kanalinnustuksen "islam"

faktojapeliin

aihe josta ei saa puhua, ja
josta on virallinen mielipide
ja josta kansalaisten keskuudessa "pöytäkirjan ohi" puhuttaessa tulee vahva mielipide joka on päinvastainen kuin ns. virallinen mielipide.

Kyse on siis kanahaukasta.
Sen täysrauhoituksen jälkeen on metsäkanalintujen kanta mennyt enemmän tai vähemmän loivaa alamäkeä.

Kanahaukan vaikutuksesta on monia mielipiteitä.
Metsästäjien keskuudessa ollaan sitä mieltä että kanahaukka on pahimpia kanalintujien tuhoajia. Juurikin tuhoajia sanan varsinaisessa merkityksessä; vanha naaras herkuttelee eikä syö koko saalistaan.

Ei-metsästäjät kistävät tämän mitä erinäisimmin vastaesimerkein. Yksittäistapauksia ei käy kiistäminen, koska voihan olla että nuori kanahaukka käy valokuvaajan haaskalla aina vaan, kun on helppoa ruokaa, ja siitä tulee näkemys että kanahaukka ei tuhlaa murustakaan.

Eikö tätä asiaa voitaisi selvittää? Niin saataisiin faktoja siitä, mitä ja miten kanahaukka ruokailee. Siihen riittäisi yksi kamera kanahaukan rinnassa. Silloin nähtäisiin mitä sen kynsissä milloinkin on, ja kuinka usein.

Tällainen tutkimus palvelisi kaikkia osapuolia.

14

388

Vastaukset

  • Ei pelkästään kanahaukka. Korpin rauhoitus ja varisten pyyntirajoitukset on myös hyvä rikka rokassa. Metsästyksellä ei seuramme alueella ole mitään merkitystä ja kuitenkin kanta taantuu jatkuvasti ! Seuramme alueella lähes kymmenentuhatta hehtaaria ammutaan vuosittain alle 10 lintua ja kuitenkin riistakolmiolaskennat kertovat surullista kieltä. Supi, kettukanta, kanahaukat, korpit, varikset,näädät, kärpät,,,,,, Ketunmetsästys on hiipunu,supikannat vahvat, kanahaukkoja perkeleesti jne jne.

    On tehty tietoinen valinta hävittää metsäkanalinnut joten tällä tiellä sitten mennään.

    Mikä parasta niin aina voidaan syyttää metsästäjiä teeri ja metsokannan romahtamisesta.

    • Alkaneen linnustuskauden vaikutelma :
      haukat on siellä missä ennen oli kanalintuja. Aiemmin ei kanahaukkaakaan näkynyt. Nyt eivät ihmistäkään pelkää, ovatko tottuneet että niiden jäljistä saa jotain syötävää.


  • Täysrauhoitus kolmeksi vuodeksi ja sitten katottasiin että nouseeko kanta. Jos ei niin sitten pakollista pienpetopyyntiä kaikille. Myös ns, turistiluvan ostajalle. Jos ei vieläkään auta niin parempi lopettaa koko touhu ja syödä kaupan kanaa. Koiriakin voi toki ulkoiluttaa muutenkin kuin metsästämällä.

    • Kanahaukka se vaan stressaa kanalintuja joka päivä. Metsästäjät vain muutamia viikkoja vuodessa!

      Ei auta metsästäjien poistuminen kuvioista. Ennen oli toisin kun ihminen oli tavallaan kanalintujen puolella: poistamalla niiden ympärivuotisia vihollisia.

      Nythän on todettu että haahkojen määrä on romahtanut koska merikotka saalistaa niitä tehokkaasti. Yritetään kyllä selvittää esim. supikoiran vaikutusta asiaan, mutta se vaatii supikoiran metsästystä ainakin muutamia vuosia verrokkialueilla. Luultavasti supin poistaminen lisää haahkoja, mutta sehän on vain lisää ruokaa merikotkalle. Sittenpä nähdään.


