Vävypoike tulee passattavaksi

Ei kukaan voi sinun huushollissasi ilman lupaa ruveta huseeraamaan, joten ei muuta kuin opettamaan vävypoikaa talon tavoille. Ei mitään vihjailuja vaan suoria käskyjä.
Kun ruoka on syöty, sanot "Ville" (tai mikä nyt vävypoikasi nimi sitten sattuu olemaan) ja siihen perään sun tyttären nimi, te kaksi korjaatte pöydän ja tiskaatte tiskit.

Kun on saunan lämmityksen vuoro, niin ei muuta kuin taas käskytät molemmat saunan lämmitykseen. Jos pitää mennä kauppaan, ei muuta kun kauppalappu käteen ja vävypoika ja tytär hakemaan sapuskaa.

Näin se toimii. Eikä sun enää tarvitse yhtään hampaita kiristellä ja tuskailla vävypojan kasvattamattomuutta. Käyttäydyt ihmisiksi ja pyydät muilta läsnäolevilta apua. Niin helppoa se on muiden kanssa eläminen.

Samoilla linjoilla. Pyydät vävyä ja tytärtäsi tekemään ruokaa ja tiskit. Silloin sinun ei tarvitse kupla ottassa puhista miten vävypoika vetää lonkkaa ja passauttaa itseään. Siinähän nuoret oppivat huolehtimaan arkisista askareista ja puhaltamaan siihen kuuluisaan yhteiseen hiileen.

Turha moittia äitejä jos kolmekymppinen ei tee keitiöhommia. Kyllä ne itse on pitänyt siihen mennessä oppia jollei aivan tohveli ole.
Itselläni on kaksi noin tuon ikäistä. Kovin paljon en jaksanut heitä opettaa mutta siitä huolimatta selviytyvät kyllä kotihoidosta itse. Anopin mökillä ei ole helppoa alkaa hommiin oma aloitteisesti.

Kuinka aktiivisesti oma miehesi aikanaan teki keitiöhommia kun mahdollisesti vierailitte sinun äitisi luona? Hienoa jos teki

Samoilla linjoilla kuin kaikki muutkin; vävy vain reippaasti töihin.
Sinun ei ntarvitse passata aikuisia! Jos mitään, niinpäinvastoin: heidän kuuluisi tehdä lähes kaikki kun tulevat sinun mökillesi!
Seuraava kerran kun tulevat, kerro mitä haluat heidän tuovan tullessaan (ruokaaineet, juomat, jne) ja laita, hyvä ihminen hänet töihin!

On eri asia jos omat vanhempasi vierailevat luonasi, sillojn sinä tarjoat kaiken!
Mutta nuorille- heidän VELVOLLISUUTENSA on osallistua töihin ja ruokakustannuksiin.

On todella ikävää jos tyttäresi on nainut niin tollon juntin ettei se tuota tajua!

Usein vävypojat hoitelevat anoppiaan siten, että tämä on kaikin puolin tyytyväinen, mutta ehkä tämä aloittaja on sellainen, että äijää ei kiinnosta.

Miksi teet ruokaa tyttärellesi ja vavypojalle ja kun seuran kerran tulee kyllään niin sanot suoraan että palvelua ei ole ja nuori pari tekee itse ruokansa tai käyvät ulkona syömässä niin helpottaa. Jos teet ruokaa niin ihan oman aikataulun mukaan ja jos tulee sanomista niin kerrot etttä minä määrään täällä ja tehkääpä itse. Nuorempana yhden entisen tytöystävän äiti teki ruokaa kysymäätä että syödäänkö eikä kertonut ruuan tekmisestä ja kerran sovittin lauantaina kun sen aikainen naiseni pääsi muistaaksen noin 17-18 aikoihin töistä niin metiin pizzalle niin varmaan äiti otti herneen nenään kun oli ruokaa tehnyt mutta olisi hyvä kysyä mitä nuoriso tekee. Ei hirveesti kiinostanut olla launatai iltaa naiseni kototna kun baaritkin on keksitty.

Minä olen sen verran elämäni aikana oppinut ihmissuhdetaitoja, että jos tarvitsen apua omilta perheenjäseniltä, vävypojat luen perheenjäsenkiksi, niin minä pyydän. Aina olen apua saanut ja nykyään jopa tarjoutuvat auttamaan pyytämättä.

Johan nyt on vätys vävy ehdokas jos väänä selkäkaaressa töitä anopin mökillä.

Sellaiset 30v tumpelo jätkät on heivttava ulos koko suvusta ajoissa,siinä ei tyttären mielet paljon paina jos jätkä tumpelo eikä tee esim:kaikki polttopuut ym.. työt jos anopill ei ole enään miestä.

Suurin osa suomalisista noin 30 vuotiaista miehistä on saamatonta vätystä,mitä enemmän on koulua käyty niin sen saamattomampi on,eli käytännön järki ja työ moraali on nolla luokkaa.

Nuo tyttäret on nykyään niin outoja ettei ne nää ketä edes kutsuvat mukaansa mökeilleen.

Toivottavasti tytär herää ajoissa ,minkä vätyksen on mennyt ottamaan.

Sano sille tytölle,että ei mene edes kihloihin jos jätkä ei ole tyyliltään sellainen joka raataa perheen eteen,se on huono valinta tulevaisuutta katsoen.

Juu jotkut tulee tosiaan makoilemaan sohvalle ja valmiille ruualle ja eivät siivoa jälkiään. Tämä on tehty muutaman kerran. En ota heitä enää seuraavalla kerralla vastaan, vaan sanon että tarvin omaa aikaa. Kyseessä on puolisoni aikuinen lapsi morsmaikkunsa kanssa. Ei edes oma. Tulee kuin kotiinsa. Älyhoi.

Viisas pääsee vähemmällä ajattelen mielummin. Auttamaan ehtii myöhemminkin jos tarvetta tulee? Toisen passattavana olo tuntuu levolta jota jaksaa vaan nauttia niin kauan kuin sitä on tarjolla.