsoin huvikseni (hullulla on halvat huvit), olisiko kukaan yhteispistekiintiössä sisään päässyt jäänyt ulos tiedekunnasta, jos valintaperusteena olisi ollut pelkästään se, että valintakokeesta vaaditaan 45 pistettä (kuten siis vaadittiin sinä vuonna valintakoekiintiössä). Vastaus oli, että sinä vuonna kaikki sisäänpäässeet olisivat päässeet sisään valintakoekiintiössä, eli kenenkään osalta ei yo-todistuksen tuomilla lisäpisteillä ollut mitään merkitystä.
Tku (ja Hki), oikiksen pistelasku pääsykokeessa
17
5129
Vastaukset
- wannabe-juristi
Auttoi kyllä! Tuki käsitystä, ettei yo-kokeella ole mitenkään hirveätä vaikutusta sisällepääsyyn... Ettei ole oikein väliä, onko e:n ja m:n paperit...
- Rodion
Epäkohtia(ko?)
Rovaniemen oikiksessa YO-todistus on ratkaiseva peruste sisäänpääsyn kannalta, koska siitä voi saada jopa 48 pistettä. Yhteispistemäärä oli 128 pistettä eli pääsykokeesta sai 80 pistettä. YO-todistuksesta saatavat pisteet voivat olla peräti 1/3 maksimipistemäärästä!!!!! Kuuden laudaturin tyypit saavat tosi ison edun huonommin YO:ssa menestyneisiin! Lisäksi ihmettelen lisäpisteiden antamisen perusteita, sillä se suosii "tuoreita" abeja (pisteen korotukset YO-todistuksen arvosanoihin), mutta kaikista pahin epäkohta on se 15 pistettä, jonka voi saada avoimen opinnoista! Pyrkijät eivät tosiaankaan lähde samalta viivalta... Kaikilla ei ole mahdollisuutta suorittaa avoimen opintoja. Rovaniemen kirjat ilmestyvät kirjoittavien abien kannalta huonoon aikaan. Muut saavat etua koska abit joutuvat lukemaan YO:iin maaliskuun ajan. Vanhemmilla pyrkijöillä on kuukauden etumatka lukemisessa ja mahdolliset 15 lisäpistettä avoimessa yliopistossa hyvin suoritetuista opinnoista. KARMEAA! Mutta loppupeleissä kaikki on kuitenkin kiinni omasta lukemisesta...lisäpisteet ärsyttävät silti!
Tämän pohjalta Turku ja Helsinki ovat tasapuolisempia hakijoitaan kohtaan. Turun systeemi julkaista pääsykoekirjat kirjoitusten jälkeen on loistava! Silloin kukaan ei saa etua ja sisään pääsee varmasti se lahjakkain aines, josta yliopistot kilpailevat. Juuri siksi Turku on menestynyt vertaluissa. Tosin opetuksen taso ratkaisee paljon, mutta sekin puoli on kunnossa Turussa. Toivoisin, että Helsinki ja Rovaniemi julkaisisivat kirjansa myöhemmin.
Kiitän tätä henkilöä, joka havainnollisti pistelaskua pääsykokeessa!- oikkari rovaniemeltä
Niin kuin itse sanoitkin, uudet ylioppilaat saavat yhden lisäpisteen jokaista kirjoitettua ainetta kohti LaY:n pääsykokeissa. Tällöin ei todellakaan ole epäreilua, että muut saavat lisäpisteitä avoimessa yliopistossa suoritetuista opinnoista. Sen sijaan, että keskityt miettimään kuinka epäreilu vailntasysteemi on, kannattaisi sinun varmaan maksimoida mahdollisuutesi päästä sisään tiedekuntaan lukemalla joko ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin (pääsykoekirjat on jo ilmotettu ja ennen niiden ilmestymistä voit hyvin lukea vanhoista painoksista niitä artikkeleja, jotka kuuluvat tänä vuonna pääsykoevaatimuksiin). Avoimen yliopiston opintoja voit suorittaa sitten ensi vuonna, jos nyt et tänä vuonna satu pääsemään sisään. Saat niiden avulla vähän kuvaa yliopisto-opiskelusta ja lisäksi saat kyseiset opinnot luettua suoraan hyväksi, jos ja kun pääset tiedekuntaan. Se, että et kyseisiä opintoja kotikaupungissasi voi suorittaa, on huono tekosyy, sillä joutuisithan ennen pitkää muuttamaan myös Rovaniemelle. Oikiksessa ei kamalan paljon luento-opetusta ole, mutta etäopiskelu ei kuitenkaan ole mahdollista ainakaan parina ekana vuotena.
Pääsykokeisiin ehdit lukea aivan hyvin, vaikka aloittaisit luku-urakan vasta ylppäreiden jälkeen. Se vain tarkoittaa sitä, että sinun on päästävä heti kunnon lukurytmiin eikä aikaa välttämättä jää juuri lomailuun. Jos haluat sisään tiedekuntaan, se ei todellakaan ole mahdotonta, Rovaniemelle on kuitenkin helpompaa päästä kuin Helsinkiin tai Turkuun. Onnea yritykseen! - Rodion
oikkari rovaniemeltä kirjoitti:
Niin kuin itse sanoitkin, uudet ylioppilaat saavat yhden lisäpisteen jokaista kirjoitettua ainetta kohti LaY:n pääsykokeissa. Tällöin ei todellakaan ole epäreilua, että muut saavat lisäpisteitä avoimessa yliopistossa suoritetuista opinnoista. Sen sijaan, että keskityt miettimään kuinka epäreilu vailntasysteemi on, kannattaisi sinun varmaan maksimoida mahdollisuutesi päästä sisään tiedekuntaan lukemalla joko ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin (pääsykoekirjat on jo ilmotettu ja ennen niiden ilmestymistä voit hyvin lukea vanhoista painoksista niitä artikkeleja, jotka kuuluvat tänä vuonna pääsykoevaatimuksiin). Avoimen yliopiston opintoja voit suorittaa sitten ensi vuonna, jos nyt et tänä vuonna satu pääsemään sisään. Saat niiden avulla vähän kuvaa yliopisto-opiskelusta ja lisäksi saat kyseiset opinnot luettua suoraan hyväksi, jos ja kun pääset tiedekuntaan. Se, että et kyseisiä opintoja kotikaupungissasi voi suorittaa, on huono tekosyy, sillä joutuisithan ennen pitkää muuttamaan myös Rovaniemelle. Oikiksessa ei kamalan paljon luento-opetusta ole, mutta etäopiskelu ei kuitenkaan ole mahdollista ainakaan parina ekana vuotena.
