Hannu Valtonen kirjoitti yleismaailmallisesta ilmiöstä jossa kaikkien maiden lentäjät syyllistyivät joko vilpittömyydessään tai sitten tietoisesti harhauttamismielessä laittamaan "ilmaa" ilmavoittoväitteisiinsä. Valtonen käytti kirjassaan "Luftwaffen pohjoinen sivusta" taustamateriaalinaan Freiburgin sota-arkistoja myös Juri Rybinin ja Rune Raution materiaalia Neuvostoliiton Pohjoisen Laivaston Ilmavoimien sekä 7.Ilma-armeijan tappioista. Raution ja Rybinin mukaan Pohjoisen Laivaston Ilmavoimien tappiot ovat jokseenkin täydellisesti koosteissa. 7.Ilma-armeijan tappioista puuttuu vuosilta 1941-45 korkeintaan 5% lukuunottamatta Pe-2 tappioita joissa vajaus on jopa lähellä 30%.
Neuvostoliiton Pohjoisen Laivaston Ilmavoimien ja 7.Ilma-armeijan tilastot avaavat mielenkiintoisia näkymiä tarkastella myös suomalaisten ilmavoittoväitteitä. Nykyisin onkin tutkijat Stenman ja Koskinen päätyneet arvioon että vain 45% suomalaisten ilmavoittoväitteistä voisi pitää paikkaansa. Valtosen mukaan lopullinen totuus voi olla lähellä 1/3.
"Ilmaa" on ilmavoitoissa 1941-45
39
859
Vastaukset 39
- lopullinen-totuus
Hannu Valtonen:
"27.3.1943 käytiin Murmashin ja Shonguin kenttien päällä ilmataistelu jossa 6 Bf 109-konetta ilmoitti ampuneensa alas 30 venäläiskoneesta alas 14 - venäläisten tappiot olivat itse asiassa vain yksi P-40. Ilmataistelu oli tyypiltään juuri sellainen joka vetää paljon "ilmaa" mukaansa: vihollisen puolella ja sekava tilanne, jossa luultavasti kaikilla on ollut täysi työ varjella omaa nahkaansa."
Lähde:" Luftwaffen pohjoinen sivusta"- Anonyymi
Tuo osoittaa vain sen, että Valtonen on idiootti. Hän ei laskenut mukaan lainkaan pakkolaskuja. Venäläisissä tilastoissa on tuhoutuneet koneet ja pakkolaskun tehneet erikseen. Pakkolaskun tehneet on vain "vaurioituneita". Eräs englantilainen tutkija huomautti, että kun pakkolaskut lasketaan mukaan, niin Luftwaffen overclaiming talvella 1944-1945 oli ainoastaan kolmannes ilmoitetuista ilmavoitoista, eli kaksi kolmasosaa ilmoituksista piti paikkaansa.
- NiinpäYksiKuudestatoista
Todellisuudessa kun väitettyjä pudotuksia ja toteutuneita vastaavia on vertailtu neukkutilastoissa niin joillakin on tunnetusti pudotusmäärä jopa kasvanut!
Ongelma on siinä, että neukkutilastoja vain harva pääsee tutkimaan. Ymmärrettävästi ei Venäjä NL:n perillisenä ole innostunut aiheesta tutkia väitettyjä ja todellisia pudotuksia, koska sillä puolella on eniten hävittävää asiassa!- historian-faktat
Ongelma on siinä että kun Stalinin ajan neuvostotiedotus oli sitä sun tätä tästä tehdään se automaattinen johtopäätös että vuoden 1991 jälkeen arkistojen kätköistä paljastuvat aikoinaan salaisina pidetyt tiedot avattuna myös tulkitaan vääristelyiksi. Jos taas joku tutkija esittää mielettömiä ja ristiriitaisia tietoja paisutellen Neuvostoliiton sotatappioita (jotka muutenkin olivat jo valtavat) näihin julkaisuihin luotetaan kuin pukki sarviinsa.
Mitäs jos itse kukin kävisi kriittisesti tutkimaan myös omia asenteitaan. Siihen voi auttaa tutustuminen myös muitten ilmavoimien tappioiden jakautumiseen. Tosiasiaksi jää että II maailmansodassa lentokonetappioista selvä vähemmistö koostui taisteluissa alasammutuista ja tuhotuista koneista. Harjoituksissa, koulutuksessa, rintamaolosuhteissa tehdyissä muissa kuin taistelulennoissa menetettiin valtavia määriä koneita. Lisäksi eräs suurinpia syistä poiskirjauksiin oli koneiden ns. väsyminen. Vanhentuneita, vaurioituneita tai muuten riskialtiita koneita kirjattiin romuiksi ja niistä otettiin vain tietyt osat kierrätykseen.
- Druid-Wiltman
Kannaksen taisteluissa Hannu Valtosen mukaan vain Itämeren Laivaston Ilmavoimien tappiot puuttuvat. Toisaalta osa Leningradin rintaman ilmavoimien menetyksistä on voinut tapahtua Balttiassa. Valtonen laski samalla sapluunalla Itämeren Laivaston konetappiot ja päätyi loppusaldoon joka on aika musertava hävittäjälentolaivue 24:n, 34:n ja Osasto Kuhlmeyn kannalta: korkeintaan 1/3 ilmavoittoväitteistä kesäkuussa 1944 voisi pitää paikkaansa.
