Veneiden kehitys menee vain heikommaksi

No mutta minkäs takia alumiinista voidaan järkevästi sitten tehdä kalapaatteja Busterin ja kumppaneiden tapaan?

busfaster kirjoitti:

No mutta minkäs takia alumiinista voidaan järkevästi sitten tehdä kalapaatteja Busterin ja kumppaneiden tapaan?

Buusteri ova melko yksinkertaisia sähköiltään ja muutenkin vs matkavene ajtellen sähkökemiallista korroosiota. Olen joskus katsonut noiden alu kylkiä ja kyllä niissä syöpymiä näkyy...

Jokaisessa materiaalissa omat hyvät ja huonot puolet...

hinnassaEiSuurtaEroa kirjoitti:

Buusteri ova melko yksinkertaisia sähköiltään ja muutenkin vs matkavene ajtellen sähkökemiallista korroosiota. Olen joskus katsonut noiden alu kylkiä ja kyllä niissä syöpymiä näkyy...

Jokaisessa materiaalissa omat hyvät ja huonot puolet...

Lue lisää

Ei se aluveneenkään sähkökemiallinen korroosio mikään ongelma ole. Kunhan ei vaan tee hölmöjä ratkaisuja ja mm. sähköt on tehty oikein (kuten omassa). Kyllä Tupperware veneissä on ihan sama ongelma. Jos Tuppervare-veneissä tekee hölmöjä ratkaisuja, kostautuu se ongelmina. Hölmöt ratkaisut on vain erillaisia alu-veneen ja tupperware-veneen välillä.

BTW. Omassa 35 vuotta vanhassa alumiinisessa retkiveneessä ei ole ollut mitään ongelmia materiaalin takia. Hommat on tehty oikein. Sen sijaan esim. yksikin kanssaveneilijä joutui juuri vaihtamaan vannasputken ja potkuriakselin sähkökemiallisen korroosion takia. Maasähkölaturi todennäköisesti aiheutti. Veneen materiaali puuta.

Aluveneilijä1982 kirjoitti:

Ei se aluveneenkään sähkökemiallinen korroosio mikään ongelma ole. Kunhan ei vaan tee hölmöjä ratkaisuja ja mm. sähköt on tehty oikein (kuten omassa). Kyllä Tupperware veneissä on ihan sama ongelma. Jos Tuppervare-veneissä tekee hölmöjä ratkaisuja, kostautuu se ongelmina. Hölmöt ratkaisut on vain erillaisia alu-veneen ja tupperware-veneen välillä.

BTW. Omassa 35 vuotta vanhassa alumiinisessa retkiveneessä ei ole ollut mitään ongelmia materiaalin takia. Hommat on tehty oikein. Sen sijaan esim. yksikin kanssaveneilijä joutui juuri vaihtamaan vannasputken ja potkuriakselin sähkökemiallisen korroosion takia. Maasähkölaturi todennäköisesti aiheutti. Veneen materiaali puuta.

Lue lisää

Aluvene kärsii sähkökemiallisesta korroosiosta silloinkin kun siinä ei ole tehty hölmöjä ratkaisuja, mutta naapuriveneessä on tehty. Se naapurivene taas ei silloin kärsi yhtään, eikä omistajaa siksi kiinnosta mitään asialle tehdäkään. Ongelma on siis alumiiniveneessä vaikkapa vierassatamassa, vaikka vika on muualla!

alunkorroosio kirjoitti:

Aluvene kärsii sähkökemiallisesta korroosiosta silloinkin kun siinä ei ole tehty hölmöjä ratkaisuja, mutta naapuriveneessä on tehty. Se naapurivene taas ei silloin kärsi yhtään, eikä omistajaa siksi kiinnosta mitään asialle tehdäkään. Ongelma on siis alumiiniveneessä vaikkapa vierassatamassa, vaikka vika on muualla!

Lue lisää

"Aluvene kärsii sähkökemiallisesta korroosiosta silloinkin kun siinä ei ole tehty hölmöjä ratkaisuja, "

Kokemuksen syvällä rintaäänelläkö täällä kirjoittelet. Onko sinulla täsät paljonkin kokemusta vai oletko vaan lukenut netistä? Meinaan väitteesi on puutaheinää.

Aivan niin Kyulli-täti. Buster tehdään tunteella ja hyvin!

Muutama vuosikymmen sitten, purjehdus miellettiin ulkoiluharrastuksena. Sisällä kannen alla oleskeltiin yöaikaan, tai muuten iltasella.
Vasta myöhemmin kehitys suuntautui kohti asuntovaunutyyppistä käyttöä, jolloin iso ikkunapinta-ala nousi vaatimusten keskiöön. Tämän ohella alettiin vaatia myös kunnon lattiapinta-alaa salonkiin, joka taas johti kahteen seuraamukseen: Veneen leveys ylitti 4 metriä, ja lavatanssikulttuuri näivettyi. Sanomattakin on selvää, että sisäkorkeuden piti olla lähempänä 2.5 metriä. Tämän huomaa, kun satamassa töijaa uudemman veneen viereen.
Aivan uusien veneiden kauppa on tyrehtynyt. Uusi harrastajasukupolvi hankkii älypuhelimeen purjehdus-appin. Näin purjehduskokemuksen voi toteuttaa kotisohvalla, eikä enää tarvita hankalaa ja vaarallistakin oleskelua vihamielisessä meriympäristössä.

kehityskehittyy kirjoitti:

Muutama vuosikymmen sitten, purjehdus miellettiin ulkoiluharrastuksena. Sisällä kannen alla oleskeltiin yöaikaan, tai muuten iltasella.
Vasta myöhemmin kehitys suuntautui kohti asuntovaunutyyppistä käyttöä, jolloin iso ikkunapinta-ala nousi vaatimusten keskiöön. Tämän ohella alettiin vaatia myös kunnon lattiapinta-alaa salonkiin, joka taas johti kahteen seuraamukseen: Veneen leveys ylitti 4 metriä, ja lavatanssikulttuuri näivettyi. Sanomattakin on selvää, että sisäkorkeuden piti olla lähempänä 2.5 metriä. Tämän huomaa, kun satamassa töijaa uudemman veneen viereen.
Aivan uusien veneiden kauppa on tyrehtynyt. Uusi harrastajasukupolvi hankkii älypuhelimeen purjehdus-appin. Näin purjehduskokemuksen voi toteuttaa kotisohvalla, eikä enää tarvita hankalaa ja vaarallistakin oleskelua vihamielisessä meriympäristössä.

Lue lisää

Yli 20 v meni sen asian tajuamiseen, että joka aaltoa ei tarvitse ottaa syliin, sateen- ja tuulensuoja lisäävät mukavuutta, ja veneen sisällä voi olla valoisaa ja viihtyisää. Ruuat säilyvät jääkaapissa ja vesi tulee hanasta. Sama trendi on ollut havaittavissa kesämökkipuolella: pesuvesiä ei tarvitse kantaa ämpäreillä 200m päästä ja sähkövalot ovat korvanneet kynttilät.

Kehityskehittyy kirjoitti:

Yli 20 v meni sen asian tajuamiseen, että joka aaltoa ei tarvitse ottaa syliin, sateen- ja tuulensuoja lisäävät mukavuutta, ja veneen sisällä voi olla valoisaa ja viihtyisää. Ruuat säilyvät jääkaapissa ja vesi tulee hanasta. Sama trendi on ollut havaittavissa kesämökkipuolella: pesuvesiä ei tarvitse kantaa ämpäreillä 200m päästä ja sähkövalot ovat korvanneet kynttilät.