Pääsykokeisiin ehdit lukea aivan hyvin, vaikka aloittaisit luku-urakan vasta ylppäreiden jälkeen. Se vain tarkoittaa sitä, että sinun on päästävä heti kunnon lukurytmiin eikä aikaa välttämättä jää juuri lomailuun. Jos haluat sisään tiedekuntaan, se ei todellakaan ole mahdotonta, Rovaniemelle on kuitenkin helpompaa päästä kuin Helsinkiin tai Turkuun. Onnea yritykseen!Asiat ovat niin kuin kerroit! Halusin herättää keskustelua menettelytavoista...
Olen edelleen sitä mieltä, että pääsykoekirjat tulisi julkaista YO:n jälkeen. YO:ssa menestyminen merkitsee paljon minulle ja varmasti monille muillekkin. Tosin päätavoitteena on ollut jo pitkään pääsykokeet.
Mainitsit mahdollisuuden lukea näitä artikkeleita ennakkoon, joka oli hyvä idea. Ongelmana on se, etten tiedä mistä saisin niitä artikkeleita hankittua. Niiden lukeminen ennakkoon olisi tosiaankin hyödyllistä. Rovaniemelle en pysty elämäntilanteestani johtuen muuttamaan vielä tänä vuonna, mutta armeijan jälkeen on tarkoitus muuttaa sinne.
Pitää lukea ahkerasti koko kevät. Olen erittäin motivoitunut pääsykokeiden suhteen, mutta YO häiritsee. En voi riskeerata niissä menestymistä, joten on pakko satsata niihinkin.
Kiitoksia vastineestasi! - oik. yo
Rodion kirjoitti:
Asiat ovat niin kuin kerroit! Halusin herättää keskustelua menettelytavoista...
Olen edelleen sitä mieltä, että pääsykoekirjat tulisi julkaista YO:n jälkeen. YO:ssa menestyminen merkitsee paljon minulle ja varmasti monille muillekkin. Tosin päätavoitteena on ollut jo pitkään pääsykokeet.
Mainitsit mahdollisuuden lukea näitä artikkeleita ennakkoon, joka oli hyvä idea. Ongelmana on se, etten tiedä mistä saisin niitä artikkeleita hankittua. Niiden lukeminen ennakkoon olisi tosiaankin hyödyllistä. Rovaniemelle en pysty elämäntilanteestani johtuen muuttamaan vielä tänä vuonna, mutta armeijan jälkeen on tarkoitus muuttaa sinne.
Pitää lukea ahkerasti koko kevät. Olen erittäin motivoitunut pääsykokeiden suhteen, mutta YO häiritsee. En voi riskeerata niissä menestymistä, joten on pakko satsata niihinkin.
Kiitoksia vastineestasi!Hienoa että olet noin motivoitunut! Muistathan, että jos kerta noin paljon yo-kokeisiin panostat, niin saat saamistasi arvosanoista huomattavan edun, jolloin sinun ei tarvitse pärjätä pääsykokeessa niin hyvin. Itselläni oli yo-kokeista tasaisesti puolet M ja puolet E ja yksi älläkin, enkä ollut hakiessani uusi yo, ja silti sain etua ainakin 8 pistettä.
Ainakin minun kotikaupunkini kirjastosta löytyy kyseinen Oikeusjärjestys 2000 teos eli suosittelen että katsastat oman kaupunginkirjastosi. Voit sitten sellailla kirjaa ennen uusien painosten ilmestymistä.
- Petra
Voiko kysyä millainen sinun yo-todistus sitten oli kun hait Turun oikikseen ja pääsit? Entä menestymisesi pääsykokeessa?
Minä tosiaankin ajattelin hakea Turun oikikseen nyt keväällä ja olen todella hyvilläni tuosta että kaikille halukkaille annetaan mahdollisuus eikä yo-todistuksella ole niin hirveää merkitystä onko sitten L:n vai C:n paperit!! Siinähän se sitten nähdään kuka oikeasti haluaa opiskelemaan ja kuka valmistautuu pääsykokeisiin tunnollisesti!
Esimerkiksi luokanopettajankoulutuksen pääsykokeisiin ei ole toivoakaan päästä ilman L:n papereita tai sitten ilman työharjoittelua ja opintoviikkoja avoimessa yo:ssa!!
Muutenkin olisi mukava tietää millaista opiskelu Turun oikiksessa on? Millainen tahti ja onko ylivaikeat tentit? Ainakin lukemista oikiksessa kuulemma riittää... Toivottavasti pääsen opiskelemaan sinne ensi syksynä kun ei huvittaisi ollenkaan mitkään välivuodet!!- ----
Hei Petra,
mukavaa, että tämä avaus herättää keskustelua.
Yo-todistuksesta sain 27 pistettä. Pääsykokeeseen luin kuin pieni eläin, lukutekniikan ja ajankäytön tehokkuuden kannalta melko typerästi kun asiaa jälkeenpäin ajattelen, ja pisteitä taisi tulla pari kappaletta yli pääsykoekiintiössä vaaditun 45:n. Sen jälkeen on oppinut kyllä opiskelutekniikasta yhtä ja toista. Yhteispistekiintiössä siis menin sisään pistemäärällä, joka oli muutaman pisteen yli vaaditun 70,5:n.
Keskimäärin yhteispistekiintiössä sisäänpääsevien yo-todistuksesta saama pistemäärä on käsittääkseni n. 25.
Edellisten vuosien pistemääriä tai keskiarvoja ei tosiaankaan kannata tuijottaa kovin orjallisesti, vaan täytyy pitää mielessä, että ratkaisevaa on käytännössä ainoastaan pääsykokeeseen huolella valmistautuminen (mielellään lukutekniikka ja vastaustekniikka kuntoon pelkän aivottoman pänttäämisen sijasta!), mitä koitin tuoda esille tuossa ensimmäisessä kirjoituksessa.
Hakijoiden pistemäärät muodostavat yleensä jonkunlaisen Gaussin käyrän, ja tämä aiheuttaa sen, että ero sisään pääsemisen ja ulos jäämisen välillä on isolla osalla pyrkijöistä hyvin pieni; todella suuren hakijamäärän pisteet painottuvat vähän sisäänpääsyrajan alapuolelle, ja toisaalta selkeästi suurin osa sisäänpäässeistä läpäisee pääsykokeen pisteen tai parin marginaalilla.
