Olen nuori nainen, elän terveellisesti ja sydämessä ei pitäisi olla vikaa. Viimeisen puolen vuoden aikana olen kuitenkin kärsinyt rintakivuista ja oudosta pulssista. Olen koko ajan erittäin tietoinen pulssistani, mikä on sinänsä erikoista koska ennen pulssiani ei pystyny tuntemaan edes kaulalta tai ranteesta, nyt tunnen sen vaikken edes tunnustelisi sitä. Kaikki alkoi rintakivuilla ja puristuksen tunteella. Hengenahdistustakin oli. Sain niin sanottuja kohtauksia, rintaa puristi ja hengittäminen oli vaikeaa. Kohtaus saattoi tulla missä vain mutta usein esim kahvin jälkeen. Rintatuntemuksien jälkeen puristus ehkä hiukan helpotti ja sydän alkoi hakkaamaan todella kovaa ja pulssi oli epäsäännöllinen, värisi ja muljahteli. Päässä tuntui kovaa kipua. Olo oli voimaton ja todella väsynyt, pyörrytti hurjasti ja outo pulssi saattoi kestää tunninkin. Huolestua aloin vasta kun suorituskyky on laskenut paljon ja kohtauksia tulee rasituksessa. Salilla sarjan tekeminen loppuun on lähes mahdotonta kun hengenahditus aiheuttaa tunteen että taju lähtee. Syke nousee nopeasti todella korkeaksi ja voimakkaaksi ja epäsäännölliseksi. Se haittaa jaksamista ja treenaamista. Joskus pulssi sekoaa täysin jo jyrkän ylämäen kävelemisen jälkeen.
Stressiä on ollut paljon. Lääkärille en jaksaisi jonottaa kun EKG ssa ei kuitenkaan näkyisi mitään. Osaako joku jolla on rytmihäiriöitä sanoa kuulostaako oireet tutuilta? Voisiko johtua vain stressin aiheuttamista rytmihäiriöistä vai pitäiskö tutkituttaa? Haluaisin vain suorituskykyni takaisin..
Stressiä on ollut paljon. Lääkärille en jaksaisi jonottaa kun EKG ssa ei kuitenkaan näkyisi mitään. Osaako joku jolla on rytmihäiriöitä sanoa kuulostaako oireet tutuilta? Voisiko johtua vain stressin aiheuttamista rytmihäiriöistä vai pitäiskö tutkituttaa? Haluaisin vain suorituskykyni takaisin..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaa kyllä varata aika lääkärille. Odotellessasi vastaanottoa anna ajan kulua itsestään ilman stressiä: kirjoituksesi perusteella vaikutat jännittyneeltä, mikä usein purkautuu kärsimättömyytenä, mikä sitten pahentaa oireitasi entisestään.
Jos tunnistat itsessäsi suoritusperustaisen pingottajan piirteitä, ota yksi viikonloppu vapaaksi ja ole tekemättä sen aikana yhtään mitään: löhöilet vaan ja vaikka lueskelet tahi kuuntelet mielimusiikkiasi.
Salitreenaamisessa lepo on se tärkein ja usein vaikeimmin opittava liikesarja.
Kuulostaa järkevältä. Lepo olisi tärkeä oppia, tosin nyt kesän olen ottanut rauhallisemmin ja treenannut vähemmän, osittain koska kroppa ei jaksa ja osittain koska aika ei riitä. Oireet voivat tulla milloin vain, tuossa joku aika sitten oli rento viikonloppu kaverin kanssa, taukoa treenistä ja stressistä ja rytmihäiriöt ehkä pahimmillaan pienen ylämäen kävelyn jälkeen. Ei siis suoraan verrannollinen stressiinkään.. pahimmillaan oireet on yleensä juuri rasituksessa tai makuuasennossa.
Ehkä täytyy soitella ja kysellä aikaa..
Ihmiset ovat niin erilaisia, että mitään yleispätevää neuvoa ei voi antaa. Jotkut ovat tarvinneet terapiaa ja itsesuggestioharjoituksia ensin ammattilaisen valvonnassa edes pystyäkseen lepäämään stressaamatta siitä, että kallisarvoista treeniaikaa menee hukkaan.
Onko mielestäsi mahdollista, että olisit ylikunnossa? Jos sinulla on luotettu valmentaja tai muu tuttu alan ammattilainen, niin kerro hänelle tilanteestasi ja anna vaikka lista kaikesta (ja aivan kaikesta) liikkumisesta, mitä olet tehnyt tietyllä aikavälillä, vaikka kahden viikon sisällä.
Harvemmin amatööri menee ylikuntoon, mutta onhan sekin kunnianhimoisella ja sinnikkäällä yksilöllä mahdollista. Ylikunto on siitä harhaanjohtava oireilun nimenä, että siinä tilassa ollaan todella huonossa jamassa, jota ei mikään rento yksi viikonloppu korjaa. Kilpaurheilija voi useimmiten todeta ylikunnon iskiessä, että tämä kausi olikin sitten siinä.
Tiedän+mitä+ylikunto+on+ja+olen+itsekkin+miettinyt+tuota+mahdollisuutta.+Treenaan+kuitenkin+loppupelissä+tosi+vähän+koska+käyn+oikeastaan+pelkästään+salilla.+Pyöräilen+sen+lisäksi+mutta+en+harrasta+mitään+aerobista+ja+salilla+käyntikin+on+oman+kunnon+rajoissa,+teen+mitä+jaksan+ja+harvoin+pystyn+antamaan+itsestäni+edes+70%.+Ylikuntoon+tarvitaan+yleensä+niin+paljon,+harvoin+treenillä+saa+itseään+siihen+kuntoon.