Lue lisää

Kappas, lipsahti vahingossa sama nimimerkki. Kommentti eri kirjoittajalta.

Kehityskehittyy kirjoitti:

Yli 20 v meni sen asian tajuamiseen, että joka aaltoa ei tarvitse ottaa syliin, sateen- ja tuulensuoja lisäävät mukavuutta, ja veneen sisällä voi olla valoisaa ja viihtyisää. Ruuat säilyvät jääkaapissa ja vesi tulee hanasta. Sama trendi on ollut havaittavissa kesämökkipuolella: pesuvesiä ei tarvitse kantaa ämpäreillä 200m päästä ja sähkövalot ovat korvanneet kynttilät.

Lue lisää

Viimeisen 20 v aikana muistan aaltojen tulleen syliin sekä vuoden 2010 että 2012 Suursaaren kierroissa. 2010 kryssittiin 20 tuulessa ja 2012 tuulta oli vain 15 m/s, tietenkin täysin vastaista. Kun kaikista suojista riippumatta meri on aivan tyhjä tuulen ollessa yli 10 m/s, eikä varsinkaan edes yhtä poikkeusta puskemassa vastaiseen, sopii ihmetellä, mihin niitä suojia tarvitaan. Niissä oloissa, joissa yleensä purjehditaan, pärjää oikein hyvin ilman koppeja. Montakohan vuotta realiteetin tajuamiseen menee?

Siis ainakin 40 vuotta sitten veneessä vesi tuli hanasta ja ruuat säilyivät jääkaapissa. Sama jääkaappi muuten vieläkin käytössä, tosin keskipitkän tähtäimen päivityslistalla.

Kurjuuden maksimointi on tosipurjehtijan päämäärä, on se vaan, niin miehekästä seilata tyrskyissä märkänä tuulen raapiessa naama, vaimokin, niin tykkää tai ei ainakaan uskalla sanoa mitään merimörille...

Ja kaikki tämä isompien ikkunoiden takia? Urpo.

Mainitsit kuitenkin.

VannekoKiristää kirjoitti:

Ja kaikki tämä isompien ikkunoiden takia? Urpo.

Totuus sattuu?

VirtuaaliPilottii kirjoitti:

Totuus sattuu?

Lähinnä sattuu sun typeryys.

No on ainakin Suwena päässyt Nauticatillaan paljon pidemmälle, kuin suurin osa palstan suun soittajista!!!

Mitä vikaa Nauticatin purjehduksessa, katso video kerro minullekin, taitaa olla vaan kateellisten panettelua...

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=9&ved=0ahUKEwjykebXopzWAhWmHpoKHR-XDgoQuAIISzAI&url=https://www.youtube.com/watch?v=_ncvnDT9u9A&usg=AFQjCNEDGvSZdC6LE4gxstso_Qhn-E7_Cw

KadeMieliYlittääKiiman kirjoitti:

No on ainakin Suwena päässyt Nauticatillaan paljon pidemmälle, kuin suurin osa palstan suun soittajista!!!

Mitä vikaa Nauticatin purjehduksessa, katso video kerro minullekin, taitaa olla vaan kateellisten panettelua...

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=9&ved=0ahUKEwjykebXopzWAhWmHpoKHR-XDgoQuAIISzAI&url=https://www.youtube.com/watch?v=_ncvnDT9u9A&usg=AFQjCNEDGvSZdC6LE4gxstso_Qhn-E7_Cw

Lue lisää

Tälläkin voi pallon kiertää, jopa paljon turvallisemmin kuin Suwenalla:
http://edition.cnn.com/2012/11/28/sport/sven-yrvind-sail-around-world-smallest-boat/index.html

Onhan se useampaan kertaan sanottu, mutta sanotaas kerran. Vaikka NC33:lla on kierretty pallo ja H-veneellä ylitetty Atlanti, se ei tee kummastakaan soveliasta tarkoitukseen. Vikana on turha riski.

riski.vikana kirjoitti:

Tälläkin voi pallon kiertää, jopa paljon turvallisemmin kuin Suwenalla:
http://edition.cnn.com/2012/11/28/sport/sven-yrvind-sail-around-world-smallest-boat/index.html

Onhan se useampaan kertaan sanottu, mutta sanotaas kerran. Vaikka NC33:lla on kierretty pallo ja H-veneellä ylitetty Atlanti, se ei tee kummastakaan soveliasta tarkoitukseen. Vikana on turha riski.

Lue lisää

Osaatko kertoa onko sinulla koulutusta ja kokemusta jonka nojalla voit väittää alusten soveltuvuudesta ko. Merialueiden matkantekoon? Vai ihan vaan pers tuntumalta ja home Skandin kipparina, sisäsaaristo purjehdus kokemuksella?

Maailmalla useita moottori ja purjeveneitä joilla pallonkierto onnistuu, riskiä vailla ei ole yksikään alus merkki tai tyyppi, sillä riskejä on monenlaisia ja kaikkeen ei voi varautua....

RikooOnRiskilläkinRuma kirjoitti:

Osaatko kertoa onko sinulla koulutusta ja kokemusta jonka nojalla voit väittää alusten soveltuvuudesta ko. Merialueiden matkantekoon? Vai ihan vaan pers tuntumalta ja home Skandin kipparina, sisäsaaristo purjehdus kokemuksella?

Maailmalla useita moottori ja purjeveneitä joilla pallonkierto onnistuu, riskiä vailla ei ole yksikään alus merkki tai tyyppi, sillä riskejä on monenlaisia ja kaikkeen ei voi varautua....

Lue lisää

Jonkin verran on kokemusta useammalta mereltä. Jo aivan tuoreeltaan Yachting World testissään totesi NC 33:sta "no blue water sailor". Se ei ole blue water sailor rakenteeltaan eikä ominaisuuksiltaan. Lukuarvoinakaan AVS tai STIX eivät ole sitä. Monella tapaa erittäin hieno vene ja todella hyvin tehty, käyttötarkoitus vain on toinen.

Kaikkeen ei voi varautua, mutta turhia riskejä on turha ottaa. Ääripäässä on jotain sellaista kuin Atlantin ylitys Marino Mustangilla, josta siitäkin hengissä selvittiin sen epätodennäköisyydestä huolimatta. Siihen verrattuna NC 33 on kyllä pomminvarma.

Veikkaanpa että nykyiset laminaattiveneet ovat huomattavasti enemmän päreinä konttiin törmäämisen jälkeen kuin alumiinirunkoinen. Niissä kun vaikuttaa nuo laminaattikerrokset ohenevan vuosi vuodelta. Jos jokin paksunee se saattaa olla väliaine. Tuuman umpilaminaatin ja alumiinin välistä paremmuutta en lähde veikkaamaan. Sitten pieni korjaus mainitsemiesi aluvenemerkkien rakenteesta. Kyllä Borealit ja Garciatkin ovat rungon, kannen ja hyttirakennelmien osalta kauttaaltaan alumiinia sillä pienellä erolla, että Garciassa pelkkä hytin katto on lasikuitua.