Yo-arvosanat voivat toki antaa vähän johtoa siitä, millaiset mahdollisuudet sisäänpääsyyn todellisuudessa ovat. Jos on koko lukioajan täysillä päntännyt joka ainoaan kokeeseen ja suorittanut ihan maksimaalisesti, mutta yo-arvosanat ovat luokkaa appro ja lubenter, kannattaa ehkä harkita jotain toista alaa. Jos taas tuntuu, että enemmänkin olisi voinut tehdä, niin mielestäni ongelmaa ei ole, jos tosissaan on valmis panostamaan pääsykoelukemiseen enemmän kuin mitä lukiossa on tullut opiskelun eteen tehtyä. Tiedekunnasta kyllä löytyy myös cumun kirjoittajia.. =)
Opiskelu on ihan miellyttävää.. Lukemista on toki kovasti, ja vaatimustaso on vähän eri luokkaa kuin lukiossa, mutta kyllä kaikki tuntuvat tenttejä läpi saavan. Jos opiskelu tuntuu kangertelevan tai eteneminen on liian hidasta, niin yliopistossahan ei ole mikään pakko mennä muiden kanssa samaa tahtia. Suppeiden kurssien (ja ensi syksynä alkavan uuden järjestelmän suppeita vastaavien tenttien) vaikeusaste vaihtelee jonkun verran, mutta järkevällä lukemisella ei suurimmalle osalle tiedekuntaan päässeistä tenttien läpi saaminen ole ongelma.
Oheistoimintaa riittää.. aina tuntuu olevan jotain ainejärjestön toimintaa ja yhteishenki on pienessä, n. tuhannen opiskelijan tiedekunnassa hyvä. Kiva paikka tämä on kaikenkaikkiaan.. =)
Laitanpa tähän roskapostilaatikkoni osoitteen, joten jos on kysyttävää pääsykokeesta, opiskelusta tai jotenkin aiheeseen liittyvistä asioista, niin voi ottaa yhteyttä.. =)
tsappadai at hotmail.com - Petra
---- kirjoitti:
Hei Petra,
mukavaa, että tämä avaus herättää keskustelua.
Yo-todistuksesta sain 27 pistettä. Pääsykokeeseen luin kuin pieni eläin, lukutekniikan ja ajankäytön tehokkuuden kannalta melko typerästi kun asiaa jälkeenpäin ajattelen, ja pisteitä taisi tulla pari kappaletta yli pääsykoekiintiössä vaaditun 45:n. Sen jälkeen on oppinut kyllä opiskelutekniikasta yhtä ja toista. Yhteispistekiintiössä siis menin sisään pistemäärällä, joka oli muutaman pisteen yli vaaditun 70,5:n.
Keskimäärin yhteispistekiintiössä sisäänpääsevien yo-todistuksesta saama pistemäärä on käsittääkseni n. 25.
Edellisten vuosien pistemääriä tai keskiarvoja ei tosiaankaan kannata tuijottaa kovin orjallisesti, vaan täytyy pitää mielessä, että ratkaisevaa on käytännössä ainoastaan pääsykokeeseen huolella valmistautuminen (mielellään lukutekniikka ja vastaustekniikka kuntoon pelkän aivottoman pänttäämisen sijasta!), mitä koitin tuoda esille tuossa ensimmäisessä kirjoituksessa.
Hakijoiden pistemäärät muodostavat yleensä jonkunlaisen Gaussin käyrän, ja tämä aiheuttaa sen, että ero sisään pääsemisen ja ulos jäämisen välillä on isolla osalla pyrkijöistä hyvin pieni; todella suuren hakijamäärän pisteet painottuvat vähän sisäänpääsyrajan alapuolelle, ja toisaalta selkeästi suurin osa sisäänpäässeistä läpäisee pääsykokeen pisteen tai parin marginaalilla.
Yo-arvosanat voivat toki antaa vähän johtoa siitä, millaiset mahdollisuudet sisäänpääsyyn todellisuudessa ovat. Jos on koko lukioajan täysillä päntännyt joka ainoaan kokeeseen ja suorittanut ihan maksimaalisesti, mutta yo-arvosanat ovat luokkaa appro ja lubenter, kannattaa ehkä harkita jotain toista alaa. Jos taas tuntuu, että enemmänkin olisi voinut tehdä, niin mielestäni ongelmaa ei ole, jos tosissaan on valmis panostamaan pääsykoelukemiseen enemmän kuin mitä lukiossa on tullut opiskelun eteen tehtyä. Tiedekunnasta kyllä löytyy myös cumun kirjoittajia.. =)
Opiskelu on ihan miellyttävää.. Lukemista on toki kovasti, ja vaatimustaso on vähän eri luokkaa kuin lukiossa, mutta kyllä kaikki tuntuvat tenttejä läpi saavan. Jos opiskelu tuntuu kangertelevan tai eteneminen on liian hidasta, niin yliopistossahan ei ole mikään pakko mennä muiden kanssa samaa tahtia. Suppeiden kurssien (ja ensi syksynä alkavan uuden järjestelmän suppeita vastaavien tenttien) vaikeusaste vaihtelee jonkun verran, mutta järkevällä lukemisella ei suurimmalle osalle tiedekuntaan päässeistä tenttien läpi saaminen ole ongelma.
Oheistoimintaa riittää.. aina tuntuu olevan jotain ainejärjestön toimintaa ja yhteishenki on pienessä, n. tuhannen opiskelijan tiedekunnassa hyvä. Kiva paikka tämä on kaikenkaikkiaan.. =)
Laitanpa tähän roskapostilaatikkoni osoitteen, joten jos on kysyttävää pääsykokeesta, opiskelusta tai jotenkin aiheeseen liittyvistä asioista, niin voi ottaa yhteyttä.. =)
tsappadai at hotmail.comEli siis armoton luku päälle ja vastaustekniikkaa hiomaan heti yo-kirjoitusten jälkeen!! =)
Tieto siitä, että on mahdollisuus päästä sisään oikikseen motivoi minua vain enemmän pänttäämään ja saavuttamaan tavoitteeni!
Kiitos hyvistä vastauksista =) - Hakija 2005
---- kirjoitti:
Hei Petra,
mukavaa, että tämä avaus herättää keskustelua.