En tiedä onko neuvostotilastoissa jaoteltu tappiot samalla tavalla kuin Krivosheevin jaottelussa ("ei palannut lennolta", "vihollisen hävittäjä", "ilmatorjunta", "tekninen syy" jne). Tuossa Krivosheevin listauksessa mm hävittäjätappioista 1944 oli se omituinen piirre että hävittäjien ja it:n osuus oli yhteensä vain 10% kun taas "ei palannut lennolta" muodostaa peräti noin 1/3 kaikista hävittäjämenetyksistä. Se on siis yli kolme kertaa suurempi tekijä kuin hävittäjät ja it yhteensä. Vuonna 1944 Krivosheevin mukaan NL menetti hieman yli 8 000 hävittäjälentokonetta taisteluissa, taistelujen ulkopuolella, operatiivisilla lennoilla tai muilla lennoilla tms. Vain noin 50-60 hävittäjälentokonetta vihollinen tuhosi lentokentälle. Tilostojen mukaan vihollisen ilmatorjunta tai hävittäjät olisivat ampuneet alas vain hieman yli 800 hävittäjälentokonetta vuonna 1944.- historian-faktat
Kalle Geustin mukaan VVS KBF eli Itämeren Laivaston Ilmavoimat (545 lentokonetta) olivat kesäkuussa 1944 määrällisesti noin 50% 13. ilma-armeijan ja sitä tukeneen 2 GIAK:n (257 hävittäjälentokoneen) armeijakunnan yhteisvoimasta. Mikäli VVS KBF toimi yhtä aktiivisesti Kannaksella kuin 13. ilma-armeija sekä 2 GIAK niin on mahdollista että 1/3 neuvostoliittolaisista tappioista puuttuu vielä. Tosin Valtonen on sanonut huomioineensa tämän arvioissa kuinka paljon ilmavoitoissa oli "ilmaa" välissä.
- 13. ilmavoimat ja 2 GIAK yhteensä: 1074 lentokonetta
- VVS KBF: 545 lentokonetta
Lähde: 13. ilmavoimien armeija 9. kesäkuuta 1944 (tarkat tiedot TsAMO: n asiakirjojen mukaan = Podolskin Venäjän puolustusministeriön arkki)
VVS KBF (kesäkuun alussa 1944) (lentokonelukumäärät L. Vševshov ja D.Ye.Boltenkov, St.Peterburg 2012)
- KuinkahanOn
"Vain noin 50-60 hävittäjälentokonetta vihollinen tuhosi lentokentälle."
Kentälle tuhoamiset on todella vaikeasti todettavia ja jos riittää pelkkä oma ilmoitus niin päädytään tällaiseen:
Suomen lento-osasto (todelliset):
- (ei tappioita)
Venäläisten väittämät ilmavoitot:
7 kpl Brewsteria ilmassa, 4 kpl Brewsteria maassa
Esimerkkinä Tiiksjärvellä käyty ilmataistelu 6.4.1942.- vbhghfg
Suomalaiset taas näkivät koko neuvostoliittolaisen lento-osaston Tiiksjärvellä 6.4.1942 tuplana (liekö olleet krapulassa?) niin lentokonemäärissä että pudotuksissa. Se että vain 1/15 tai 1/16 neuvostolentäjien väitteistä Suomen rintamalla piti paikkaansa lienee ollut tapa osoittaa että omia tappioita enemmän aiheutettiin niitä viholliselle.
Suomalaisten hävittäjälentolaivueiden pudotukset ovat olleet todellisuudessa vain 1/3 ilmavoittoväitteissä. Siis noin 500-600. No more, no less. - MinneMeneeKustaTulee
"Suomalaisten hävittäjälentolaivueiden pudotukset ovat olleet todellisuudessa vain 1/3 ilmavoittoväitteissä. Siis noin 500-600. No more, no less. "
Ja mihin yhtälöön tämä perustuu? Kaikki osapuolet myöntävät, että jokaisen sotaakäyvän maan ilmavoittoväittämissä on ilmaa, mutta asia ei korjaannu sillä, että hatusta tempaistaan korvaava luku sen kummemmin selittämättä.
- historian-faktat
Krivosheev esittää NL:n sotatappioiden 106 400 jakauteneen: 46 800 hävittäjää (44%), 23 600 maataistelukonetta (22.2%), 17 900 (16.8%) pommikonetta ja 18 100 koulutus, kuljetus, yhteistoiminta ym konetta (17%). Taistelutappioiksi hän esittää 46 100. Sotatappioista 18 300 olisi ollut lend lease-koneita (17.2%). Koska hyvin pieni osa taistelutappioista (esim n 3 000) muodostui koulutus, kuljetus, yhteistoiminta ym koneista tuo valtaosa (43 000) on jakaantunut suhteessa: 53% hävittäjät, 27% maataistelukoneet, 20% pommikoneet.
- H.M.S.Moilanen
Suomalaisilla lentolaivue 24 ja 34:llä oli 9-30.kesäkuuta Kannaksella 164 ilmavoittoväitettä hävittäjistä ja kaikenkaikkiaan ilmavoittoväitteitä 298 samalta ajanjaksolta. Hävittäjien osuus siis 55%. Kuhlmey-osastolla puolestaan 44 hävittäväitettä 92:sta eli 48%.
- historian-faktat
H.M.S.Moilanen kirjoitti:
Suomalaisilla lentolaivue 24 ja 34:llä oli 9-30.kesäkuuta Kannaksella 164 ilmavoittoväitettä hävittäjistä ja kaikenkaikkiaan ilmavoittoväitteitä 298 samalta ajanjaksolta. Hävittäjien osuus siis 55%. Kuhlmey-osastolla puolestaan 44 hävittäväitettä 92:sta eli 48%.