Keulamies kirjoitti:

Veikkaanpa että nykyiset laminaattiveneet ovat huomattavasti enemmän päreinä konttiin törmäämisen jälkeen kuin alumiinirunkoinen. Niissä kun vaikuttaa nuo laminaattikerrokset ohenevan vuosi vuodelta. Jos jokin paksunee se saattaa olla väliaine. Tuuman umpilaminaatin ja alumiinin välistä paremmuutta en lähde veikkaamaan. Sitten pieni korjaus mainitsemiesi aluvenemerkkien rakenteesta. Kyllä Borealit ja Garciatkin ovat rungon, kannen ja hyttirakennelmien osalta kauttaaltaan alumiinia sillä pienellä erolla, että Garciassa pelkkä hytin katto on lasikuitua.

Lue lisää

Samaa mieltä. PV:n U619 (Jurmo luokan kuljetusvene) törmäsi pinnan päälliseen kallioluotoon 15 solmun vauhdilla ilman vuotoja. Kyllä alumiini on kestävää:

http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/Eax3PczCp/M2016-03_Tutkintaselostus.pdf

Vastaavasti olen ollut kyydissä lasikuituisessa työveneessä jolla on törmätty vedenalaiseen kariin (kallio). Melekein upposi, hätäpumpuilla pysyi pinnalla.

"Varsinaista järkiperustetta alumiiniveneen hankkimiselle ei ole. Testeissä esimerkiksi sen törmäyskestävyys on havaittu kuituveneitä heikommaksi. Mieluummin kannattaa ajaa konttiin Nauticatilla kuin alumiinipaatilla. "

Heitäppä joku referenssi testeihin, muuten en tätä usko.

Omat kokemukset puhuu ihan toista. 34 jalkainen noin 5000 kg painava Suomalainen ammattikalastukseen tarkoitettu lujatekoinen puoliplaanaava vene (huippunopeus 22 solmua). Syväys 0,9 metriä. Joka kerta kun on matkavauhdissa osun pohjaan, on vene täytynyt nostaa kuiville ja pitänyt tehdä kuitutöitä ja rakenteita vahvistaa uudestaan mm. peräsinakselin lähistöllä. Toinen vene, alumiininen 8000 kg painava 38 jalkainen puoliplaanaava matkavene (huippunopeus 18 solmua). Kerran matkavauhdoista väylällä (reunassa) ajaessa (väylän nimelliskulkusyvyys 2,0 metriä ja vesi -47 cm) pohjan kallioon osuneena. 8 tonnin vene hypähti kallistui / heilahti rajusti. Vauriot, pari noin metrin pituista pitkittäistä naarmua kölin toisen sivun alareunassa. Korjaus: korjattu normaalissa telakoinnissa keväällä, hiottu naarmujen purseet pois rälläkällä (lamellilaikka) ja maalattu kohta uudestaan.

Oma referenssi on myös:

http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/Eax3PczCp/M2016-03_Tutkintaselostus.pdf

HelppoHeitellaFaktoja kirjoitti:

"Varsinaista järkiperustetta alumiiniveneen hankkimiselle ei ole. Testeissä esimerkiksi sen törmäyskestävyys on havaittu kuituveneitä heikommaksi. Mieluummin kannattaa ajaa konttiin Nauticatilla kuin alumiinipaatilla. "

Heitäppä joku referenssi testeihin, muuten en tätä usko.

Omat kokemukset puhuu ihan toista. 34 jalkainen noin 5000 kg painava Suomalainen ammattikalastukseen tarkoitettu lujatekoinen puoliplaanaava vene (huippunopeus 22 solmua). Syväys 0,9 metriä. Joka kerta kun on matkavauhdissa osun pohjaan, on vene täytynyt nostaa kuiville ja pitänyt tehdä kuitutöitä ja rakenteita vahvistaa uudestaan mm. peräsinakselin lähistöllä. Toinen vene, alumiininen 8000 kg painava 38 jalkainen puoliplaanaava matkavene (huippunopeus 18 solmua). Kerran matkavauhdoista väylällä (reunassa) ajaessa (väylän nimelliskulkusyvyys 2,0 metriä ja vesi -47 cm) pohjan kallioon osuneena. 8 tonnin vene hypähti kallistui / heilahti rajusti. Vauriot, pari noin metrin pituista pitkittäistä naarmua kölin toisen sivun alareunassa. Korjaus: korjattu normaalissa telakoinnissa keväällä, hiottu naarmujen purseet pois rälläkällä (lamellilaikka) ja maalattu kohta uudestaan.

Oma referenssi on myös:

http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/Eax3PczCp/M2016-03_Tutkintaselostus.pdf

Lue lisää

Tässä pari kuvaa Ovnista, joka pysyi pinnalla, vaikka törmäsi kiviin. Noista iskuista olisi lasikuitu antanut periksi, sen verran olen itsekin törmäillyt.

http://www.maxingout.com/images/Captains Log/Endurance-Two.jpg

http://www.maxingout.com/images/Captains Log/Endurance-three.jpg

Mutta tuo pinnapelleily on ihan sitä ihtiään. Mittareita ei saa mihinkään järkevään paikkaan eikä istualtaan näe kopin yli.

MattJMäki kirjoitti:

Mutta tuo pinnapelleily on ihan sitä ihtiään. Mittareita ei saa mihinkään järkevään paikkaan eikä istualtaan näe kopin yli.

Sinäkö ajattelit useammankin vuorokauden seistä ratin takana? Mittareiden sijoitus ei ole suurempi ongelma muille kuin mielikuvituksettomille ja teknisesti taitamattomille.

Pienempikin istumalaatikko riittää, kun se on koko mitaltaan käytettävissä. Vähemmästäkin näkee, että Bestevaer on tehty isoille vesille, eikä niillä matkoilla käsin ohjata muuta kuin satamaan tulot ja lähdöt. Ja sen kerran kun ohjataan, istutaan laidalla, josta näkee. Ja kun vene on tuon kokoinen, et tarvitse rattia enää pilin jatkeeksi.

Vaarallisen teräviä kulmia sisustuksessa, varsinkin kajuutoissa näkyvät suorastaan pelottavia kovan kelin matkapurjehduksilla.

Tuon veneen suunnitellussa käyttötarkoituksessa nimenomaan avomerta purjehditaan 99,5 % maileista. Se puoli prosenttia tulee sitten Suomen saaristossa käynnistä. Kaikkialla muualla kun ollaan avomerellä heti satamasta poistuttua ja autopilotti hoitaa hommat. Aktiivista purjehdusta harrastetaan kilpailuissa.

Voit olla satavarma, että yhdelläkään tuon tyyppisellä veneellä ei mennä pitkin avomerta edes kymmenystä kaikista maileista.

Silloin kun vene liikkuu alueilla, joilla on muitakin kulkijoita, olisi syytä nähdä eteenpäin.

Suomen saaristossakin automaattipilottini ohjaa vähintään yli 80% ajasta, ja avomerellä lähes aina.