    • Jos tosiaankin metsäkanalintujen metsästys rauhoitettaisiin kolmeksi vuodeksi ja 200 000 metsästäjää ryhtyisi tuona aikana pienpetokantoja harventamaan raskaalla kädellä, niin jo vain metsäkanalintukantojen kasvu näkyisi metsissämme.

      Vaan millähän ilveellä tuollaisen yksimielisyyden saisi aikaan, että suunnilleen kaikki kanalintujen metsästäjät pidättäytyisivät muun riistan kuin pienpetojen metsästyksestä?


  • Laittakaa vähintään puolen metrin syvyyteen.

  • Suomalainen "riistanhoito" on menny alamäkeä jo pari vuosikymmentä. Petojen rauhoittaminen välittämättä siitä onko niillä saalistettavaa on ajanut tilanteen tähän mikä nyt on. Kanahaukan tilanteen nyt näkee jokainen luonnossa vähänkään liikkuva. Pyiden, teerien ja koppeloiden sulkakasoja löytyy tämäntästä kantojen päältä ja miten kanahaukan runsastumisen näkee erityisen hyvin niin teeriä kuvilta pyytäessä. -90 luvulla jos kanahaukka iski teerenkuvaan se oli jopa harvinainen elämys mutta nykyään jokatoinen kuvastus reissu menee niin että kanahaukka kyllä iskee kuvaan. Olkoonkin että kesät on olleet viileitä niin kyllä aikuislinnut on ahdingossa tuon runsaan kanahaukkakannan kanssa. Kaikenlisäksi ne harvat jotka aloittavat pesinnän ovat miljoonapäisen supikoirakannan nenän ulottuvissa. Näätiä kettuja ja supia nyt sentään toistaiseksi saa pyytää ennenkun kohta varmaan keksivät niillekin jonkun puolenvuoden rauhoituksen. Luolapyyntihän nyt aina on närää herättänyt joka on tehokkainta supille joten se mikä on tehokasta sehän pyritään aina kieltämään. Tämä on ollut aina maan tapa.
    Jos metsästyksen vaikutus on 5-10 prosenttia kanalintukantaan niin se mikä on näiden runsaiden ja osin rauhoitettujen petojen vaikutus. No suuri. Ei ole sen petoeläimen tai linnun vika että ne syövät kun nälkä on mutta ihmisen vika on se että ne hyvää hyvyyttään kasvatetaan niin suuriksi että niille ei ole kohta syötävää. Siksi kanahaukan rauhoituskin olisi aika päättää ja sallia esim kanalintukauden myös kanahaukan metsästys.
    Myös minkin vaikutus jatkuvasti taantuviin sorsakantoihin on huomattava sekä ilveksen vaikutus valkohäntä ja metsäkauriin kantoihin paikoin tuhoisa. Runsaat susi kannat ovat esim saaneet kaksi metsäpeura populaatiota jo vuosittain tappiolliseksi runsastumisen suhteen. Karhu sekasyöjänä sentään vähemmän vaikuttaa riistakantaan vaikka onkin kohta runsain suurpetomme ilveksen ohessa.
    Tässä suomen petopolitiikka esimerkillistettynä ja petokannat sen kuin kukoistaa. Muut ei niinkään. Ja mikä täällä on varmaa. Se mikä on kerran rauhoitettu sitä ei koskaan enään metsästettäväksi saada. Joten kanahaukka sen kuin runsastuu kiitos luonnonsuojelulain.

  • Eikö teille nyt riitä ne kaupan tuotantolihat tuhansissa eri muodoissaan joten antakaa luonnon hoitaa itsensä ja kantansa! Luonto on selvinnyt miljoonia vuosia ilman urpojen sääntelyä ja selviäisi nytkin!

    • No ei riitä, kun on aseet hommattu kaikenlaisen riistan metästystä varten. Ja kun metsäkanalinnun- ja hirven- ja villisianliha on aitoa jalostamatonta lihhaa, niin jo vain se painaa paljon asiassa, mitä haluaa emännälleen ja penskoilleen tarjota perunoitten höysteeksi.