13. ilmavoimien armeijan 9. kesäkuuta 1944 (tarkat tiedot TsAMO: n asiakirjojen mukaan = Podolskin Venäjän puolustusministeriön arkki) tietojen perusteella 13.ilma-armeijalla oli 9. kesäkuuta 1944 käytössään 172 hävittäjäkonetta 275.hävittäjälentodivisioonassa sekä erillisissä yksiköissä 33 hävittäjäksi luokiteltua konetta joista osa tiedustelutehtävissä. Yhteensä siis 205 hävittäjäkonetta. 13.ilma-armeijalla oli lentokoneita yhteensä 817 joten hävittäjien osuus oli vain 25%. Sen sijaan laskemalla 13.ilma-armeijan, 2.Kaartinhävittäjäarmeijakunnan (Leningradin alueen puolustus) ja Itämerenlaivaston ilmavoimien hävittäjäkoneet yhteen päästään lukemaan 747 joka on ollut kokonaislentokonemäärästä (1 619) hieman yli 46%. Pelkästään Itämerenlaivaston Ilmavoimilla oli seuraavat hävittäjäkonemäärät:
- 75 Jak-9
- 65 LaGG-3
- 35 Jak-1 ja Jak-7
- 110 La-5
yht. 285 hävittäjäkonetta joista 23% oli mallia LaGG-3. Ja millään muilla yksiköillä kuin Kummolovossa toimivalla 9 IAP:lla ( 30 kpl) ja Novaya Ladogalla toimivalla (35)
11 IAP:lla (35) ei ollut LaGG-3-koneita. Kummolovo taitaa olla paikkakunta joka ennen tunnettiin suomenkielisellä nimellä Kuismala. Se on Leningradin kaupungista Käkisalmeen johtavan tien varrella Karjalan Kannaksella. - bvccvbxc
Missä määrin nuo Itämerenlaivaston lentokoneet osallistuivat Karjalan Kannaksen taisteluihin kesä-heinäkuussa 1944?
- historian-faktat
bvccvbxc kirjoitti:
Missä määrin nuo Itämerenlaivaston lentokoneet osallistuivat Karjalan Kannaksen taisteluihin kesä-heinäkuussa 1944?
Ainakin suomalaisilla on kesäkuulta ja heinäkuulta ilmavoittoväitteitä LaGG-3 koneista.
Ennen hyökkäyksen alkamista 3.kesäkuuta (Hans Wind), 6.kesäkuuta (Emil Vesa), 20.kesäkuuta 3 (Keskinummi, Puro ja Halonen). Heinäkuussa 1.päivänä (Vesa), 5.päivänä 4(Halonen, Lukkanen, Aaltonen ja Saarinen). Yhteensä siis hyökkäyksen alkamisen jälkeen 8 ilmavoittoväitettä LaGG-3-koneista.
Saksalaisilla näitä oli vain yksi: 21.kesäkuuta Gerhard Thyben.
Täysin varmaa siis on ollut se että LaGG-3 koneet ovat osallistuneet Kannaksen taisteluun itseasiassa aika isolla panoksella. Pelkästään nuo 9 tapausta muodostavat kaikkiaan joista kolme ajalta 9-30.6.44 ovat kuitenkin vain reilun 1%:n. Heinäkuussa LaGG-3 väitteitä sen sijaan oli 5 ajanjaksolla 1-20.7.44 Kannaksella. Samalla jaksolla suomalaisilla oli 84 ja saksalaisilla 24 hävittäjäväitettä joten LaGG-3:n osuus nousi 4.5%:iin. Ilmeisesti Viipurinlahdella LaGG-3 yksiköitä olisi ollut ollut suhteessa enemmän kuin muulla operoimassa. Paikat Tuppura, Tiurinsaari, Koivisto viittaavat siihen. Tämä taas kääntää katseita juuri Itämeren Laivaston ilmavoimien suuntaan.
2-3% osuus suomalais-saksalaisissa ilmavoittoväitteissä on kuitenkin pienempi kuin LaGG-3 osaston osuus kaikista hävittäjäkoneista ( 8.7%). Näin ollen tuosta voisi tehdä sen johtopäätöksen että määräänsä nähden Itämeren Laivaston Ilmavoimat ovat osallistuneet taisteluihin vain 1/3 panoksella siihen nähden mitä 13.Ilma-armeija ja sen tukijoukot. Tai sitten Itämeren Laivaston Ilmavoimien LaGG-3-rykmenteille on varattu tavallista pienempi vähäisempi puolustuksellinen rooli. Siihen viittaa sekin että sen suhteelliset tappiot (ja lentosuoritukset?) kasvoivot selvästi heinäkuussa. - Kaarle-Martel
historian-faktat kirjoitti:
13. ilmavoimien armeijan 9. kesäkuuta 1944 (tarkat tiedot TsAMO: n asiakirjojen mukaan = Podolskin Venäjän puolustusministeriön arkki) tietojen perusteella 13.ilma-armeijalla oli 9. kesäkuuta 1944 käytössään 172 hävittäjäkonetta 275.hävittäjälentodivisioonassa sekä erillisissä yksiköissä 33 hävittäjäksi luokiteltua konetta joista osa tiedustelutehtävissä. Yhteensä siis 205 hävittäjäkonetta. 13.ilma-armeijalla oli lentokoneita yhteensä 817 joten hävittäjien osuus oli vain 25%. Sen sijaan laskemalla 13.ilma-armeijan, 2.Kaartinhävittäjäarmeijakunnan (Leningradin alueen puolustus) ja Itämerenlaivaston ilmavoimien hävittäjäkoneet yhteen päästään lukemaan 747 joka on ollut kokonaislentokonemäärästä (1 619) hieman yli 46%. Pelkästään Itämerenlaivaston Ilmavoimilla oli seuraavat hävittäjäkonemäärät:
- 75 Jak-9
- 65 LaGG-3
- 35 Jak-1 ja Jak-7
- 110 La-5
yht. 285 hävittäjäkonetta joista 23% oli mallia LaGG-3. Ja millään muilla yksiköillä kuin Kummolovossa toimivalla 9 IAP:lla ( 30 kpl) ja Novaya Ladogalla toimivalla (35)
11 IAP:lla (35) ei ollut LaGG-3-koneita. Kummolovo taitaa olla paikkakunta joka ennen tunnettiin suomenkielisellä nimellä Kuismala. Se on Leningradin kaupungista Käkisalmeen johtavan tien varrella Karjalan Kannaksella.9 IAP ja 11 IAP olivat Itämeren Laivaston Ilmavoimien yksiköitä (VVS KBF), eikö vain?
