Itse olin n. 5 vuotta avioliitossa saman miehen kanssa. Tietyssä vaiheessa muutuin käytökseltäni kärttyiseksi ja pahantuuliseksi ilman syytä. Se johtui siitä, että huomasin jotain. Kohtasin erään henkilön, jonka kanssa koin voimakkaita tunteita ihan normaalissa kanssakäymisessä, ja tähän ei liittynyt mitään sukupuolisuhteita. Huomasin asioita jotka koin puutteeksi omassa suhteessani. Meillä ei ollut koskaan riitoja eikä väkivaltaa ja kaikki meni hyvin rauhallisissa merkeissä. Huomasin kuitenkin,
- mm. mieheni passiivisuuden kaikessa
- tein aina yksin kaikki asiat, siivosin, tein ruoat, pesin pyykit, silitin, maksoin laskut,
( kummankin omat omilta tileiltä ja vuokrat ja ruoat puoleksi ),
- autoin miestäni työnhaussa, ja alussa olimme jopa samoissa työpaikoissa pitkään, koska hän oli antanut minulle itsestään niin avuttoman vaikutelman, että minulle tuli tunne, että joudun "huolehtimaan" häntä jokapaikassa
- mitään sukupuoliyhteyttä välillämme ei koskaan ollut, jollain tavalla jouduin kuitenkin mieheni tarpeet tyydyttämään, mutta sen jälkeen, kun hän oli saanut ulostaa käteeni, niin hän käänsi selkänsä ja käveli kohta vessaan
- Olin todella rasittunut, ja en koskaan kokenut elämässäni mitään mielihyvää. Aloin syödä ilokseni. Lihoin vuosi vuodelta. Olin aina väsynyt.
- Lopulta kohtasin toisen miehen kautta erilaisia tunteita, ja tunteet omaa miestäni kohtaan kuolivat lopullisesti. Aloin suunnitella eroa, ja muutimme erilleen. Tätä ennen käytökseni alkoi muuttua kärttyiseksi ja vihaiseksi.
Kaikki tällainen yksipuolisuus suhteessa, ja rasittaminen ja sitten se, että kohtasin henkilön, joka kosketti minua voimakkaasti tunteissa sai minut käyttäytymään eritavalla kuin ennen tavallaan ilman syytä.
Olen vieläkin usein todella väsynyt ja rasittunut, vaikka asumme eri osoitteissa, niin joudun huoltamaan tätä miestä, koska en uskalla jättää häntä heitteille ennen kuin hän löytää itselleen toisen naisen. Nyt kun hän on asunut eri osoitteessa, niin hän on vähitellen joutunut opettelemaan yksinkertaista kodinhoitoa ja huolehtia itsestään. Koen, että joudun silti ottamaan vieläkin täyden vastuun hänestä, ja hän on kuin pieni lapsi.
Mies on kuitenkin hyväntahtoinen ja raitis, eikä väkivaltainen. Hän on vain uusavuton, eikä voi sille itse mitään. En halua syyttää ja tuomita häntä kuitenkaan mistään. On hänessä paljon hyväääkin, ja on sosiaalinen ja tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa, eikä riitele.
Yritän jotenkin jaksaa, vaikka kyllä se voimia kysyy. Ei tämä kuitenkaan riitä minulle, ja haluan parisuhteelta jotain enemmän. Tämä on sitten jonkinlaista lähimmäispalvelua, ja hyväntahtoisuutta, vastuuta toisesta. Jos en olisi kulkenut hänen rinnallaan, niin hän olisi jo monta kertaa käynyt huonosti. Kukaan muu ei auta häntä. Edes hänen oma sisko tai sukulaiset. Kaikki ajattelevat vain itseään.
Miehet ovat usein laiskoja parisuhteissa
10
262
Vastaukset
- JonkunOnPakkoAuttaa
Sen jälkeen, kun eräs toinen mies alkoi vetää minua puoleensa, laihduin 20 kg vuoden sisällä. Nyt minulla on enää n. 5 kg ylipainoa. Vaikka meillä ei ollut koskaan mitään yhteyttä sen enempää kenenkään toisenkaan kanssa, niin jollain tavalla ne näkymättömät tunteet suhteessa erääseen henkilöön olivat kuitenkin niin voimakkaat, että yhtä äkkiä minulla ei tehnyt enää mieli syödä, vaan aloin arvostaa enemmän itseäni, ja koin myös henkisesti, että minulla on oikeus ja mahdollisuus olla ja elää onnellisempaa elämää rakkaus suhteissani.