Laitoin Bestevaer45-linkin, koska olin tutustunut ko venetyyppiin. Omalla purjehduksellani satuin Islannissa samaan satamaan, jonne saksalainen yksinpurjehtija oli jäänyt Bestevaerillaan odottamaan Saksasta Reykjavikiin lentävää perhettään (olivat menossa perhepurjehduksella Islannin vuonoihin ja mahdollisesti Grönlantiin). Mielestäni kiinteä koppi tukevine ikkunoineen helpottaa tähystystä avomerellä, ei vaikeuta. Varsinkin roiskeet ja kylmä tuuli haittaavat tähystystä, jos minkäänlaista suojaa ei ole. Myös taaksepäin oli hyvä näkyvyys Bestevaerin pinnasta - sinnekin suuntaan on syytä vilkuilla niin avomerellä kuin saaristossakin.
Omasta mielestäni veneen sisustus oli käytännöllinen ja tukevatekoinen.
Pinnaohjauksen hyvä puoli toimintavarmuuden lisäksi on sekin, että käsin ohjatessa pystyy olemaan suojassa.
Kommenteissa tuntuu unohtuvan, että tuuliperäsin on tärkeä varuste myös Bestevaer45:ssä. Kaikissa niissä kolmessa Bestevaerissa, jotka olen nähnyt, oli tuuliperäsin.
Tietenkään tämän tyyppiset paatit eivät puhuttele niitä, joiden pääasiallinen purjehdusreviiri on heinäkuussa Saaristomerellä.

Delegoin kirjoitti:

Suomen saaristossakin automaattipilottini ohjaa vähintään yli 80% ajasta, ja avomerellä lähes aina.

Mielenkiintoinen prosenttiluku. Näyttää tuo autopilotin käyttö olevan kovasti porukkaa jakava. Itse kuulun niihin, jotka käyttävät autopilottia lähinnä vain koneajossa; meikäläisellä se tarkoittaa max kolmannesta kuljetuista maileista. Purjeilla ajaessa Reiska pääsee hommiin vain, jos olen yksin liikkeellä ja pitää isopurjeen nostoa/laskua varten saada molemmat kädet vapaiksi tai pistäytyä kusella tms.

MattJMäki kirjoitti:

Voit olla satavarma, että yhdelläkään tuon tyyppisellä veneellä ei mennä pitkin avomerta edes kymmenystä kaikista maileista.

Silloin kun vene liikkuu alueilla, joilla on muitakin kulkijoita, olisi syytä nähdä eteenpäin.

Lue lisää

Kuten huomataan, Bestevaerilla tyypillisesti mennään sellaisiin paikkoihin kuin Islanti. Mitenkähän sinne pääsisi purjehtien alle 10 % maileista muualla kuin avomerellä?

Meillä taitaa olla samanlainen prosentti (80). Vanhalla veneellä kun oli pinna (ja pinnapilotti) niin käyttö oli sama kun 10-14.
Nyt kun on järjestelmäpilotti joka voi laittaa nappia painamalla päälle/pois niin käytössä melkein koko ajan. Avomerellä kätevä, mutta myös saaristossa kun suunta määritelty (väylä tai muuten vaan ei voi kääntyä miten sattuu).
Suunta sama ja jos haluaa aktiivipurjehtia niin keskittyä purjeiden säätöön.

Ihmettelen miten katetuissa moottoriveneissä se tähystys onnistuu sisältäkin käsin, mutta purjeveneistä näemmä se ei vaan voi toimia...

Kaikki_hyvin kirjoitti:

Ihmettelen miten katetuissa moottoriveneissä se tähystys onnistuu sisältäkin käsin, mutta purjeveneistä näemmä se ei vaan voi toimia...

Yksi ero niissä on. Purjevene on lähtökohtaisesti kallellaan ja katetusta tilasta on enimmäkseen rajoitettu näkyvyys ylhäällä olevan laidan yli. Se katettu tilakaan ei purjeveneessä ole laidasta laitaan, kuten moottoriveneissä. Moottoriveneet puolestaan hämmästyttävän usein näyttävät kulkevan niin keula pystyssä, että keula tuottaa vielä pahemman rajoituksen.

jeanneau37 kirjoitti:

Meillä taitaa olla samanlainen prosentti (80). Vanhalla veneellä kun oli pinna (ja pinnapilotti) niin käyttö oli sama kun 10-14.
Nyt kun on järjestelmäpilotti joka voi laittaa nappia painamalla päälle/pois niin käytössä melkein koko ajan. Avomerellä kätevä, mutta myös saaristossa kun suunta määritelty (väylä tai muuten vaan ei voi kääntyä miten sattuu).
Suunta sama ja jos haluaa aktiivipurjehtia niin keskittyä purjeiden säätöön.

Lue lisää

Veneessäni on nimenomaan pinnaohjaus, ja automaattiohjauksen hoitaa Simrad-pinnapilottini. Kuten sanoin, saaristossakin pilottini ohjaa vähintään yli 80% ajasta, ja avomerellä lähes aina.
Pinnapilotinkin saa kyllä nopeasti päälle ja pois, mutta lähes aina käyn tekemässä siihen vain pienen suunnan korjauksen. Lyhyellä napinpainalluksella automaattisesti pidettävä kurssi muuttuu haluttuun suuntaan yhden asteen, ja vähän pidemmällä painalluksella pidettävä kurssi muuttuu 5 astetta.

Munkin mielestä Bestevaerin koppi on huonon korkuinen. Istuessa pitäisi pystyä näkemään ikkunoiden läpi eteenpäin. Joko matalampi tai korkeampi.

Mekin ajattelin ennen, että kopit on huonoja, mutta nyt kun mulla on 5 vuotta ollut kopillinen vene, taitaisin sen laittaa uuteen veneeseenkin. Se hieman huonontaa näkyvyyttä kopin rakenteesta riippuen hyvällä kelillä, mutta kun keli on huono, se hieman parantaa, kun ei tartte kärsiä sateesta ja kovasta tuulesta silmissä. Paljon enemmän huonontaa muovi-ikkunaiset sprayhoodit, joita on joka toisessa veneessä. Kyllä se syksyllä ja sateessa on kullan arvoinen, vaikka puristit ei siitä tykkääkään.

Nyt lipsahti kirkes koppiasiassa kiveen. Annoin esimerkin Class 40 veneistä. Sitä ei parhaalla mielikuvituksellakaan voi kutsua asuttavaksi vaan äärimmäisen purjehdittavaksi.
Koppiveneen valmistumista odotellessa....

Täällä kotivesilläkin n. 95% veneistä purjehtii sprayhood ylhäällä, oli keli mikä vain. Selvästi tarvetta suojalle on. Miksei saman tien voi tehdä kiinteää koppia kunnon ikkunoilla ?

Juukuiuuu kirjoitti:

Täällä kotivesilläkin n. 95% veneistä purjehtii sprayhood ylhäällä, oli keli mikä vain. Selvästi tarvetta suojalle on. Miksei saman tien voi tehdä kiinteää koppia kunnon ikkunoilla ?

Lue lisää

Kovin yksioikoinen päätelmä. Oma tulkintani on, että ihmiset ovat joko hyvin laiskoja laskemaan sprayhoodia alas tai sen rakenne on sellainen, ettei lasku edes onnistu. Näillä ei ole mitään tekemistä suojan tarpeen kanssa.

Sprayhoodeja pidetään jatkuvasti ylhäällä senkin vuoksi, että muovi-ikkunat menevät huonoksi laskostettuina.

Tämä video on esimerkillisen selkeä esittely Sirius DS 31 koppiveneestä:

https://youtu.be/cLCgVFu4L3Y

jäätelö.ja.hukkumiset kirjoitti:

Kovin yksioikoinen päätelmä. Oma tulkintani on, että ihmiset ovat joko hyvin laiskoja laskemaan sprayhoodia alas tai sen rakenne on sellainen, ettei lasku edes onnistu. Näillä ei ole mitään tekemistä suojan tarpeen kanssa.

Lue lisää

Eiköhän se alunperin ole siihen laitettu suojan tarpeen vuoksi. Jos sitä ei viitsitä hyvässä kelissä laskea, kertoo se siitä, että haitta on hyvällä säällä pienempi kuin alaslaskemisen vaiva.