- Stroganov
Hannu Valtosen kirjassa olleessa 13.ilma-armeijan esittelyvaiheessa ei taidettu tuoda esille mitään sellaista joka toisi lisävalaistusta miten paljon Leningradin ilmapuolustuksen hävittäjäyksiköt (2. Kaartin hävittäjäarmeijakunta) osallistui Kannaksen taisteluihin. Sillähän oli selvästi enemmän hävittäkoneita käytössä kuin 13.ilma-armeijalla ja ylijohdon erillisillä yksiköillä.
- G.A.Gripenberg
On osallistunut melko paljon. Sillä oli kesäkuulta 1944 peräti 110 ilmavoittoväitettä Kannakselta. Mm. 59 bf-109 hävittäjää, 19 FW-190 konetta ja 5 Ju-88 pommikonetta.
- VkvVkvbn
Jo pelkästään vertaamalla lentokonetyyppejä voidaan päätyä siihen tulokseen että Leningradin ilmapuolustus eli 2.Kaartin Ilma-armeijakunta osallistui huomattavalla panoksella Kannaksen taisteluihin. Sillä oli paljon Airacobria kun taas Itämeren Laivaston ilmavoimilla (VVS KBF) niitä ei ollut.
Ongelma on siinä että läheskään kaikilta päiviltä ei ole tietoja mitkä VVS:n ja PVO:n yksiköt osallistuivat sotalennoille Kannaksella ja Suomenlahden koillisessa nurkassa. Tämä paljastuu mm 26.kesäkuuta kun jolloin suomalaisilla oli Airacobra-väitteitä kun taas yksiköillä joita niitä koneita oli puuttui raportit. - Anonyymi
VkvVkvbn kirjoitti:
Jo pelkästään vertaamalla lentokonetyyppejä voidaan päätyä siihen tulokseen että Leningradin ilmapuolustus eli 2.Kaartin Ilma-armeijakunta osallistui huomattavalla panoksella Kannaksen taisteluihin. Sillä oli paljon Airacobria kun taas Itämeren Laivaston ilmavoimilla (VVS KBF) niitä ei ollut.
Ongelma on siinä että läheskään kaikilta päiviltä ei ole tietoja mitkä VVS:n ja PVO:n yksiköt osallistuivat sotalennoille Kannaksella ja Suomenlahden koillisessa nurkassa. Tämä paljastuu mm 26.kesäkuuta kun jolloin suomalaisilla oli Airacobra-väitteitä kun taas yksiköillä joita niitä koneita oli puuttui raportit."2.Kaartin Ilma-armeijakunta osallistui huomattavalla panoksella Kannaksen taisteluihin"
Lentäjätappiot (kaatuneet, kadonneet,haavoihinsa menehtyneet) ajalta 9.6-19.7.44:
275.Hävittäjälentodivisioona: 45 hävittäjälentäjää (joista 4 sotavangiksi)
Leningradin Ilmapuolustus (PVO): 18 hävittäjälentäjää (joista 1 sotavangiksi)
Yhteensä 63 kaatunutta tai kadonnutta hävittäjälentäjää joista 28,5% PVO:n.
-----Stieglitz-----
- Kaarle-Martel
"275. hävittäjädivisioonalle 19. kesäkuuta (1944) oli erityisen raskas. "
Inozemtsevin kirjassa, alkujaan julkaistu 1978 ote. 13.ilma-armeija suoritti 9-10.kesäkuuta 2 003 lentoa Kannaksella. Suomalaisten ilmavalvonnan arvio yli 1 700.
Samoin mainitaa siitä että 14-15.kesäkuuta 1944 13.ilma-armeija ja Itämeren Laivaston lentojoukot suorittivat 2 600 sotalentoa. Suomalainen lentohavainnointi antoi samansuuntaisen arvion : 14.päivä Karjalan Kannas 1 560, 15.päivä 550. - Kaarle-Martel
Inozemtsevin kirjasta seuraava lainaus:
" Karjalan kannaksen vapautusoperaatiossa poikkeuksellisen tärkeää roolia esitti 13. ilma-armeija, toimien yhdessä Punalippuisen Itämeren laivaston VVS:n kanssa, kaukotoimintailma-aseen kanssa ja PVO:n hävittäjävoimien kanssa. Taistelukuukausien aikana miehistöt suorittivat 18 130 lentoa. Taistelutehtävittäin lennot jakaantuivat: puolustuslaitteistoja, joukkoja ja tekniikkaa vastaan - 6477, rautatiekohteisiin - 1950, lentokentille - 229, taistelukentän suojaukseen - 4379, meidän ilma-aseen saattamiseen - 4169, tiedusteluun - 868 ja tykistön tulenjohtoon - 58.