Yo-todistuksesta sain 27 pistettä. Pääsykokeeseen luin kuin pieni eläin, lukutekniikan ja ajankäytön tehokkuuden kannalta melko typerästi kun asiaa jälkeenpäin ajattelen, ja pisteitä taisi tulla pari kappaletta yli pääsykoekiintiössä vaaditun 45:n. Sen jälkeen on oppinut kyllä opiskelutekniikasta yhtä ja toista. Yhteispistekiintiössä siis menin sisään pistemäärällä, joka oli muutaman pisteen yli vaaditun 70,5:n.
Keskimäärin yhteispistekiintiössä sisäänpääsevien yo-todistuksesta saama pistemäärä on käsittääkseni n. 25.
Edellisten vuosien pistemääriä tai keskiarvoja ei tosiaankaan kannata tuijottaa kovin orjallisesti, vaan täytyy pitää mielessä, että ratkaisevaa on käytännössä ainoastaan pääsykokeeseen huolella valmistautuminen (mielellään lukutekniikka ja vastaustekniikka kuntoon pelkän aivottoman pänttäämisen sijasta!), mitä koitin tuoda esille tuossa ensimmäisessä kirjoituksessa.
Hakijoiden pistemäärät muodostavat yleensä jonkunlaisen Gaussin käyrän, ja tämä aiheuttaa sen, että ero sisään pääsemisen ja ulos jäämisen välillä on isolla osalla pyrkijöistä hyvin pieni; todella suuren hakijamäärän pisteet painottuvat vähän sisäänpääsyrajan alapuolelle, ja toisaalta selkeästi suurin osa sisäänpäässeistä läpäisee pääsykokeen pisteen tai parin marginaalilla.
Yo-arvosanat voivat toki antaa vähän johtoa siitä, millaiset mahdollisuudet sisäänpääsyyn todellisuudessa ovat. Jos on koko lukioajan täysillä päntännyt joka ainoaan kokeeseen ja suorittanut ihan maksimaalisesti, mutta yo-arvosanat ovat luokkaa appro ja lubenter, kannattaa ehkä harkita jotain toista alaa. Jos taas tuntuu, että enemmänkin olisi voinut tehdä, niin mielestäni ongelmaa ei ole, jos tosissaan on valmis panostamaan pääsykoelukemiseen enemmän kuin mitä lukiossa on tullut opiskelun eteen tehtyä. Tiedekunnasta kyllä löytyy myös cumun kirjoittajia.. =)
Opiskelu on ihan miellyttävää.. Lukemista on toki kovasti, ja vaatimustaso on vähän eri luokkaa kuin lukiossa, mutta kyllä kaikki tuntuvat tenttejä läpi saavan. Jos opiskelu tuntuu kangertelevan tai eteneminen on liian hidasta, niin yliopistossahan ei ole mikään pakko mennä muiden kanssa samaa tahtia. Suppeiden kurssien (ja ensi syksynä alkavan uuden järjestelmän suppeita vastaavien tenttien) vaikeusaste vaihtelee jonkun verran, mutta järkevällä lukemisella ei suurimmalle osalle tiedekuntaan päässeistä tenttien läpi saaminen ole ongelma.
Oheistoimintaa riittää.. aina tuntuu olevan jotain ainejärjestön toimintaa ja yhteishenki on pienessä, n. tuhannen opiskelijan tiedekunnassa hyvä. Kiva paikka tämä on kaikenkaikkiaan.. =)
Laitanpa tähän roskapostilaatikkoni osoitteen, joten jos on kysyttävää pääsykokeesta, opiskelusta tai jotenkin aiheeseen liittyvistä asioista, niin voi ottaa yhteyttä.. =)
tsappadai at hotmail.comKun tiedekuntaan olet päässyt haluaisin kovasti tietää seuraavista asioista. Ensinnäkin lukutekniikasta? Mikä olisi sinun mielestäsi paras tapa lukea? Tapoja tietty monia, mutta miten etenit valtavaa sivumäärää, teitkö muistiinpanoja tms. Osasitko asiat lopulta ulkoa vai ymmärsitkö ne "omalla tavallasi". Sitten vastaustekniikka? Miten harjoittelit sitä ja mitä se mielestäsi on? Entä ajankäyttö? Montako tuntia luit päivässä, piditkö vapaapäiviä? Kävitkö mitään valmennuskurssia tms.? Ja kun kerran tiedekunnassa olet kysyisin onko teillä lukusalia, jossa voisin lukea pääsykokeisiin? Missä se sijaitsee, miten sinne pääsee ja milloin se on auki? Voiko lukea iltaisin viikonloppuisin myös? Missä muuten itse luit? Opiskelen jo Turun yliopistossa ja tiedän oikeustieteellisen tiedekunnan sijainnin mutta niinku tarkempaa tietoa tarvitsisin!!! Kiitos sinulle etukäteen! =)
- Jeppe
Hakija 2005 kirjoitti:
Kun tiedekuntaan olet päässyt haluaisin kovasti tietää seuraavista asioista. Ensinnäkin lukutekniikasta? Mikä olisi sinun mielestäsi paras tapa lukea? Tapoja tietty monia, mutta miten etenit valtavaa sivumäärää, teitkö muistiinpanoja tms. Osasitko asiat lopulta ulkoa vai ymmärsitkö ne "omalla tavallasi". Sitten vastaustekniikka? Miten harjoittelit sitä ja mitä se mielestäsi on? Entä ajankäyttö? Montako tuntia luit päivässä, piditkö vapaapäiviä? Kävitkö mitään valmennuskurssia tms.? Ja kun kerran tiedekunnassa olet kysyisin onko teillä lukusalia, jossa voisin lukea pääsykokeisiin? Missä se sijaitsee, miten sinne pääsee ja milloin se on auki? Voiko lukea iltaisin viikonloppuisin myös? Missä muuten itse luit? Opiskelen jo Turun yliopistossa ja tiedän oikeustieteellisen tiedekunnan sijainnin mutta niinku tarkempaa tietoa tarvitsisin!!! Kiitos sinulle etukäteen! =)
Lukutekniikka on jokaiselle henkilökohtaisen opettelun tulos. Jotkut tykkää lukea hitaasti muutaman kerran ja tehdä muistiinpanoja, toiset taas tykkäävät lukea nopeasti ja useasti. Itse tyydyin alleviivaamaan tärkeät asiat, niin tuli kirjoihin syvennettyä samalla. Tämän jälkeen vain vastaustekniikkaa hiomaan ja sitten vaan lukea niitä olennaisia kohtia läpi niin useasti kuin pystyin.