Juukuiijuu kirjoitti:

Eiköhän se alunperin ole siihen laitettu suojan tarpeen vuoksi. Jos sitä ei viitsitä hyvässä kelissä laskea, kertoo se siitä, että haitta on hyvällä säällä pienempi kuin alaslaskemisen vaiva.

Lue lisää

Edelleen samat vaihtoehdot. Joko se laskemisen vaiva arvotetaan laiskuudesta kovin suureksi tai laskeminen on tosiaan iso vaiva huono konstruktion takia.

Eli olemme molemmat sitä mieltä, että ylhäällä olevan sprayhoodin hyöty huonossa kelissä on niin suuri, että se kannattaa/jaksetaan nostaa. Ja haitta hyvässä kelissä niin pieni, että sitä ei vaivauduta laskemaan. Eli suoja voisi saman tien olla kiinteä.

Juukuijuuu kirjoitti:

Eli olemme molemmat sitä mieltä, että ylhäällä olevan sprayhoodin hyöty huonossa kelissä on niin suuri, että se kannattaa/jaksetaan nostaa. Ja haitta hyvässä kelissä niin pieni, että sitä ei vaivauduta laskemaan. Eli suoja voisi saman tien olla kiinteä.

Lue lisää

Matalan, luukun peittävän sprayhoodin hyöty on suuri. Luukun voi pitää auki, eikä vettä tule sisään. Sen laskeminen alas on helppoa ja se tehdään aina olosuhteiden salliessa. näkökenttä avartuu selvästi. Niin huonoa keliä en ole vielä kohdannut, että koppia tarvitsisi.

Sitä tavallista sprayhoodia ei nosteta huonossa kelissä. Se laitetaan siihen keväällä hyvässä säässä, jossa mitään suojaa ei tarvita.

suoja.miltä kirjoitti:

Matalan, luukun peittävän sprayhoodin hyöty on suuri. Luukun voi pitää auki, eikä vettä tule sisään. Sen laskeminen alas on helppoa ja se tehdään aina olosuhteiden salliessa. näkökenttä avartuu selvästi. Niin huonoa keliä en ole vielä kohdannut, että koppia tarvitsisi.

Sitä tavallista sprayhoodia ei nosteta huonossa kelissä. Se laitetaan siihen keväällä hyvässä säässä, jossa mitään suojaa ei tarvita.

Lue lisää

"Niin huonoa keliä en ole vielä kohdannut, että koppia tarvitsisi."

Toisin sanoen veneilet vain aurinkoisina kevyttuulisina tai peräti tyyninä päivinä.

10-14 kirjoitti:

"Niin huonoa keliä en ole vielä kohdannut, että koppia tarvitsisi."

Toisin sanoen veneilet vain aurinkoisina kevyttuulisina tai peräti tyyninä päivinä.

Purjehdin kaikissa säissä. Huonoimmat kelit tulevat yleensä vastaan kilpailuissa, jotka purjehditaan säähän katsomatta kalenterin mukaan. Perään on jäänyt sataman vartiokirjaan sellaisia merkintöjä kuin: Paikasta x lähti vene pimeään ja sateeseen.

suoja.miltä kirjoitti:

Purjehdin kaikissa säissä. Huonoimmat kelit tulevat yleensä vastaan kilpailuissa, jotka purjehditaan säähän katsomatta kalenterin mukaan. Perään on jäänyt sataman vartiokirjaan sellaisia merkintöjä kuin: Paikasta x lähti vene pimeään ja sateeseen.

Lue lisää

Hui jui, oletpa rohkea. Tuollaiset ei tarvitse spayhoodia.

AntavaAnneli kirjoitti:

Hui jui, oletpa rohkea. Tuollaiset ei tarvitse spayhoodia.

Mihin siinä rohkeutta tarvittiin?

suoja.miltä kirjoitti:

Mihin siinä rohkeutta tarvittiin?

...lähti pimeään ja sateeseen. Ertyisesti tuo sateeseen sai kosteaksi, ehkä jopa märäksi...

AntavaAnneli kirjoitti:

...lähti pimeään ja sateeseen. Ertyisesti tuo sateeseen sai kosteaksi, ehkä jopa märäksi...

Sateessa kastuu päältä, niinhän se on. Mutta vähemmälläkin rohkeudella siitä selviää. Perversioita on monenlaisia. Ehkä se on vain oman mielikuvituksen nyrjähtymä, mutta Annelilla vaikuttaa olevan jokin sellainen erikoisempi versio aiheesta.

Minulla on tuollainen ja olen siihen tyytyväinen. Umpikoppi olisi minulle hiukan liikaa Suomen olosuhteisiin. Tärkeintä on, että ikkunat on lasisia eikä pressuikkunoita. Suomessa noita on ajateltu moottoripursimaisina ratkaisuina, mutta jos katsot vaikka hollantilaisia avomerelle tehtyjä kustomoituja ja suorituskykyisiä pursia, niin aika monessa on tuollainen koirankoppi. Ei se itsessään tee veneestä moottoripurtta, etenkään jos vene on 40-jalkainen tai isompi. Purjehdukseen ei väistämättä liity kärsimystä.

http://www.kmy.nl/yacht/brokerage-berckemeyer-41-clipper-magic.html

Bossu kirjoitti:

Minulla on tuollainen ja olen siihen tyytyväinen. Umpikoppi olisi minulle hiukan liikaa Suomen olosuhteisiin. Tärkeintä on, että ikkunat on lasisia eikä pressuikkunoita. Suomessa noita on ajateltu moottoripursimaisina ratkaisuina, mutta jos katsot vaikka hollantilaisia avomerelle tehtyjä kustomoituja ja suorituskykyisiä pursia, niin aika monessa on tuollainen koirankoppi. Ei se itsessään tee veneestä moottoripurtta, etenkään jos vene on 40-jalkainen tai isompi. Purjehdukseen ei väistämättä liity kärsimystä.

http://www.kmy.nl/yacht/brokerage-berckemeyer-41-clipper-magic.html

Lue lisää

Kaiken pahan alku on Vene-lehti. Jos vaikka H veneesee olisi laitettu kiinteät lasit tyyliin HR, olisi se heti ollut moottoripursi. Eikä veneen koko liity mitenkään mihinkän. Onhan korkeita ruffeja ollut kautta aikojen kaiken kokoisissa veneiissa (Albin Viggen). Toinen käsittämätön Vene-lehden termi on apumoottori. Mikä v se on? Mulla on veneessä pääkone eikä muuta. Vai onko keulaporkurin moottori apukone, se kyllä on.

Purjeveneessä on apumoottori, jota käytetään kun ei tuule eikä kukaan näe.

Koppiveneistä puheenollen, löytyi toinenkin hyvin toteutettu venevideo, tässä on DS 35:

https://youtu.be/OJNFmRGnMV4

Yachting Monthly antoi sille v. 2010 korkeimmat pisteet milloinkaan:

http://www.yachtdesign-va.de/Yachting_Monthly.pdf

Väärä johtopäätös. Purjehtijat eivät katoa mihinkään. Eläkeläisten, varallisuuden ja vapaa-ajan määrä lisääntyy. Saksalaisissa pursiseuroissa puolet jäsenistä on eläkeläisiä, joilla nykyään on aikaa, varaa ja fyysistä kuntoa purjehtia pitempään kuin aikaisemmin. Purjehduksen ja veneilyn kysyntä ei lopu kuin joidenkin nettigurujen mielessä. Euroopan suuret pursitehtaat tuottavat ennätusmäärän veneitä. Suurin eli Beneteau konserni taitaa tuottaa 6000 venettä/ v. Bavaria, Hanse ja puolalaiset eivät ole kuihtumassa mihinkään.