13. ilma-armeijan päävoimat kohdistettiin jalkaväen tukemiseen. Armeijan yhtymien johto arvosti ilma-aseen toiminnan korkealle. Puhutaan, yksityisesti, arvostelu, joka kohdistettiin 276. pommitusdivisioonan johtoa vastaan 21. armeijan esikunnan taholta "Kaikki 23 pommi-iskut vastustajan jalkaväkeä, tykistöä ja kranaatinheittimiä vastaan - pantiin merkille lausunnossa - tapahtui vain maalien nimeämisellä ja aikataulun antamisella. Toimivien maajoukkojen johto arvosti ilma-aseen toiminnan hyväksi ja erinomaiseksi. Enimmäkseen, massiivisten iskujen jälkeen vastustaja demoralisoitui ja maajoukot lähtivät hyökkäykseen, kohdaten vähäistä vastarintaa ja pystyivät toteuttamaan annetun tehtävän".
Operaatioiden aikana 13. ilma-armeijan miehistöt aiheuttivat vastustajalle suuria tappioita, tappaen muutamia tuhansia sotilaita ja upseereita, yli 20 tankkia, 900 ajoneuvoa, 400 veturia, 80 tykistö- ja kranaatinheitinpatteria, 500 rautatievaunua, 80 erilaista varastoa, yli 200 sitä sun tätä, tuhottiin rautatiesiltoja, Ilmataisteluissa ja lentokentillä tuhottiin noin 400 viholliskonetta."
Immolan kentän iskussa tuhoutui todellakin 10 saksalaista ja 5 suomalaista konetta. Tuona päivänä (2.heinäkuuta) NL väitti tuottaneensa 47 koneen tappiot ml ampuneensa alas 10 bf-109 konetta ja 2 Fw-190 konetta.
Näin ollen VVS:n ja PVO:n lentäjät väittivät kaikkiaan ampuneensa ilmataisteluissa alas noin 370. Väitteistä vain kymmenesosa pitänee paikkaansa ( hävittäjät ampuivat alas 18 suomalaishävittäjää ja joitakin yksittäisiä pommikoneita)- G.A.Gripenberg
Neuvostoliittolaisen liturgialistan kiinnostavimmat kohdat liittyvät tehtäväjakoihin:
"...puolustuslaitteistoja, joukkoja ja tekniikkaa vastaan - 6477, rautatiekohteisiin - 1950, lentokentille - 229, taistelukentän suojaukseen - 4379, meidän ilma-aseen saattamiseen - 4169, tiedusteluun - 868 ja tykistön tulenjohtoon - 58."
- Kaarle-Martel
277 ShAD, Pargolovo (yhteensä 148 Il-2)
- 15 GShap, Kasimovo ja Sumsk: 30 Il-2
- 566 ShAP, Ozerki: 42 Il-2
- 943 ShAP, Grazhdanka: 31 Il-2
- 999 ShAP: Ozerki ja Kapitolovo: 42 Il-2
281 ShAD, Gorskaya (yhteensä 68 Il-2)
- 448 ShAP, Pargolovo: 18 Il-2
- 703 ShAP, Gorskaya: 25 Il-2
- 872 ShAP, Levashevo ja Uglovo: 25 Il-2
276 BAD, Gatchina (yhteensä 109 Pe-2)
- 34 GBAP, Pushkin, Siverskaya, Ovsishche: 41 Pe-2
- 58 BAP, Gatchina: 36 Pe-2
- 140 BAP, Ropsha: 32 Pe-2
113 BAD, Siverskaya (Supreme Command Reserve, yhteensä 83 Il-4)
- 55 BAP, Siverskaya: 27 Il-4
- 815 BAP, Siverskaya: 26 Il-4
- 836 BAP, Siverskaya: 29 Il-4
334 BAD, Yanino (Supreme Command Reserve, yhteensä 66 Tu-2)
- 12 BAP, Uglovo: 25 Tu-2
- 132 BAP, Manushkino: 25 Tu-2
- 454 BAP, Pushkin: 16 Tu-2
275 IAP, Levashevo (yhteensä 172 hävittäjää)
- 14 GIAP, Pavlovo: 34 Jak-9
- 29 GIAP, Sivoritsy: 32 Jak-9
- 159 IAP, Levashevo ja Krikkovo: 38 La-5
- 191 IAP, Torma ja Plekhanovo: 15 P-40 Kittyhawk, 11 La-5
- 196 IAP, Kasimovo: 36 P-39 Airacobra
Erilliset yksiköt:
- 283 IAP, Torma, Levashevo ja Kasimovo: 23 Jak-7B
- 13 ORAP, Sosnovka ja Sumsk: 12 Pe-2 ja 10 Jak-9
- 199 OSAP [erillinen yhteistoiminta], Komendaroskoye: 26 U-2
- 12 OKAE [erillinen tykistöohjauskerros], Torma; 2 Curtiss O-52 ja 4 Il-2
- 49 OKAE, Torma: 5 Il-2
- 52 OKAE, Kasimovo: 5 Il-2
- 72 OKAE, Levashevo: 5 Il-2
- 595 OAES [erillinen sairauskuljetus ym], Ozerki: 10 U-2
- 433 OAES, Ozerki: 9 U-2, S-2 ja S-4
- 553 OAES, Torma: 9 U-2 ja S-2