Tähän väliin todettakoon, että vaikka pääsykokeissa saatetaan kysyä jotain kirjoittajan kummin kaiman tyttönimeä, niin kyllä ne olennaiset asiat edelleen sen sisäänpääsyn ratkaisevat.
Asiat tulee osata kyllä "ulkoa" kokeisiin, eli varsinkin tärkeät auki kirjoitetut fraasit sanasta sanaan ja muutenkin mahdolliset tärkeät lauserakenteet sanatarkasti, sillä "omin sanoin" selittämisestä ei saa pisteitä, vaikka ajatus olisikin oikein.
Ajankäyttö on jälleen hyvin henkilökohtainen asia, johon voisi todeta, että "sen verran kuin hyvältä tuntuu". Aivan väkisin vääntämisestä ja kellon tuijottelusta ei ole mitään hyötyä, vaan se pistää vaan keskittymisen muualle olennaisesta. Vapaapäiviä kannattaa pitää silloin tällöin ja pitää muutamia kevyempiäkin päiviä viikossa, ettei pala loppuun luku-urakan aikana. Valmennuskurssi, tai pikemminkin vastaustekniikka-kurssi, on ehdottoman hyödyllinen samoin kuin monet pienryhmäkurssit. Isompien kurssien etu on kyseenalainen, sillä kaikki eivät opi sillä, että opettaja paasaa salin edes kirjaa sivu sivulta eteenpäin.
Itse opiskelen Helsingissä, joten lukupaikoista muualla en osaa sanoa mitään :). Helsingissä hyviä paikkoja ovat Itäkeskuksen, Töölön ja eduskunnan lukusalit ainakin. Opiskelijakirjastoon saa myös avaimen, jolla sinne pääsee vaikka keskellä yötä lukemaan jos siltä tuntuu.
Puh, tulipas pitkä selostus. Siinä oli pääpiirteissään asiat, joita suosittelen pääsykoetta ennen tehtävän. Tämä sitten edustaa vain omaa malliani, joten vastuuta sisäänpääsystä en ota ;). Auvoisaa lukukevättä ja toivottavasti tämä autto edes yhtä tulevaa phuksia eteenpäin. - ----
Hakija 2005 kirjoitti:
Kun tiedekuntaan olet päässyt haluaisin kovasti tietää seuraavista asioista. Ensinnäkin lukutekniikasta? Mikä olisi sinun mielestäsi paras tapa lukea? Tapoja tietty monia, mutta miten etenit valtavaa sivumäärää, teitkö muistiinpanoja tms. Osasitko asiat lopulta ulkoa vai ymmärsitkö ne "omalla tavallasi". Sitten vastaustekniikka? Miten harjoittelit sitä ja mitä se mielestäsi on? Entä ajankäyttö? Montako tuntia luit päivässä, piditkö vapaapäiviä? Kävitkö mitään valmennuskurssia tms.? Ja kun kerran tiedekunnassa olet kysyisin onko teillä lukusalia, jossa voisin lukea pääsykokeisiin? Missä se sijaitsee, miten sinne pääsee ja milloin se on auki? Voiko lukea iltaisin viikonloppuisin myös? Missä muuten itse luit? Opiskelen jo Turun yliopistossa ja tiedän oikeustieteellisen tiedekunnan sijainnin mutta niinku tarkempaa tietoa tarvitsisin!!! Kiitos sinulle etukäteen! =)
Tenttikiireet painavat vähän päälle ja tuo toinen vastaus oli hyvä, mutta kirjoittelenpa nyt jotain minäkin tähän.. =)
En kirjoita tähän nyt sitä, miten tein, vaan miten ehkä olisi kannattanut tehdä, jotta oppiminen olisi ollut optimaalisempaa.
Hyviä lukutekniikoita on varmasti monia, ja oppimistyylit ovat hyvin henkilökohtaisia. Pari vinkkiä voin kyllä antaa.
Kannattaa lukea kirjat useasti läpi, ehkä n. kuusi kertaa tai mielellään useammin. Parilla ensimmäisellä lukukierroksella kannattaa käyttää silmäile-syvenny-muistele-kertaa -tyyliä, ja alleviivailla avainkohtia kirjoista. Jotkut pitävät muistiinpanojen tekemisestä, minusta se hidastaa lukutahtia liikaa.
Sanatarkkaan en suurinta osaa kirjojen materiaalista osannut ulkoa, mutta asiat toki kuitenkin. N. 800 sivun ulkoa oppiminen taitaa olla utopiaa suurinpiirtein normaalinopalla varustetuille ihmisille. Pisteitä ropsuu kokeessa tosiaan sitä enemmän, mitä tarkemmin osaa kirjan tekstiä vastauspaperiin ulkomuistista kirjoitella.
Pääsykoelukeminen kannattaa ottaa ihan kokopäiväisenä urakkana, ja teräväpäisimmät pitävät ehkä "puolitoista vapaapäivää" viikossa. Lukemisen tehokkuus laskee reippaasti, jos lukee ilman nollauspäiviä. Loppua kohti tahtia tulee tietysti kiristää.
Lexin valmennuskurssin kävin, tehokurssi taisi olla se. Kurssi oli siitä hyvä sijoitus, että hinta on n. kolmanneksen puhtaan kaupallisista kursseista, ja toisaalta opetus on laadukasta. Hinta on halpa siksi, että osallisttujia on todella paljon, ja toisaalta ainejärjestöllä on käytössä halpaa opiskelijatyövoimaa avustavissa tehtävissä... Kaiken lisäksi kurssin järjestämisestä syntynyt pieni voitto lihottaa ainejärjestön tiliä, ja tarkoittaa halvempia aktiviteetteja sitten opiskeluaikana.. =)
Oikeustapaustehtävien vastaustekniikkaa en ala tässä selittämään, vähän liian laaja kysymys.. Mutta ainakin Lexin kurssilla oli kattava opetus aiheesta, ja paljon harjoitustehtäviä, joista sai sitten henkilökohtaista palautetta.. Tänä vuonna on vielä henkilökohtainen tutorkin ilmeisesti.