Tilastojen mukaan Suomessa ostetaan kuitenkin aivan naurettavan vähän uusia purjeveneitä. Miksi kehitys muualla olisi erilainen?

Pahanilimanlintu kirjoitti:

Tilastojen mukaan Suomessa ostetaan kuitenkin aivan naurettavan vähän uusia purjeveneitä. Miksi kehitys muualla olisi erilainen?

Meinaatko että valmistajat vaan valmistavat niitä purjeveneitä tuhansittain myymättä niitä kenellekään?

Uusia markkinoita syntyy, mutta ei purjehdus Suomessa kasva.

Pahanilimanlintu kirjoitti:

Uusia markkinoita syntyy, mutta ei purjehdus Suomessa kasva.

Aivan kuten pörssiin sijoittamisessa, mennyt kehitys ei ole tae tulevasta.

Pahanilimanlintu kirjoitti:

Uusia markkinoita syntyy, mutta ei purjehdus Suomessa kasva.

Kysyit juuri että miksi kehitys muualla olisi erilaista kuin Suomessa, ja sitten sanoit että uusia markkinoita syntyy

Purjeveneitä valmistetaan jatkuvasti myyntiin ja ne kaikki myydään.

Pahanilimanlintu kirjoitti:

Uusia markkinoita syntyy, mutta ei purjehdus Suomessa kasva.

En olisi varma, minusta purjehdussuoritteiden määrä on pikemminkin nousussa. Uusia satamia avautuu ja laajenee koko ajan. Ruuhkat heinäkuussa on vähintään entiselleen.

Seppomartti kirjoitti:

Väärä johtopäätös. Purjehtijat eivät katoa mihinkään. Eläkeläisten, varallisuuden ja vapaa-ajan määrä lisääntyy. Saksalaisissa pursiseuroissa puolet jäsenistä on eläkeläisiä, joilla nykyään on aikaa, varaa ja fyysistä kuntoa purjehtia pitempään kuin aikaisemmin. Purjehduksen ja veneilyn kysyntä ei lopu kuin joidenkin nettigurujen mielessä. Euroopan suuret pursitehtaat tuottavat ennätusmäärän veneitä. Suurin eli Beneteau konserni taitaa tuottaa 6000 venettä/ v. Bavaria, Hanse ja puolalaiset eivät ole kuihtumassa mihinkään.

Lue lisää

Jos tulevaisuudessa vain eläkeläisillä on aikaa ja varaa purjehtia, kannattaisi venevalmistajien huomioida tämä mallistossaan. Helppo kulku maihin, ei korkeita jyrkkiä portaita, sähkövinssejä yms. Ehkäpä tuon ylläolevan Moodyn kaltaiset veneet, toki pienempänä, olisivat eläkeläisille sopivia.

Bossu kirjoitti:

En olisi varma, minusta purjehdussuoritteiden määrä on pikemminkin nousussa. Uusia satamia avautuu ja laajenee koko ajan. Ruuhkat heinäkuussa on vähintään entiselleen.

Samaa mieltä.

Purjehduksen katoamista ennustavat eivät oivalla sitä, että veneet ovat pitkäikäisiä ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ja/tai he ehkä katsovat asiaa vain kilpapurjehduksen näkökulmasta.

Purjehduksen tulevaisuuteen uskovat taas eivät ymmärrä, että näivettyminen tapahtuu hitaasti, vuosikymmenissä, kun nykyiset aktiivit vaipuvat maan lepoon.

Joskus harrastus siirtyy sukupolvelta toiselle, mutta aloittavien määrä tulee joka tapauksessa olemaan pienempi kuin lopettavien määrä.

Tulevaisuuden maailmassa ihmisetkin ovat jakautuneet menestyjiin ja köyhtyjiin. Keskiluokka kutistuu eikä ole suurta massaa, joka pystyisi veneitä ostamaan.

10-14 kirjoitti:

Purjehduksen katoamista ennustavat eivät oivalla sitä, että veneet ovat pitkäikäisiä ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ja/tai he ehkä katsovat asiaa vain kilpapurjehduksen näkökulmasta.

Lue lisää

Uusien veneiden myymättömyys on erikoista, kun harrastajia kuitenkin riittää. Ilmeisesti vuoden 2012 käytetty vene Saksasta tai Ruotsista koetaan käytännössä uutena. Uusien veneiden hinnat on myös karanneet aika korkealle, tavallisella valkokaulusduunarilla on varaa vain käytettyyn. 70-luvulla veneet oli halvempia suhteessa palkkoihin.

Uusia veneitä myydään charter-käyttöön. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Tästäkin syystä suomalaiset oman rahan veistämöt ovat nykyään konkassa. Ei charterfirmat ostele Finngulfeja tai -Flyereitä. Niille riittää Bene, Bava ja Jenni. Suomessa vaihdellaan vanhoja veneitä vanhoihin veneisiin. Saksalaiset eläkeläiset ostaa HR:ää ja muita eläkeläisveneitä. Myyntimäärät ovat kuitenkin pieniä, mutta hinnat suuria.

Bossu kirjoitti:

Uusien veneiden myymättömyys on erikoista, kun harrastajia kuitenkin riittää. Ilmeisesti vuoden 2012 käytetty vene Saksasta tai Ruotsista koetaan käytännössä uutena. Uusien veneiden hinnat on myös karanneet aika korkealle, tavallisella valkokaulusduunarilla on varaa vain käytettyyn. 70-luvulla veneet oli halvempia suhteessa palkkoihin.

Lue lisää

Onkohan noin? Minulla ei ole tilastotietoa siitä, mitä 70-luvulla myydyt "keskimääräiset" veneet maksoivat suhteessa palkkatasoon, mutta muistelen esitetyn, että ne eivät olleet sen halvempia kuin n. 100 000 euron veneet tänään. Siis reaalihinnaltaan.

Tosin on jossain määrin loogista olettaa, että suunta olisi esittämäsi, sillä on vähän vaikea uskoa, että vaikkapa H-veneen rakentaminen olisi ollut 70-luvulla kalliimpaa kuin n. 30-35 -jalkaisen nykyaikaisen purjeveneen, jossa on mm. kaasuhella, lämminvesi, wc, lämmityslaite jne.

Mutta sitten toisena puolena on se, että 70-luvulla matkaveneiden myynti lähti likimain nollatilanteesta verrattuna nykyiseen venekantaan. Minusta on täysin perusteltua olettaa, että markkinat ovat hyvin lähellä ns. kyllästymispistettään.

Pahanilimanlintu kirjoitti:

Purjehduksen tulevaisuuteen uskovat taas eivät ymmärrä, että näivettyminen tapahtuu hitaasti, vuosikymmenissä, kun nykyiset aktiivit vaipuvat maan lepoon.

Joskus harrastus siirtyy sukupolvelta toiselle, mutta aloittavien määrä tulee joka tapauksessa olemaan pienempi kuin lopettavien määrä.

Tulevaisuuden maailmassa ihmisetkin ovat jakautuneet menestyjiin ja köyhtyjiin. Keskiluokka kutistuu eikä ole suurta massaa, joka pystyisi veneitä ostamaan.