    • "No ei riitä, kun on aseet hommattu kaikenlaisen riistan metästystä varten. Ja kun metsäkanalinnun- ja hirven- ja villisianliha on aitoa jalostamatonta lihhaa, niin jo vain se painaa paljon asiassa, mitä haluaa emännälleen ja penskoilleen tarjota perunoitten höysteeksi."

      Voihan olla että taustalla vielä vaikuttaa joku alkukantainen metsästysvietti ja sitä selittää itselleen itseään sillä että muka olennaisesti vaikuttaisi emäntänsä ja penskojensa ravinnonsaantiin pyssyillään. Aika monella taitaa motiivina olla myös se että pääsee emännältä ja penskoilta karkuun ja voi vielä perustella poissaoloaan sillä että on ravintoa hankkimassa. Ei kumminkaan liene harvinaista että käy niin kuin sillä kalamiehellä, joka totesi että "tulipa kalliita kaloja mutta onneksi ei tullut paljon".

      Millä perusteella se "aito jalostamaton" muuten on parempi vaihtoehto?


  • Kyllä on kovin pienriista vähentynyt neljässäkymmenessä vuodessa, ainakin mökillä pohjois-savon korvessa. Ennen enot asuttivat maatilaa ja harjoittivat riistanhoitoa ympäri vuoden; kyytiä saivat korpit, varikset, oravat, ketut, näädät yms ja kanalintuja ja jänistä oli aina saatavilla, kalaakin nousi pikkulammista kotitarpeiksi. Ei ollut metsäkaurista ja villisikaa, kuten nykyään. Hirvikin oli silloin satunnainen saalis.
    Silloin kylällä oli kolmisenkymmentä ympäri vuoden asutettua tilaa.
    Vaan nykyään eniten havaittuna esiintyy korppi, supi, kanahaukka, varis, näätä... Suunnilleen kaikki muna- ja poikasvarkaat, joita suojelee jokin rauhoituslaki. Eikä kylässäkään ole enää kuin yksi ympärivuotinen savu.
    Jo edesmenneen Manun sanoin; jotain tarttis tehrä...

  • Kanalintujen määrän vähenemistä ei petolinnulla selitetä. Kanahaukka ei ole havaittavasti lisääntynyt eikä korppikaan. Ennen niitä oli paljon enemmän. Suurin syyllinen on viime vuosina surkeasti epäonnistuneet pesinnät, jotka ovat johtuneet huonoista sääoloista. Toinen syyllinen on tehometsätalous, joka on hiljalleen romahduttanut kantoja.

    • Olet osittain oikeassa.
      Metsätalous, soiden ojitus on vaikuttanut, mutta se vaikutus oli pääosin 60 - 80 -luvuilla.
      Kanahaukan täysrauhoituksen jälkeen kannat ovat laskeneet. Miksi se rauhoitus korreloi niin vahvasti kantojen laskusuunnan kanssa???

      Aiheesta keskusteltiin täällä:
      https://keskustelu.suomi24.fi/t/5289109/kanahaukka

      mutta siellä olevista linkeistä enemmistö on rikki ...
      ja kuinka sattuikaan, juuri ne on rikki, jotka olisivat olleet kanahaukkaa vastaan ;-)


    • Niimpä niin.. Jotta aina vaan sama "laulu" kaikilla metsästysasiaa tuntemattomilta vastustajilla.. Sääolosuhteet. Ja uutuutena tehometsätalous. Mutta edessämme näkyvää todellista syytä vähätellään, vaikka kiistattomat faktat kertovat asiassa tämän totuuden, että kanahaukan rauhoitus ja pienpetokantojen kasvu vaikuttaa huomattavasti kanalintukantojen heikentymiseen.

      Olen nyt kolme metsästyskautta ollut metsästämättä mitään, kun metsäkanalinnut ovat taantuneet, mutta eipä tuolla näy olevan vaikutusta muuhun kuin keskivartalon kasvuun ja perseen leviämiseen.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.