- 555 OAES, Nikolshchina: 10 U-2 ja S-2
- 558 OAES, Vyskatka: 8 U-2
- 22 OAES, Komendantskoye ja Pargolovo: 14 U-2 ja S-2
- 27 OSAE, Sosnovka: 14 S-2 ja S-4
- 6 TAO [Kuljetusyksikkö], Sosnovka: 4 Li-2, C-47 ja Jak-6
Yksittäisiä yksiköitä, yhteensä: 171 lentokonetta
13. ilmavoimat, yhteensä: 817 lentokonetta
2 GIAK, Leningrad (POV Leningradin ilmapuolustus, 2.Kaartinarmeijakunta)
- 11 GIAP, Gorelovo: 31 La-5
- 26 GIAP, Pushkin: 30 Jak-9 ja 7 Hurricane
- 27 GIAP, Gatchina: 21 Jak-9 ja 9 Jak-7
- 102 GIAP, Levashevo: 29 P-39 Airacobra
- 103 GIAP, Gorskaya: 30 P-39 Airacobra
- 400 IAP, Manushkino: 31 La-5
- 401 IAP, Ropsha: 28 La-5
- 403 IAP, Uglovo: 8 P-39 Airacobra
- 404 IAP, Valondina: 31 Jak-9
2 GIAK yhteensä: 257 hävittäjäkonetta
13. ilmavoimat ja 2 GIAK yhteensä: 1074 lentokonetta
VVS KBF (kesäkuun alussa 1944 lentokoneet L. Vševshov ja D.Ye.Boltenkov, St.Peterburg 2012)
8 MTAD [Miina- Torpedo Divisioona]
- 1 GMTAP, Klopitsy: 10 Il-4, 15A-20G (Boston)
- 51 MTAP, Priyutino: 35 A-20G (Boston)
- 12 GPBAP [Guards Dive Bombing Reg.], Borki: 30 Pe-2
- 21 IAP, Borki: 20 Jak-9
11 ShAD (saapui Mustanmeren laivaston ilmavoimista toukokuun lopulla 1944)
- 8 GShap, Kerstovo: 35 Il-2
- 47 ShAP, Kummolovo: 35 Il-2
- 9 IAP, Kummolovo: 30 LaGG-3
- 11 IAP, Novaya Ladoga: 35 LaGG-3
9 ShAD
- 7 GSHAD, Kotly: 35 Il-2
- 35 ShAP, Kummolovo: 30 Il-2
- 13 IAP, Kotly: 35 Jak-9
- 12 IAP, Kummolovo: 35 Jak-1 ja Jak-7
1 GIAD
- 3 GIAP, Lavansaari: 40 La-5
- 4 GIAP, Seiskari: 40 La-5
- 10 GIAP, Lavansaari: 30 La-5
Erillisyksiköt:
15 ORAP, Gora Valdai (Harjavalta): 15 Pe-2 ja 20 Jak-9
13 OKAE, Byche Pole: 15 Il-2
Yhteensä noin 540 lentokonetta
Tiedot osoittavat että Itämeren laivastolla ei ollut yhtään Airacobra-rykmenttiä. Leningradin ilmapuolustusjoukoilla oli 65% kaikista Airacobra. On huomattava että 249 La-5 koneista lopulta vain 49 eli alle 20% oli 13.Ilma-armeijalla, kun taas Le.ingradin ilmapuolustusjoukoilla niitä oli 90 ja Itämeren Laivaston ilmavoimilla 110. Tämäkin viittaa siihen että suurin osa hävittäjätoiminnasta on tullut muualta kuin 13.Ilma-armeijalta.- Franken
"Tämäkin viittaa siihen että suurin osa hävittäjätoiminnasta on tullut muualta kuin 13.Ilma-armeijalta."
Ei välttämättä. Sotavankiluettelossa sen olisi jollakin tavoin pitänyt näkyä vaan eipä näkynyt. Kaikki lentäjät ja miehistöön kuuluneet yhtä Airacobraa lukuunottamatta olivat 13.Ilma-armeijan miehistöön kuuluneita. Yhtään Itämeren Laivastoon kuulunutta ei kesällä 1944 saatu Kannaksella (tai Laatokalla) sotavangiksi. Ja Kannaksella ei myöskään tuota Leningradin Ilmapuolustukseen POV:n 103 GIAP:iin kuulutta Airacobran lentäjän lisäksi saatu toista Airacobra-pilottia sotavankeuteen. Sen sijaan Jandebassa Syvärillä saatiin 17.kesäkuuta 1944 sotavangiksi Airacobralla lentänyt luutnantti. - zxcvbnmkl
Laatokalla (Syvärin Jandebassa, 17.kesäkuuta 1944) jäi sotavangiksi Itämeren Laivaston ilmavoimiin kuulunut lentäjä.
- historian-faktat
Neuvostoliitto määritteli lentokoneissa taistelutappiot:
-alasammuttu alas ilmataistelussa
-ilmatorjunta ampunut alas
-tuhottu lentokentällä
- ei palannut taistelulennolta
Muita kuin taistelutappioita:
-onnettomuudet/harjoitukset
-kulumiset
Esim taisteluissa kuluneidet poistot ei laskettu taistetappioiksi.- näin-on-näreet
Jos lentokone kulumisten takia lähetettiin korjattavaksi oli epäilemättä vaikea tilastoida onko vauriot taistelulennoilla vai muuten aiheutuneet.