Lue lisää

Maailmanlopun ennustajia ja pahanilmanlintuja on aina ollut ja tulee olemaan. Keskiluokka on vasta kehittymässä Kiinassa, Intiassa, Venäjällä , Afrikassa, kehittymättömissä eli ns "kehitysmaissa". Niiden väkiluku ja varallisuus kasvaa lähitulevaisuudessakin. Suomi, Ruotsi ja Saksa ovat kantaväestön osalta kutistuvia mutta siirtolaisia riittää,
Väestökato ja vaurauden väheneminen ei ole todennäköistä vaikka Linkola ja jotkut muut toivoisivatkin.

seppomartti kirjoitti:

Maailmanlopun ennustajia ja pahanilmanlintuja on aina ollut ja tulee olemaan. Keskiluokka on vasta kehittymässä Kiinassa, Intiassa, Venäjällä , Afrikassa, kehittymättömissä eli ns "kehitysmaissa". Niiden väkiluku ja varallisuus kasvaa lähitulevaisuudessakin. Suomi, Ruotsi ja Saksa ovat kantaväestön osalta kutistuvia mutta siirtolaisia riittää,
Väestökato ja vaurauden väheneminen ei ole todennäköistä vaikka Linkola ja jotkut muut toivoisivatkin.

Lue lisää

Kerran olinkin kolmen intialaisen kanssa purjehtimassa. Olivat siis koulutettuja ja maailmaa nähneitä suhteessa perusintialaisiin. Silti yksi heistä ihmetteli, mikä tämän kankaan tarkoitus on, kun nostin purjeen. Minun oli pakko vähän aikaa tarkkailla horisonttia siinä vaiheessa. Kohta ne jo kauhistuivat, kun sammutin moottorin. Toisella kertaa oli sentään yksi goalainen mukana, jolle veneily, muttei purjehdus oli tuttua. Enpä siis usko, että purjehdus saavuttaa siellä suosiota. Koko pienvenekonsepti on aivan toisesta maailmasta.

Bossu kirjoitti:

Kerran olinkin kolmen intialaisen kanssa purjehtimassa. Olivat siis koulutettuja ja maailmaa nähneitä suhteessa perusintialaisiin. Silti yksi heistä ihmetteli, mikä tämän kankaan tarkoitus on, kun nostin purjeen. Minun oli pakko vähän aikaa tarkkailla horisonttia siinä vaiheessa. Kohta ne jo kauhistuivat, kun sammutin moottorin. Toisella kertaa oli sentään yksi goalainen mukana, jolle veneily, muttei purjehdus oli tuttua. Enpä siis usko, että purjehdus saavuttaa siellä suosiota. Koko pienvenekonsepti on aivan toisesta maailmasta.

Lue lisää

Kun katsoo Afrikan tai Intian rannikkoa, ymmärtää, miksi huviveneily ei ole eikä tule saavuttamaan kovin suurta suosiota: suora rantaviiva ja siitä alkava valtameri. Itämeren rannat, Kroatia, Kreikka ja USA:n itärannikkokin ovat veneilyvesinä paljon mielenkiintoisempia.

Mitä Venäjään tulee, kovin vähän heilläkään on kunnollista rantaviivaa - ainakaan vielä.

10-14 kirjoitti:

Onkohan noin? Minulla ei ole tilastotietoa siitä, mitä 70-luvulla myydyt "keskimääräiset" veneet maksoivat suhteessa palkkatasoon, mutta muistelen esitetyn, että ne eivät olleet sen halvempia kuin n. 100 000 euron veneet tänään. Siis reaalihinnaltaan.

Tosin on jossain määrin loogista olettaa, että suunta olisi esittämäsi, sillä on vähän vaikea uskoa, että vaikkapa H-veneen rakentaminen olisi ollut 70-luvulla kalliimpaa kuin n. 30-35 -jalkaisen nykyaikaisen purjeveneen, jossa on mm. kaasuhella, lämminvesi, wc, lämmityslaite jne.

Mutta sitten toisena puolena on se, että 70-luvulla matkaveneiden myynti lähti likimain nollatilanteesta verrattuna nykyiseen venekantaan. Minusta on täysin perusteltua olettaa, että markkinat ovat hyvin lähellä ns. kyllästymispistettään.

Lue lisää

Kyllä ne olivat selvästi halvempia ennen. Tämän mukaan palkat olivat 1978 melko samat tai korkeammat markkamääräisenä kuin nyt euromääräisenä. istmat.info/files/uploads/44480/statistical_yearbook_of_finland_1979.pdf

Esimerkiksi valtiolla työskentelevät lakimiehet ja DI:t n. 6000 mk/kk, lääkärit 5500 mk/kk ekonomit 5000 mk/kk ja peruskoulun luokanopettaja 4000 mk/kk. Konttorihenkilökunta 3500 mk/kk ja myymälähenkilökunta 2000 mk/kk. Talonrakennustyöstä 16 mk/h.

1978 H-vene maksoi 43 tonnia, Avance 24 60 tonnia, Maxi 77 70 tonnia, Ohlson 29 ja H-35 100 tonnia (H-35 hienommalla sisustuksella 130 tonnia), Avance 36 ja Finn Fire 33 160 tonnia, Jon 33 190 tonnia ja HR 41 400 tonnia.

Halvempiakin oli runsaasti, kuten SW20 34 tonnia, Helmsman 20 28 tonnia.

Tilanne oli siis vähän sama kuin 00-luvun puolivälissä, jolloin Bavaria 30:n sai alle 60 tonnilla. Silloinhan niitä myytiinkin hyvin. Nyt taitaa olla vaikea saada 100 tonnilla perheelle kelpaavaa uutta venettä, kun 1978 sillä sai silloin jo varsin hienona pidetyn veneen.

Bossu kirjoitti:

Kerran olinkin kolmen intialaisen kanssa purjehtimassa. Olivat siis koulutettuja ja maailmaa nähneitä suhteessa perusintialaisiin. Silti yksi heistä ihmetteli, mikä tämän kankaan tarkoitus on, kun nostin purjeen. Minun oli pakko vähän aikaa tarkkailla horisonttia siinä vaiheessa. Kohta ne jo kauhistuivat, kun sammutin moottorin. Toisella kertaa oli sentään yksi goalainen mukana, jolle veneily, muttei purjehdus oli tuttua. Enpä siis usko, että purjehdus saavuttaa siellä suosiota. Koko pienvenekonsepti on aivan toisesta maailmasta.

Lue lisää

Pahanilmanlintu: "Keskiluokka kutistuu eikä ole suurta massaa, joka pystyisi veneitä ostamaan." Tätä kutistuvaa keskiluokkaa kommentoin. Uskon keskiluokan kehityksen olevan päinvastainen ja potentiaalisten ostajien lisääntyvän. Mantiede toki vaikuttaa. USA:n, Espanjan tai Ranskan saaristottomilla alueilla harrastetaan purjehdusta mutta Brasilian iso kansa ei ole purjehduskansaa vaikka on runsaasti saaristoa ja sopiva ilmasto 12 kk/v.. Karibialla voi alkuperäiskansoilla olla vaikea päästä veneilyssä "boat boys" astetta pitemmälle, vaikkei olosuhteita voi syyttää. Jos päivä kuluu kamppailuun hengissä pysymisessä niin tuskin venehankinta on mielessä. Taloudellinen kehitys tarvitaan ensin. Arvaan, että keltainen rotu ja Far East purret on lähinnä murrosta. Venäjällä purjehdus on jo kovasti lisääntynyt. Purret ovat usein Välimerellä ja suuria, vaikka omaakin rantaviivaa on riittämiin ja Ukrainalta saa lisää.