Tiedekunnan pieni lukusali sijaitsee tiedekuntarakennuksessa, yllättäen.. =) Luentosali 1:n "takana". Luulen, että parempiakin paikkoja pänttäämiselle yliopiston alueelta löytyy. Ovet menevät viikolla iltaisin lukkoon kait joskus kuuden maissa, ei ole tarvinnut aikoja opetella, kun kuljen kulkukortilla tiedekunnassa. Ulos toki pääsee ilman korttiakin.. =) Sunnuntaisin ovet tuntuvat olevan lukossa aina, ja lauantaisin taitavat yleensä olla lukossa... - Petra
---- kirjoitti:
Tenttikiireet painavat vähän päälle ja tuo toinen vastaus oli hyvä, mutta kirjoittelenpa nyt jotain minäkin tähän.. =)
En kirjoita tähän nyt sitä, miten tein, vaan miten ehkä olisi kannattanut tehdä, jotta oppiminen olisi ollut optimaalisempaa.
Hyviä lukutekniikoita on varmasti monia, ja oppimistyylit ovat hyvin henkilökohtaisia. Pari vinkkiä voin kyllä antaa.
Kannattaa lukea kirjat useasti läpi, ehkä n. kuusi kertaa tai mielellään useammin. Parilla ensimmäisellä lukukierroksella kannattaa käyttää silmäile-syvenny-muistele-kertaa -tyyliä, ja alleviivailla avainkohtia kirjoista. Jotkut pitävät muistiinpanojen tekemisestä, minusta se hidastaa lukutahtia liikaa.
Sanatarkkaan en suurinta osaa kirjojen materiaalista osannut ulkoa, mutta asiat toki kuitenkin. N. 800 sivun ulkoa oppiminen taitaa olla utopiaa suurinpiirtein normaalinopalla varustetuille ihmisille. Pisteitä ropsuu kokeessa tosiaan sitä enemmän, mitä tarkemmin osaa kirjan tekstiä vastauspaperiin ulkomuistista kirjoitella.
Pääsykoelukeminen kannattaa ottaa ihan kokopäiväisenä urakkana, ja teräväpäisimmät pitävät ehkä "puolitoista vapaapäivää" viikossa. Lukemisen tehokkuus laskee reippaasti, jos lukee ilman nollauspäiviä. Loppua kohti tahtia tulee tietysti kiristää.
Lexin valmennuskurssin kävin, tehokurssi taisi olla se. Kurssi oli siitä hyvä sijoitus, että hinta on n. kolmanneksen puhtaan kaupallisista kursseista, ja toisaalta opetus on laadukasta. Hinta on halpa siksi, että osallisttujia on todella paljon, ja toisaalta ainejärjestöllä on käytössä halpaa opiskelijatyövoimaa avustavissa tehtävissä... Kaiken lisäksi kurssin järjestämisestä syntynyt pieni voitto lihottaa ainejärjestön tiliä, ja tarkoittaa halvempia aktiviteetteja sitten opiskeluaikana.. =)
Oikeustapaustehtävien vastaustekniikkaa en ala tässä selittämään, vähän liian laaja kysymys.. Mutta ainakin Lexin kurssilla oli kattava opetus aiheesta, ja paljon harjoitustehtäviä, joista sai sitten henkilökohtaista palautetta.. Tänä vuonna on vielä henkilökohtainen tutorkin ilmeisesti.
Tiedekunnan pieni lukusali sijaitsee tiedekuntarakennuksessa, yllättäen.. =) Luentosali 1:n "takana". Luulen, että parempiakin paikkoja pänttäämiselle yliopiston alueelta löytyy. Ovet menevät viikolla iltaisin lukkoon kait joskus kuuden maissa, ei ole tarvinnut aikoja opetella, kun kuljen kulkukortilla tiedekunnassa. Ulos toki pääsee ilman korttiakin.. =) Sunnuntaisin ovet tuntuvat olevan lukossa aina, ja lauantaisin taitavat yleensä olla lukossa...Asun pohjois-savossa eikä täällä järjestetä mitään valmennuskursseja yms... Enkä aio minnekään valmennuskursseille sen takia mennä. Tiedän kyllä, että lex-valmennuskurssilaiset saavat majoituspaikan Turusta kurssin ajaksi ja kurssi normaalia halvempi (silti kallis omillaan asuvalle lukiolaiselle!!) jne... Ajattelin siis mennä pääsykokeeseen ilman mitään valmennuskursseja!
Niin ei minua sen asian oppiminen niin hirveästi huolestuta, vaan pikemminkin se vastaustekniikka!! Kuinka hemmetin tärkeä se on, kun joka paikassa siitä valistetaan ja sanotaan ettei ilman oikeaa vastaustekniikkaa sisään pääse??
Luin Turun oikiksen vanhoja pääsykokeiden kysymyksiä ja vastauksia eikä niissä minun mielestäni mitään erityistä vaadittu? Asiaa pitää käsitellä sen oikeilla termeillä ja tavallaan viilata pilkkua, että saisi täydet pisteet.
Eli onkohan tuo "ilman vastaustekniikka-kurssia et pääse sisään" pelottelu ihan höpön löpöä?
Sitä kanssa olen miettinyt, että pitääkö kaikkiin pääsykokeiden kysymyksiin vastata?
Kiitos jos joku voisi vastata =) - Hakija 2005
---- kirjoitti:
Tenttikiireet painavat vähän päälle ja tuo toinen vastaus oli hyvä, mutta kirjoittelenpa nyt jotain minäkin tähän.. =)
En kirjoita tähän nyt sitä, miten tein, vaan miten ehkä olisi kannattanut tehdä, jotta oppiminen olisi ollut optimaalisempaa.
Hyviä lukutekniikoita on varmasti monia, ja oppimistyylit ovat hyvin henkilökohtaisia. Pari vinkkiä voin kyllä antaa.
Kannattaa lukea kirjat useasti läpi, ehkä n. kuusi kertaa tai mielellään useammin. Parilla ensimmäisellä lukukierroksella kannattaa käyttää silmäile-syvenny-muistele-kertaa -tyyliä, ja alleviivailla avainkohtia kirjoista. Jotkut pitävät muistiinpanojen tekemisestä, minusta se hidastaa lukutahtia liikaa.
Sanatarkkaan en suurinta osaa kirjojen materiaalista osannut ulkoa, mutta asiat toki kuitenkin. N. 800 sivun ulkoa oppiminen taitaa olla utopiaa suurinpiirtein normaalinopalla varustetuille ihmisille. Pisteitä ropsuu kokeessa tosiaan sitä enemmän, mitä tarkemmin osaa kirjan tekstiä vastauspaperiin ulkomuistista kirjoitella.