Nykyisin vain toivon, että tämä mies, kenestä elän erillään, mutta sovussa, löytäisi jonkun toisen naisen, ja itse jonkun toisen miehen. Ehkä voisimme olla onnellisempia jonkun toisen kanssa molemmat. Nykyisin me ei nähdä enää joka päivä. - TotuusSattuuQ
Sinä olet ottanut itsellesi hoivattavan lapsen, et aviomiestä. Ei vika ole siis miehessä vaan siinä että olet sekoittanut parisuhteen ja hoivasuhteen.
- JonkunOnPakkoAuttaa
Tiedän kyllä, että vika on minussa, mutta ei tämä mitenkään satuta minun tunteita. Ja tiedän senkin, mikä vika minussa on. Olen miettinyt asioita ja tutustunut terapeuttien ja avioliittoneuvojien kirjoituksiin aiheesta.
Tunnustan, että minussa on se vika, että olen liian tarkka. Ja miehessä se vika, että hän on uusavuton. Hän on toisesta kulttuurista, mutta hän on vaalea, ei tumma. En kuitenkaan halua kertoa tarkemmin. Mutta uskoisin sen, että ongelma on siinä, että hänen mammansa on passannut häntä niin paljon, niin hän ei ole tottunut tekemään kotitöitä. Ja minä taas olen liian tarkka. En voi sietää sitä, jos mies on pessyt astiat niin, että ne ovat edelleen rasvaiset. Otan ja teen sen uudelleen. Jos hänen vaatteensa ovat hengarissa vinksallaan, otan ja suoristan ne. Huomautan heti, jos paidassa on pieni tahra, tai parta yhtään kasvanut. Komennan suihkuun usein, ja hiukset ei saa näyttää yhtään rasvaisilta. Kengät täytyy riisua heti eteisessä, kun tulee kynnyksen sisäpuolelle. Sormen kynsiä ei saa purra, ne täytyy leikata, ja viilata. Korvat on putsattava pumpulitukolla joka kerta suihkun jälkeen.
Mies on luovuttanut, ja hän ei viitsi edes yrittää, kun minulle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Hän viihtyy lukiessa kirjoja.
Voi olla, että meitä ei oltu alunperinkään luotu toisillemme. Sukupuoliyhteys ei toiminut, eikä meillä ole koskaan ollut yhdyntää. Vaikka minulla on korkea moraali, niin olen tutkinut asioita myös raamatulliselta pohjalta, ja sen mukaan avioliitto ei ole Jumalan edessä lainvoimainen, jos sukupuoliyhteyttä ei ole ollut. Sen vuoksi en koe avioeroa väärin.
Mutta en halua kuitenkaan jättää tätä ihmistä heitteille, mutta haluan ohjata häntä pois uusavuttomuudesta. Toisaalta toivon myös, että hän löytäisi jonkun toisen, kenen kanssa hän voisi olla onnellisempi ja samoin minä. - TotuusSattuuQ
JonkunOnPakkoAuttaa kirjoitti:
Tiedän kyllä, että vika on minussa, mutta ei tämä mitenkään satuta minun tunteita. Ja tiedän senkin, mikä vika minussa on. Olen miettinyt asioita ja tutustunut terapeuttien ja avioliittoneuvojien kirjoituksiin aiheesta.
Tunnustan, että minussa on se vika, että olen liian tarkka. Ja miehessä se vika, että hän on uusavuton. Hän on toisesta kulttuurista, mutta hän on vaalea, ei tumma. En kuitenkaan halua kertoa tarkemmin. Mutta uskoisin sen, että ongelma on siinä, että hänen mammansa on passannut häntä niin paljon, niin hän ei ole tottunut tekemään kotitöitä. Ja minä taas olen liian tarkka. En voi sietää sitä, jos mies on pessyt astiat niin, että ne ovat edelleen rasvaiset. Otan ja teen sen uudelleen. Jos hänen vaatteensa ovat hengarissa vinksallaan, otan ja suoristan ne. Huomautan heti, jos paidassa on pieni tahra, tai parta yhtään kasvanut. Komennan suihkuun usein, ja hiukset ei saa näyttää yhtään rasvaisilta. Kengät täytyy riisua heti eteisessä, kun tulee kynnyksen sisäpuolelle. Sormen kynsiä ei saa purra, ne täytyy leikata, ja viilata. Korvat on putsattava pumpulitukolla joka kerta suihkun jälkeen.
Mies on luovuttanut, ja hän ei viitsi edes yrittää, kun minulle ei kuitenkaan kelpaa mikään. Hän viihtyy lukiessa kirjoja.
Voi olla, että meitä ei oltu alunperinkään luotu toisillemme. Sukupuoliyhteys ei toiminut, eikä meillä ole koskaan ollut yhdyntää. Vaikka minulla on korkea moraali, niin olen tutkinut asioita myös raamatulliselta pohjalta, ja sen mukaan avioliitto ei ole Jumalan edessä lainvoimainen, jos sukupuoliyhteyttä ei ole ollut. Sen vuoksi en koe avioeroa väärin.