- historian-faktat
Jatkosodassa ajalta 23.6.41-14.9.44 (ennen Suursaaren taistelua) on merkitty Suomen ilmavoimien lentäjiä ja lentävään henkilöstöön kuuluvia menehtyneen:
-185 sotalennoilla
-129 muilla lennoilla
----------------------
Yhteensä. 314 henkeä
Tiedot menehtyneiden tietokannasta sekä kirjasta "Kohtalokkaat lennot". Täyttä varmuutta ei onko mukana ollut ns menehtyneitä "matkustajia". Jos on niitä on ollut todennäköisesti vain muutamia. - historian-faktat
Pieni tarpeellinen täsmennys. Lentävän suomalaisen miehistön kuolintapauksista jatkosodassa 185 luokiteltu vihollisen toiminnasta johtuneeksi. 129 kuolintapausta luokiteltu muusta kuin vihollisen toiminnasta johtuviksi. Jälkimmäinen sisältänee siis myös sotalentoja.
- näin-on-näreet
Lauri Nissisen kohdalla merkintä "ei vihollisen toiminnasta aiheutunut" ei oikein pidä paikkaansa sillä todellisuudessa Nissinen kuoli mitä rajuimmassa ilmataistelussa jossa yhden suomalaislentäjän koneen moottori irtosi kaarrossa ja moottori putosi Nissisen koneen päälle tuhoten sekä koneen että surmaten Nissisen. Varmaan traagisinpia hävittäjälentäjien kohtaloita koko jatkosodassa. Kyllä näin asia on nähtävä että nuo kuolemat olivat vihollisen toiminnasta johtuneita ainakin epäsuorasti. Samoin hävittäjälentäjä Eino Peltolan kuolema liittyi myös joko sotalentoon tai partiolentoon joskaan vihollinen ei konetta tuhonnut. Karhila taisi kertoa tuosta Peltolan kuolemasta sen että lentäjät läksivät etsimään hänen ruumistaan jotta arkkuun olisi jotain löydetty. He löysivät lopulta tuhoutumispaikalta vain silmän ja yhden solisluun (vai oliko kylkiluun kappaleen?). Arkkuun pantiin painoksi jotain kiviä tms painavaa.
- historian-faktat
"muun kuin vihollisen toiminnan takia" on kirjattu jatkosodassa "kohtalokkailla lennoilla" kuolleen....
- 59 pommituslentolaivueiden 42, 44, 46 ja 48 miehistöön kuulunutta
- 30 hävittäjälentolaivueisiin 24,26,28,30,32,34 kuulunutta lentäjää
- 9 täydennyslentolaivue 35 kuulunutta lentäjää
loput 29-31 on kuljetus-, yhteistoiminta-, tiedustelu- ym muiden lentolaivueiden lentäjiä. (kahden tapaus ei varmaa onko kyseessä lentäjä vai matkustaja)
Vastaavasti "vihollisen toiminnan vuoksi kohtalokkailla lennoilla" menehtyneitä oli:
- 79 pommituslentolaivueiden 42, 44, 46 ja 48 miehistöön kuulunutta
- 57 hävittäjälentolaivueisiin 24,26,28,30,32,34 kuulunutta lentäjää
- 49 kuljetus-, yhteistoiminta-, tiedustelu- ym muiden lentolaivueiden lentäjiä.
Suomalaisten lentohenkilöstöön kuuluneiden menehtyneistä on 41% kirjattu "ei vihollisen toiminnasta" johtuvaksi.
Tähän on lisättävät vielä 23 sotavankeuteen joutunutta mutta hengissä selvinnyttä lentäjää ( 3 kuollut sotavankeudessa). Jolloin peruuttamattomista henkilöstötappioista 38% on johtunut "muista kuin vihollisen toiminnasta". Peruuttamattomat tappiot olleet yhteensä 336 lentävään henkilöstöön kuulunutta ellei sitten menehtyneiden joukossa ole ollut koneiden matkustajia.- Qvist-Mark
Luftwaffella oli tilasto kaatuneista ja kadonneista lentohenkilöstään kuuluneista ja jonkinlaisena nyrkkisääntönä voitiin pitää että yhtä tuhoutunutta hävittäjäkonetta kohden menetettiin noin 0.5 lentäjää ja 2 pommituskoneen miehistöön kuulunutta (tai Stukan tapauksessa 1 lentäjä/ampuja). Sitä ene tiedä koskiko tilasto vain sotatoimitappioita vai myös kaikkia menetettyjä/poiskirjattuja vaurioituneita. Muistaakseni taisi olla kaikki myös ei-operatiiviset koneet mukaanlukien. Olosuhteiden takia juuri Battle Of Britain oli Luftwaffen lentävälle henkilöstölle erittäin kallista kun suurin osa pudonneista koneista menetettiin myös miehistöineen. Ennen Operaatio Barbarossaan Luftwaffen lentävän henkilöstön peruuttamattoma tappiot olivat jo ylittäneet 11,000 määrän. Kun sota alkoi syyskuussa 1939 oli Saksalla koulutettu n. 10,000 lentävän henkilöstön vahvuus. Tästä parhaiten koulutetusta kovasta ytimestä on mitä ilmeisemmin menetetty suurin osa jo ennen Neuvostoliittoon tapahtunutta sotaretkeä. Varsinkin kun tappiohin on lisättävä tuntematon määrä vakavasti loukkaantuneita.