Pääsykoelukeminen kannattaa ottaa ihan kokopäiväisenä urakkana, ja teräväpäisimmät pitävät ehkä "puolitoista vapaapäivää" viikossa. Lukemisen tehokkuus laskee reippaasti, jos lukee ilman nollauspäiviä. Loppua kohti tahtia tulee tietysti kiristää.
Lexin valmennuskurssin kävin, tehokurssi taisi olla se. Kurssi oli siitä hyvä sijoitus, että hinta on n. kolmanneksen puhtaan kaupallisista kursseista, ja toisaalta opetus on laadukasta. Hinta on halpa siksi, että osallisttujia on todella paljon, ja toisaalta ainejärjestöllä on käytössä halpaa opiskelijatyövoimaa avustavissa tehtävissä... Kaiken lisäksi kurssin järjestämisestä syntynyt pieni voitto lihottaa ainejärjestön tiliä, ja tarkoittaa halvempia aktiviteetteja sitten opiskeluaikana.. =)
Oikeustapaustehtävien vastaustekniikkaa en ala tässä selittämään, vähän liian laaja kysymys.. Mutta ainakin Lexin kurssilla oli kattava opetus aiheesta, ja paljon harjoitustehtäviä, joista sai sitten henkilökohtaista palautetta.. Tänä vuonna on vielä henkilökohtainen tutorkin ilmeisesti.
Tiedekunnan pieni lukusali sijaitsee tiedekuntarakennuksessa, yllättäen.. =) Luentosali 1:n "takana". Luulen, että parempiakin paikkoja pänttäämiselle yliopiston alueelta löytyy. Ovet menevät viikolla iltaisin lukkoon kait joskus kuuden maissa, ei ole tarvinnut aikoja opetella, kun kuljen kulkukortilla tiedekunnassa. Ulos toki pääsee ilman korttiakin.. =) Sunnuntaisin ovet tuntuvat olevan lukossa aina, ja lauantaisin taitavat yleensä olla lukossa...Kiitos paljon sinulle noista vastauksistasi. Minä hain viime keväänäkin oikkikseen ja silloin huomasin, ettei kunnollisten muistiinpanojen tekemiseen todellakaan ole aikaa.. Vaikka yleensä opin parhaiten "kirjoittamalla asiat auki" paperille. Tänä vuonna ajattelin ottaa avuksi Lexin itseopiskelumateriaalin. Mitä mieltä olet tästä? Sisältää kuulemma tiivistelmät kirjoista, vastaustekniikkaa jne. Valmennuskurssilla istuminen ei ole minun juttuni. Viime vuonna kävin sellaisen ja oli tosi turhauttavaa istua kuuntelemassa, kun opettajat latasivat kirjoista tehtyjä kalvoja piirtoheittimelle... Sitä ihmettelin kun sanoit maksaneesi tehokurssista kolmanneksen vähemmän kuin muualla? Lexin sivuilta katsoin, että tehokurssi maksaa 499e ja Valmennuskeskuksen kurssi, jonka minä viime vuonna kävin oli 560 euroa.
- =)...
Petra kirjoitti:
Asun pohjois-savossa eikä täällä järjestetä mitään valmennuskursseja yms... Enkä aio minnekään valmennuskursseille sen takia mennä. Tiedän kyllä, että lex-valmennuskurssilaiset saavat majoituspaikan Turusta kurssin ajaksi ja kurssi normaalia halvempi (silti kallis omillaan asuvalle lukiolaiselle!!) jne... Ajattelin siis mennä pääsykokeeseen ilman mitään valmennuskursseja!
Niin ei minua sen asian oppiminen niin hirveästi huolestuta, vaan pikemminkin se vastaustekniikka!! Kuinka hemmetin tärkeä se on, kun joka paikassa siitä valistetaan ja sanotaan ettei ilman oikeaa vastaustekniikkaa sisään pääse??
Luin Turun oikiksen vanhoja pääsykokeiden kysymyksiä ja vastauksia eikä niissä minun mielestäni mitään erityistä vaadittu? Asiaa pitää käsitellä sen oikeilla termeillä ja tavallaan viilata pilkkua, että saisi täydet pisteet.
Eli onkohan tuo "ilman vastaustekniikka-kurssia et pääse sisään" pelottelu ihan höpön löpöä?
Sitä kanssa olen miettinyt, että pitääkö kaikkiin pääsykokeiden kysymyksiin vastata?
Kiitos jos joku voisi vastata =)Tuosta vastaustekniikasta. Kylläpä se taitaa enimmäkseen olla juuri sitä, että osaa selittää asiat juridisilla termeillä eikä lavertele mitään omia juttujaan. Etenkin oikeutapaustehtävissä( joita Turussa on! ) tietynlaisen "kaavan" mukaan edetään. Sitä ihmettelen mikä ihmeen hoppu sinulla on heti päästä opiskelemaan. Kyllä yliopistossa usein huomaa, ketkä tulevat äidin ja isin kainalosta ja suoraan lukiosta! Ikävä kyllä... Ei tietenkään kukaan "pakota" vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Voit vaikka olla vastaamatta yhteenkään! (Taas kysymys, joka osoittaa abien kypsymättömyyden!!)
- ----
Hakija 2005 kirjoitti:
Kiitos paljon sinulle noista vastauksistasi. Minä hain viime keväänäkin oikkikseen ja silloin huomasin, ettei kunnollisten muistiinpanojen tekemiseen todellakaan ole aikaa.. Vaikka yleensä opin parhaiten "kirjoittamalla asiat auki" paperille. Tänä vuonna ajattelin ottaa avuksi Lexin itseopiskelumateriaalin. Mitä mieltä olet tästä? Sisältää kuulemma tiivistelmät kirjoista, vastaustekniikkaa jne. Valmennuskurssilla istuminen ei ole minun juttuni. Viime vuonna kävin sellaisen ja oli tosi turhauttavaa istua kuuntelemassa, kun opettajat latasivat kirjoista tehtyjä kalvoja piirtoheittimelle... Sitä ihmettelin kun sanoit maksaneesi tehokurssista kolmanneksen vähemmän kuin muualla? Lexin sivuilta katsoin, että tehokurssi maksaa 499e ja Valmennuskeskuksen kurssi, jonka minä viime vuonna kävin oli 560 euroa.