Mutta en halua kuitenkaan jättää tätä ihmistä heitteille, mutta haluan ohjata häntä pois uusavuttomuudesta. Toisaalta toivon myös, että hän löytäisi jonkun toisen, kenen kanssa hän voisi olla onnellisempi ja samoin minä."Tunnustan, että minussa on se vika, että olen liian tarkka."
Ei sinussakaan ole vikaa kuten ei miehessäsikään. Te saatte olla juuri sellaisia kuin olette. Mutta parisuhteenne ei toimi koska ette kykene keskenänne tasaveroiseen suhteeseen jossa kumpikin saisi kukoistaa sellaisena kuin on. Olette liian erilaisia ja huonoimmat puolenne täydentävät toisiaan (avuttomoos/ylihoivaavuus), eivät parhaat puolenne kuten pitäisi.
"Voi olla, että meitä ei oltu alunperinkään luotu toisillemme. Sukupuoliyhteys ei toiminut, eikä meillä ole koskaan ollut yhdyntää."
Olette ilmeisesti myöskin seksuaalisesti ihan eri planeetoilta koska tuo ei ole normaalia. Tai paremminkin ei ole normaalia että tunnut pitävän tätä asiantilaa vain faktana jolla ei ole sen suurempaa merkitystä suhteellenne, vain sille annatko itsellesi luvan erota.
- voimia_sinulle
Oletko miettinyt, että miehesi voisi saada tukea muualta? Voisiko esimerkiksi sosiaalitoimi ottaa hänet vastuulleen, jos koet, ettei hän oikeasti pärjää itsenäisesti? Sieltä kartoittaisivat tilanteen ja mahdollisen avuntarpeen tyypin. Joskushan avuttomuuden ja passiivisuuden takana voi olla esimerkiksi huomaamaton mielenterveysongelma, kuten masennus (joiltain ihmisiltä kukaan ei näe masennusta päälle päin). Myös esimerkiksi lievä asperger tai AD/HD voivat aiheuttaa kyvyttömyyttä suunnitella ja toteuttaa hajanaisia askareita, kuten kotitöitä.
Tällöin voisit itse jatkaa ystävyyssuhteessa miehen kanssa, mutta et olisi hänen "omaishoitajansa". Onhan sinulla omakin elämäsi ja jaksamisesi vastuullasi.- JonkunOnPakkoAuttaa
Hän on kuitenkin kova lukemaan, noin 500 sivuinen romaani menee kevyesti päivässä. Mutta hän on luonteeltaan spontaani ja sosiaalinen ihminen, ja se on hänelle luonteenomaista, että asiat hoidetaan vähemmän tarkasti. Itse olen ylitarkka, mutta en voi sille mitään, ja jos huomaan, että jokin asia on rempallaan, niin mun on pakko oikaista se. Toiseksi mies on sosiaalisesti energinen ja mä itse taas erityisherkkänä koen tarvitsevani välillä normaalia enemmän rauhoittumisaikaa ja tilaa, muuten rasitustila nousee vaaralliselle tasolle, lähemmäs "räjähdyspistettä", mitä yritän viime hetkeen saakka varoa. Luulen, että mies taas kärsii ja jopa hieman sureekin tällä hetkellä yksinäisyydestä. Hänellä pitäisi olla ihmisiä ympärillä. Mutta mua niin rasittaa, kun tuntuu, että hän ei ole tottunut taistelemaan itse asioiden eteen, ja välillä tuntuu, että tämä suhde ihan kunnolla imee musta kaikki mehut irti. Yritän rajoittaa tätä huolenpitoa, mutta kyllä se on melkein niin, että mun on pakko joka päivä hoitaa jokin asia hänen hyväksi. Nytkin hänellä oli vasta muutto, niin sinne asuntoon pitäis saada lisävaloa. Mä olen jo tänään tehnyt yhden työn hänen hyväksi, ja en jaksa enempää. Mulla on omatkin asiat keskeneräisessä tilassa. Niin hän olis edes voinut itse taistella sen lampun eteen. Mutta ei. On varmaan käynyt jossain piirissä illalla, no hyvä niin, kunhan ei vain menisi mihinkään harhaoppisiin lahkoihin, kun en viitsisi hänelle jatkuvasti mitään ohjeita lähetellä teksitiviestillä. Niin mun on nyt silitettävä hänelle pari koneellista kuivaa pyykkiä ja huomenna vien ne hänen kämppäänsä, ja käyn samalla reissulla etsimässä sitä lamppua. No, kyllä tämä tästä menee jotenkin päivä kerrallaan. Tuleepahan tehtyä ainakin yksi hyvä työ joka päivä.