- LiioitteluKelpasKaikille
Jos jotakuta kiinnostaaliioitellut ilmavoitot (joihin syyllistyivät KAIKKI ilmasotaa käyneet maat, niin tässä mielenkiintoinen luettava:
https://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_and_overclaiming_of_aerial_victories_during_World_War_II- cvbncvb
Sieltä löytyy liioitteluiden listalta nämä Osasto Kuhlmeyn lentäjät Rudorffer ja Tangerman.
- LöytyypäKaikenlaista
Mutta löytyy myös saksalaisten ja suomalaisten lisäksi USA, Japani, Englanti, N-Liitto ja joitakin saksalaisten muita liittolaismaita.
Väliin ihmetyttää, että itse asiasta ei kukaan haluakeskustella vaan ketju täyttyy loputtomista sanomista copy/paste-luetteloita, jotka ei kiinnosta ketään.
Nyt tällaisenaan ketju on yhtä mielenkiintoinen kuin se, että jokatoinen luettelisi hebreankielen epäsäännöllisiä verbejä!
- Stieglitz
Sodan reilun kahden ensimmäisen vuoden aikana, syyskuusta 1939 aina vuoden 1941 loppuun menetti Luftwaffe muilla kuin taistelulentoilla tuhoutuneina 2,000 lentokonetta ja lisäksi 2,500 vaurioitui. Siis vuotta kohden lähes 1,000 tuhoutunutta ja reilu 1,000 vaurioitunutta.
Vuonna 1942 noin 1,650 tuhoutunutta ja noin 2,200 vaurioitunutta (yht. 3,850). Vuonna 1943 3,000 tuhoutuneena ja 4,200 vaurioituneena (yht. 7,200). Nämä vuoden 1943 lukemat ylittivät jo koko Saksan lentokonemäärän. Noista vaurioituneista luultavasti lähes puolet on kirjattu pois.
Selvästi näkee että ei-operationaaliset tappiot kasvoivat nopeammin kuin Luftwaffen vahvuus. Itseasiassa suhteelliset tappiot enemmän kuin kaksinkertaistuivat näillä taistelukentän ulkopuolisilla lennoilla. Tämä kertoo oleellisesti sen että Luftwaffen lentäjien taso oli jo paljon ennen vuotta 1944 alamäessä. - Anonyymi
Kesäkuussa 1944 Kannaksen taisteluissa saksalaislentäjät ampuivat alas enemmän neuvostokoneita kuin suomalaiset. Saksalaisilla pudotuksia 70-75, suomalaisilla 60-65.
Geustin mukaan 9.6-15.6.44 suomalaiset lentäjät ampuivat alas vain 10 neuvostokonetta vaikka pudotusväitteitä oli 58.- Anonyymi
...näistä YLIVERTAISEN Puna-armeijan AINUTLAATUISEN asiantuntemuksen ja ERINOMAISEN taistelutaidon ylistyksestä : hiukka kritiikkiä , kiitos ... menikö kirjoittajan mielestä heikosti , kun ainoana keskusvaltojen puolelle asetetuista ja asettuneista maista Suomi säilytti itsenäisyytensä miehittämättömänä , joskin hännystelijät ja myötäjuoksijat saivat kohtuuttomasti julkisuutta ...
- Anonyymi
Ja Valtosen mukaan venäläisten väitteistä oli otta 1/16.sta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 44948
- 95933
Tiesitkö? Jorma Uotisen EX-rakas on Helena Lindgren - Nämä ovat välit nyt: "Me ollaan..."
Jorma Uotinen ja Helena Lindgren olivat avoliitossa v. 1982-1999. Pariskunta oli aikansa näyttävä julkkispari, missä i19785- 116731
Anteeksi J-mies
Anteeksi että myötävaikutin siihen että rakastuit minuun, jota et voi koskaan saada. Viimeksi kun näimme ja katselimme t80688Olet nainen ollut vaikein rasti
Eniten olet tunteitani myllännyt ja niitä kuluttanut, ja tuottanut. 🤔34624- 43621
Minä muistan
Minä muistan sinut nauravana. Sellaisena, joka sai tavallisenkin hetken tuntumaan vähän kevyemmältä, kuin huoneeseen ol45610- 19596
- 46568
Kenen viisautta on ollut laittaa tie väärällä murskeella pilalle
Kenen viisautta on ollut kun Siimeksen/Kylmänpurontie pantu pilalle kun on ajettu liian karkeaa mursketta. Rengasliikke20545- 33543
- 36522
Siinä kävi mies nyt niin että tämä ämmä muuttaa ulkomaille
Vuonojen maa kutsuu, joten ei hätää. Et kuule minusta enää. 😂 Lycka till! Ämmä riittää.66509- 25502
Ähtäri on taas TV: n ja radion ykkösuutinen
Uusi podcast on julkaistu ja on nyt kuunneltavissa. Mot on tehnyt hyvää työtä! Mikko Savola ja kepu ei ota mitään vast44486Mitä muuta on olemassa kuin lisääntyminen
Jos mies ei pääse lisääntymään niin mikä hänen osansa elämässä on? mitä jää jäljelle? Hän on vain muiden palvelija kok107483Koska Martina viettää aikaansa lapsiensa kanssa
Äiti vaan juoksee miehen perässä Tallinnassa, Lontoossa, Turussa. Kyllä oli kätilö oikeassa, kun sanoi, että ei olisi ka132470- 44464
Pahkalassa tapahtuu
Mitäs on tapahtunut yöllä pahkalan kerrostaloilla.oli poliisia ja ambulanssia taas vaihteeksi7437