Jotkut firmat veloittavat tosiaan moninkertaisesti tuohon nähden, en ole hintavertailuja kovin tarkkaan tehnyt. Eräs opiskelukaveri oli tosiaan lähemmäs 1500 euroa maksaneen kurssin käynyt aikanaan, ja mielestäni se on melko posketon hinta. Tuo käymäsi on ollut aika kohtuuhintainen sitten. Kait ns. "takuu"-kurssit maksavat enemmän, paha sanoa, en jaksa nyt tehdä tutkimustyötä asiasta. Toisten kurssien laadusta en osaa myöskään luonnollisestikaan sanoa mitään.
Tarjoaako Lex itseopiskelumatskuakin? En ole mukana pääsykoekurssitouhuissa, enkä tiennyt tuosta. Luultavasti kohtuullisen hyvä ratkaisu, jos siinä on jonkunlainen palautteensaantimahdollisuus (omista vastauksista) mukana. Täytyy myöntää, että nyt menee vähän arvailun puolelle, kun en tunne asiaa tarkemmin, eivätkä järjestön sivutkaan tunnu nyt aukeavan...
Itse pidin kurssilla juuri niistä käytännön vinkeistä, joita opiskelijat ja opettajat antoivat, ja toki siitä lukuinnon nostattamisesta sekä vastaustekniikasta. Taisipa lisäksi yhden luennolla mainitun tärppikohdan (viimeisen kirjan ihan loppupuolella ollut hankala asia) todella tarkka lukeminen varmistaa sisäänpääsyn.. =) - ----
Petra kirjoitti:
Asun pohjois-savossa eikä täällä järjestetä mitään valmennuskursseja yms... Enkä aio minnekään valmennuskursseille sen takia mennä. Tiedän kyllä, että lex-valmennuskurssilaiset saavat majoituspaikan Turusta kurssin ajaksi ja kurssi normaalia halvempi (silti kallis omillaan asuvalle lukiolaiselle!!) jne... Ajattelin siis mennä pääsykokeeseen ilman mitään valmennuskursseja!
Niin ei minua sen asian oppiminen niin hirveästi huolestuta, vaan pikemminkin se vastaustekniikka!! Kuinka hemmetin tärkeä se on, kun joka paikassa siitä valistetaan ja sanotaan ettei ilman oikeaa vastaustekniikkaa sisään pääse??
Luin Turun oikiksen vanhoja pääsykokeiden kysymyksiä ja vastauksia eikä niissä minun mielestäni mitään erityistä vaadittu? Asiaa pitää käsitellä sen oikeilla termeillä ja tavallaan viilata pilkkua, että saisi täydet pisteet.
Eli onkohan tuo "ilman vastaustekniikka-kurssia et pääse sisään" pelottelu ihan höpön löpöä?
Sitä kanssa olen miettinyt, että pitääkö kaikkiin pääsykokeiden kysymyksiin vastata?
Kiitos jos joku voisi vastata =)Vastaustekniikka on siinä mielessä tärkeä, että tuntematta sen perusteita on vaikea vastata kysymykseen kovin perusteellisesti, ja pisteitäkin jää kyllä saamatta sen takia. Vaaditut vastaukset näyttävät toki selkeiltä, mutta miten niihin on päädytty, onkin ihan toinen juttu. Toki kursseja käymättäkin voi päästä sisään, mutta todennnäköisyys on vain pienempi.
Ja kyllä, kaikkiin kysymyksiin pitää vastata, ts. ei pääse valitsemaan kysymysten välillä niinkuin yo-kirjoituksissa. Ilmeisesti tätä hait takaa?
Turhaa pelottelua oli ainakin tuossa toisessa vastauksessa se, etteikö saman vuoden ylioppilas pärjäisi yliopistossa.. Todella iso osa fukseista, tytöistä varsinkin, on tuoreita ylioppilaita, eikä yleensä mitään erityisiä ongelmia tunnu olevan.
En usko, että ehdin tänne foorumille vähään aikaan... Jos haluat niin voit laittaa mailia, ehkä paremmalla ajalla voin perehtyä asiaan ja autella sitten tuossa ensimmäisessä kysymyksessäkin jonkun verran.. ;) Tosin mikään ei täysin korvaa henkilökohtaista palautetta omista vastausyrityksistä. - Petra
=)... kirjoitti:
Tuosta vastaustekniikasta. Kylläpä se taitaa enimmäkseen olla juuri sitä, että osaa selittää asiat juridisilla termeillä eikä lavertele mitään omia juttujaan. Etenkin oikeutapaustehtävissä( joita Turussa on! ) tietynlaisen "kaavan" mukaan edetään. Sitä ihmettelen mikä ihmeen hoppu sinulla on heti päästä opiskelemaan. Kyllä yliopistossa usein huomaa, ketkä tulevat äidin ja isin kainalosta ja suoraan lukiosta! Ikävä kyllä... Ei tietenkään kukaan "pakota" vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Voit vaikka olla vastaamatta yhteenkään! (Taas kysymys, joka osoittaa abien kypsymättömyyden!!)
Ne on ihan omia asioitani, miksi haluaisin suoraan opiskelemaan ilman välivuotta, enkä jaksa rueta niitä nyt selittelemään tässä.
Kyllä varmasti on kenellä tahansa vaikeuksia ensimmäisenä opiskeluvuotena, kun on uusi koulu ja uusi ala..
Mutta selitä sinä kaikkitietäväinen, miten esim. välivuoden pitänyt ja suoraan lukiosta sekä äidin ja isin kainalosta tullut abi eroavat toisistaan oikiksen opiskeluja ajatellen???
Perustele väitteesi...?
Niin kyllä varmaan abit on aika kypsymättämiä, kun heille ei lukiossa opetettu millaiset oikiksen pääsykokeet ovat. Olisihan se pitänyt ehdottomasti tietää, että kaikkiin kahdeksaan kysymykseen täytyy vastata eikä pääsykokeissa ole samaa menetelmää kuin lukiossa (eli muutama kysymys, joista esim kahteen vastataan).
Taidat itse olla hieman kypsymätön, kun et ymmärtänyt kysymystäni ja tuolleen kypsymättömäksi minua sanot... Mut mielipiteet kullakin =)
Ota vaan ihan rennosti, yritä ymmärtää tälläistä "kypsymätöntä abia", jolla ei ollut tietoa pääsykokeista niinkuin olisit halunnut... =)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?1022216- 1041654
- 821318
- 1231303
- 1171236
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘601068Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis601044- 511017
- 36952
- 33824