- TotuusSattuuQ
JonkunOnPakkoAuttaa kirjoitti:
Hän on kuitenkin kova lukemaan, noin 500 sivuinen romaani menee kevyesti päivässä. Mutta hän on luonteeltaan spontaani ja sosiaalinen ihminen, ja se on hänelle luonteenomaista, että asiat hoidetaan vähemmän tarkasti. Itse olen ylitarkka, mutta en voi sille mitään, ja jos huomaan, että jokin asia on rempallaan, niin mun on pakko oikaista se. Toiseksi mies on sosiaalisesti energinen ja mä itse taas erityisherkkänä koen tarvitsevani välillä normaalia enemmän rauhoittumisaikaa ja tilaa, muuten rasitustila nousee vaaralliselle tasolle, lähemmäs "räjähdyspistettä", mitä yritän viime hetkeen saakka varoa. Luulen, että mies taas kärsii ja jopa hieman sureekin tällä hetkellä yksinäisyydestä. Hänellä pitäisi olla ihmisiä ympärillä. Mutta mua niin rasittaa, kun tuntuu, että hän ei ole tottunut taistelemaan itse asioiden eteen, ja välillä tuntuu, että tämä suhde ihan kunnolla imee musta kaikki mehut irti. Yritän rajoittaa tätä huolenpitoa, mutta kyllä se on melkein niin, että mun on pakko joka päivä hoitaa jokin asia hänen hyväksi. Nytkin hänellä oli vasta muutto, niin sinne asuntoon pitäis saada lisävaloa. Mä olen jo tänään tehnyt yhden työn hänen hyväksi, ja en jaksa enempää. Mulla on omatkin asiat keskeneräisessä tilassa. Niin hän olis edes voinut itse taistella sen lampun eteen. Mutta ei. On varmaan käynyt jossain piirissä illalla, no hyvä niin, kunhan ei vain menisi mihinkään harhaoppisiin lahkoihin, kun en viitsisi hänelle jatkuvasti mitään ohjeita lähetellä teksitiviestillä. Niin mun on nyt silitettävä hänelle pari koneellista kuivaa pyykkiä ja huomenna vien ne hänen kämppäänsä, ja käyn samalla reissulla etsimässä sitä lamppua. No, kyllä tämä tästä menee jotenkin päivä kerrallaan. Tuleepahan tehtyä ainakin yksi hyvä työ joka päivä.
Sinä et ole vastuussa miehestäsi. Hän on aikuinen ihminen. Päästä jo irti ja anna miehesi kokeilla omia siipiään. Ne kantavat kyllä varmasti ennemmin tai myöhemmin jos et aina riennä apuun.
- chkknjbö
Sinulla on vaikeita ongelmia itselläsi ja miehellä myös. Pysykää sinkkuina! :-) Avioliitossa tai parisuhteessa tarvitaan eri omainaisuuksia.
- MitäsSitä
Jossain määrin niin tuttua! Olen ollut mieheni kanssa yhdessä "kakarasta" asti ja mies ei tee mitään kotona. Olen aina hoitanut kaiken, hommannut asunnot, tehnyt kotityöt, hoitanut lapset jne. Mies ei esimerkiksi osaa maksaa laskuja, koska on "huono koneiden kanssa.". Niin olen minäkin, mutta jonkun sekin oli opeteltava. Tavallaan olen asioiden näin ollessa saanut myös päättää asioista. Sairastuin sittemmin vakavaan masennukseen ja jouduin hoitoon. Mies pystyi hoitamaan kodin asiat tässä vaiheessa (mutta ei edelleenkään paperiasioita), mutta saman tien, kun palasin lataamosta, niin mies lopetti tekemisen ja kaikki kaatui taas mun niskaan. Jos olisin ollut viisas, niin olisin jättänyt sen ison lapsen jo silloin, mutta en sitä tehnyt. Tuli toinen lataamokeikka ja nyt olen jättänyt mieheni. En pysty hoitamaan enää kaikkea, enkä halua. Vaikeaksi asian tekee se, että mieheni on kiltti, ystävällinen, ei riitele tai ole muuten hankala, mutta nyt on ehkä hänenkin aika ottaa vastuuta edes itsestään.
- 7369
Tarkoitatko, että useat miehet ovat laiskoja parisuhteessa?
Tuttavapiirissämme ei ole yhtään sellaista.
Tunnen kaksi päinvastaista pariskuntaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271388
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611251Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha91195Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.291145Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?201114Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641067Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan331038Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se71033Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61032Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne131023