Jatkuva ihastuminen muihin

Jos tuntemuksesi ovat nuo, niin kannattaa olla rehellinen puolisoa kohtaan ja kertoa ettet tunne samoin. Se on paras juttu sulle itsellesi, koska joutuisit vaan ennen pitkää teeskentelemään ja vain miellyttämään sekä etääntyisit itsestäsi entisestään, eikä sekään ole oikein puolisoasi kohtaan. Tunteiltaan rehellisen kumppaninhan hänkin haluaa eikä mitään valehtelijaa. Vaikeintahan se on se kertominen, mutta kannattaa tehdä niin ja kuulostella sen jälkeen tuntojaan itsekseen eläen.

Jos jatkuvasti ihastut muihin, niin se luultavasti kertoo enemmän sinusta itsestäsi, kuin liitostasi tai puolisostasi. Onko itsetuntosi heikko? Haluatko että joku muu kantaa vastuuta onnestasi kuin sinä itse? Oletko onnellinen myös yksin ollessasi? jne... Jos et selvitä ongelman todellista syytä, niin sama oire tulisi takaisin enemmin tai myöhemmin myös tulevissa suhteissasi.

Sinun täytyy hakea itsellesi apua, jotta pystyt olemaan onnellinen. Ihan ilman ihastumisia tai haaveiluita, vaan olisit onnellinen itsesi kanssa.

Musta kuulostaa vähän siltä, että tässä on kyse sinusta itsestäsi, kuten edellä sanottiinkin jo. En voi oikeastaan muuta tehdä kuin kompata sitä viestiä.

Onko sulla asiat hyvin itsesi kanssa? Onko sulla harrastuksia ja omaa aikaa? Oletko jutellut asiasta vaimosi kanssa? Jos hän on onnellinen kanssasi uskon, että hän olisi myös halukas kuuntelemaan murheitasi. Sitä me naiset nimittäin usein halutaan, että mies avautuisi vaikeista asioista sen sijaan, että pimittää ja lähtee vaikka pettämään ilman, että on yrittänyt löytää ratkaisuja ongelmiin. Oletko myös miettinyt, miksi ihastut muihin? Saatko heiltä sellaista huomiota, mitä et vaimoltasi saa? Teettekö kivoja asioista yhdessä vaimosi kanssa? Jestas, tämä mun teksti muistuttaa enemmän kysymyslistaa, mutta nuo ovat mun mielestä aikalailla ratkaisevia kysymyksiä ja miettimisen arvoisia asioita muutenkin.

Mutta älä kuitenkaan tee niin, että päätät olla tekemättä yhtään mitään. Suhteisiin nimittäin aika usein jää roikkumaan ja sitten myöhemmin harmittaa. Sulla on oikeus olla onnellinen, mutta koska olet itse siitä vastuussa, suosittelisin kaivelemaan aivoistasi tietoa itsestäni ja omasta tilastasi ennen minkäälaisia huonosti harkittuja tekoja. Me täällä palstalla voidaan auttaa läjäyttämällä nenäsi eteen läjän valmiita kysymyksiä, joita voit pohtia :D

Voi se olla niinkin, että avovaimosi ei vain ole se oikea sulle. Mieti, oliko teillä suhteen alussa fyysistä vetovoimaa? Menitkö yhteen hänen kanssaan siksi, että halusit parisuhteen vai siksi, että halusit juuri hänet?