Yllätti tuo mailimäärä "ennen ohjaamoa", 600 mpk/a tuntuu kovin vähäiseltä niinkin aktiiviselle purjehtijalle kuin sinä tunnut olevan.

Ohjaamoa alkaa kaivata myös vastatuulen konettaessa. Niinkin merellinen paikka kuin Bärösundin ränni on vastatuulessa todella rasittava, jos veneessä on ruori kaukana matalan sprayhoodin takana. Ruorivenettä on paljon kylmempi ajaa kuin pinnavenettä sprayhoodin suojista.

vzgdsgds kirjoitti:

Ohjaamoa alkaa kaivata myös vastatuulen konettaessa. Niinkin merellinen paikka kuin Bärösundin ränni on vastatuulessa todella rasittava, jos veneessä on ruori kaukana matalan sprayhoodin takana. Ruorivenettä on paljon kylmempi ajaa kuin pinnavenettä sprayhoodin suojista.

Lue lisää

Ohjaako joku hullu käsin koneajossa? Barösund menee aivan ongelmitta autopilotilla.

Toki se 600 mpk vene oli pieni, 22 -jalkainen. Seuraava, eka koppivene 32 -jalkainen ja nykyinen kopillinen 37. Tällä on menty 2000-5500 mpk/ kausi ilman valtameriylityksiä ja ja noin 7kk/ vuosi. Loppuajan ja muutenkin asun veneessä.
Nyt olen luopumassa ohjaamollisesta veneestä. Asun jatkossakin veneessä etelässä, väkisinseiluut kylmässä ja sateessa on lopetettu, reissua tehdään tai ei tehdä kelien mukaan. Suomessa en ikinä palaisi kopittomaan purteen. Sellainen leikkaa likimain puolet pois mukavasta kauden osuudesta.

Ainut osaamasi yhdyssana on jostain syystä lasikuitu.

Törmäyksessä kaari pikemminkin hajottaa enemmän kuin säästää. Painuma kaaren vieressä keskittää voimat pienelle alalle kun ne muuten jakautuisvat isolle paneelille. Kaaria tarvitaan rungon muodon säilyttämiseen, kun kuorella ei ole omaa jäykkyyttä.

Kirjoitusvirheitä on niin paljon, että kirjoittajan äidinkieli ei voi olla suomi.

Tervetuloa.Suomeen kirjoitti:

Kirjoitusvirheitä on niin paljon, että kirjoittajan äidinkieli ei voi olla suomi.

Tota, mitä sitten? Mutta voi ollakkin, monet käsistään kätevät kirjoittaa päin vittua.

Tervetuloa.Suomeen kirjoitti:

Kirjoitusvirheitä on niin paljon, että kirjoittajan äidinkieli ei voi olla suomi.

Näille kielen tarkastajille tiedoksi, että täällä kirjoitetaan veneilystä. Kun tekstistä asia selviää sen täytyy kyllä riittää.
Perustakaa oma kaupallinen kielitoimisto ja aloittakaa näiden epäiltyjen ulkomaalaisten opettaminen suomenkielisiksi - valtionapuakin voisi saada :)

erikoislaatuista kirjoitti:

Ainut osaamasi yhdyssana on jostain syystä lasikuitu.

Heh, parhaat naurut pitkään aikaan.

Kielikielistä kirjoitti:

Näille kielen tarkastajille tiedoksi, että täällä kirjoitetaan veneilystä. Kun tekstistä asia selviää sen täytyy kyllä riittää.
Perustakaa oma kaupallinen kielitoimisto ja aloittakaa näiden epäiltyjen ulkomaalaisten opettaminen suomenkielisiksi - valtionapuakin voisi saada :)

Lue lisää

Se nyt vaan on niin että uskottavuus on tärkeä kriteeri kun esittää mielipiteitään. Kirjoitetussa tekstissä uskottavuus syntyy osin oikeinkirjoituksesta ja vaikeaa on ottaa vakavasti kaveria joka tekee alkeellisia virheitä ihan solkenaan.

Mene nilittämään Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmään, jos niin korpeaa. Minä teen työtäni kirjoittamalla, enkä ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka väheksyvät muita heikon kirjallisen ulosannin perusteella.

Meillä on erilaisia vahvuuksia. Joku on hankkinut oivat käytännön taidot, toinen taas osaa kirjoittaa, mutta kun hankkii tarvitsemaansa ammattimiestä, niin silloin ratkaisee se, kuinka hän selviytyy hommasta, johon hänet palkataan.

DonDonDoni kirjoitti:

Mene nilittämään Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmään, jos niin korpeaa. Minä teen työtäni kirjoittamalla, enkä ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka väheksyvät muita heikon kirjallisen ulosannin perusteella.

Meillä on erilaisia vahvuuksia. Joku on hankkinut oivat käytännön taidot, toinen taas osaa kirjoittaa, mutta kun hankkii tarvitsemaansa ammattimiestä, niin silloin ratkaisee se, kuinka hän selviytyy hommasta, johon hänet palkataan.

Lue lisää

Aivan oikein kirjoitat. Olen usein ottanut nämä "kielenvartijat" esille kun ovat pilanneet jonkin mielenkiintoisen postauksen tuolla vastenmielisellä nilittämisellään.
Se ei todellakaan ole niin, että oikeinkirjoitus olisi käsikädessä henkilön teknisen uskottavuuden kanssa - sanoisimpa että joskus aivan toisinpäin.
Minun neuvoni tälle nimimerkki " kieli_poliisi" voisi olla vaikka virheellisen postauksen sivuuttaminen, jos se tekee noin pahaa.

Kielikielistä kirjoitti:

Aivan oikein kirjoitat. Olen usein ottanut nämä "kielenvartijat" esille kun ovat pilanneet jonkin mielenkiintoisen postauksen tuolla vastenmielisellä nilittämisellään.
Se ei todellakaan ole niin, että oikeinkirjoitus olisi käsikädessä henkilön teknisen uskottavuuden kanssa - sanoisimpa että joskus aivan toisinpäin.
Minun neuvoni tälle nimimerkki " kieli_poliisi" voisi olla vaikka virheellisen postauksen sivuuttaminen, jos se tekee noin pahaa.

Lue lisää

Mistä olet ottanut näitä kielenvartijoita esille? Kaapista?

DonDonDoni kirjoitti:

Mene nilittämään Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmään, jos niin korpeaa. Minä teen työtäni kirjoittamalla, enkä ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka väheksyvät muita heikon kirjallisen ulosannin perusteella.

Meillä on erilaisia vahvuuksia. Joku on hankkinut oivat käytännön taidot, toinen taas osaa kirjoittaa, mutta kun hankkii tarvitsemaansa ammattimiestä, niin silloin ratkaisee se, kuinka hän selviytyy hommasta, johon hänet palkataan.

Lue lisää

Mihin hommaan palkkaisit nimimerkin "NäinkinVoisi"? Tässähän todistellaan totuudeksi että huono oikeinkirjoitus takaa automaattisesti häikäisevät käytännän taidot.

Tökeröähän tuo yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen on, eihän idioottimaisella puhetaidollakaan kovin menestyksellisesti kommunikoida.