Veneiden kehitys menee vain heikommaksi

Jimmy Cornell vaihtoi Ovnista tähän. Pöntöt poikittain, korkea rakenne heikentämässä purjehdusominaisuuksia ja kaiken lisäksi suuret ikkunat.

Ainoa asia, joka tuossa viehättää, on alumiini. Mikäköhän mahtaa olla syynä siihen, että alumiiniveneitä tehdään niin vähän.

http://www.yachtworld.fi/veneet/2018/Garcia-Exploration-45v2-2970357/Yhdysvallat
Ilmianna
Jaa

115 Vastausta



"Mikäköhän mahtaa olla syynä siihen, että alumiiniveneitä tehdään niin vähän. "
.
Hinta (materiali ja työ), alhainen väsymislujuus, alttius toimia anodina lähes kaikille muille metalleille, ja sähkökorroosio jos jostain virtapiirstä karkaa virtaa runkoon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
No mutta minkäs takia alumiinista voidaan järkevästi sitten tehdä kalapaatteja Busterin ja kumppaneiden tapaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
busfaster kirjoitti:
No mutta minkäs takia alumiinista voidaan järkevästi sitten tehdä kalapaatteja Busterin ja kumppaneiden tapaan?
Buusteri ova melko yksinkertaisia sähköiltään ja muutenkin vs matkavene ajtellen sähkökemiallista korroosiota. Olen joskus katsonut noiden alu kylkiä ja kyllä niissä syöpymiä näkyy...

Jokaisessa materiaalissa omat hyvät ja huonot puolet...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hinnassaEiSuurtaEroa kirjoitti:
Buusteri ova melko yksinkertaisia sähköiltään ja muutenkin vs matkavene ajtellen sähkökemiallista korroosiota. Olen joskus katsonut noiden alu kylkiä ja kyllä niissä syöpymiä näkyy...

Jokaisessa materiaalissa omat hyvät ja huonot puolet...
Ei se aluveneenkään sähkökemiallinen korroosio mikään ongelma ole. Kunhan ei vaan tee hölmöjä ratkaisuja ja mm. sähköt on tehty oikein (kuten omassa). Kyllä Tupperware veneissä on ihan sama ongelma. Jos Tuppervare-veneissä tekee hölmöjä ratkaisuja, kostautuu se ongelmina. Hölmöt ratkaisut on vain erillaisia alu-veneen ja tupperware-veneen välillä.

BTW. Omassa 35 vuotta vanhassa alumiinisessa retkiveneessä ei ole ollut mitään ongelmia materiaalin takia. Hommat on tehty oikein. Sen sijaan esim. yksikin kanssaveneilijä joutui juuri vaihtamaan vannasputken ja potkuriakselin sähkökemiallisen korroosion takia. Maasähkölaturi todennäköisesti aiheutti. Veneen materiaali puuta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aluveneilijä1982 kirjoitti:
Ei se aluveneenkään sähkökemiallinen korroosio mikään ongelma ole. Kunhan ei vaan tee hölmöjä ratkaisuja ja mm. sähköt on tehty oikein (kuten omassa). Kyllä Tupperware veneissä on ihan sama ongelma. Jos Tuppervare-veneissä tekee hölmöjä ratkaisuja, kostautuu se ongelmina. Hölmöt ratkaisut on vain erillaisia alu-veneen ja tupperware-veneen välillä.

BTW. Omassa 35 vuotta vanhassa alumiinisessa retkiveneessä ei ole ollut mitään ongelmia materiaalin takia. Hommat on tehty oikein. Sen sijaan esim. yksikin kanssaveneilijä joutui juuri vaihtamaan vannasputken ja potkuriakselin sähkökemiallisen korroosion takia. Maasähkölaturi todennäköisesti aiheutti. Veneen materiaali puuta.
Aluvene kärsii sähkökemiallisesta korroosiosta silloinkin kun siinä ei ole tehty hölmöjä ratkaisuja, mutta naapuriveneessä on tehty. Se naapurivene taas ei silloin kärsi yhtään, eikä omistajaa siksi kiinnosta mitään asialle tehdäkään. Ongelma on siis alumiiniveneessä vaikkapa vierassatamassa, vaikka vika on muualla!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
alunkorroosio kirjoitti:
Aluvene kärsii sähkökemiallisesta korroosiosta silloinkin kun siinä ei ole tehty hölmöjä ratkaisuja, mutta naapuriveneessä on tehty. Se naapurivene taas ei silloin kärsi yhtään, eikä omistajaa siksi kiinnosta mitään asialle tehdäkään. Ongelma on siis alumiiniveneessä vaikkapa vierassatamassa, vaikka vika on muualla!
"Aluvene kärsii sähkökemiallisesta korroosiosta silloinkin kun siinä ei ole tehty hölmöjä ratkaisuja, "

Kokemuksen syvällä rintaäänelläkö täällä kirjoittelet. Onko sinulla täsät paljonkin kokemusta vai oletko vaan lukenut netistä? Meinaan väitteesi on puutaheinää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Busterin tekemisessä ei ole mitään järkeä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Aivan niin Kyulli-täti. Buster tehdään tunteella ja hyvin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jimmyn kannattaisi lukea suoli24:n asiantutijoita ennen moisia investointeja. Ei kunnon meribunkkia, turhaan suojattu avotila, hajoavat ikkunat, pöntöt poikittain. Liedessä sentään on suojatanko.
Ilmianna
Jaa
Tuossa veneessä olisi Sukulankin parempi tehdä ruokaa kun näkisi ulos.
Ilmianna
Jaa
Varmaan siinä on melamiiniakin jossain. Voi voi. Pitäis ton tason äijän konsultoida täällä ennen investointia. Pöntötkin poikittain. Pian tuossa hinta romahtaa ja joutuu myymään Tuulalle 50% alle pyyntihinnan. Ai niin, mut eihän banksterilla oo yhtään paalua.
Ilmianna
Jaa
Aletaan vihdoin tajuta että veneestä on ihan kiva nähdä uloskin. Muutama vuosikymmen pimeässä ruumassa alkaa riittää. Ehkä Jimmy kuuluu tähän kasvavaan joukkoon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Muutama vuosikymmen sitten, purjehdus miellettiin ulkoiluharrastuksena. Sisällä kannen alla oleskeltiin yöaikaan, tai muuten iltasella.
Vasta myöhemmin kehitys suuntautui kohti asuntovaunutyyppistä käyttöä, jolloin iso ikkunapinta-ala nousi vaatimusten keskiöön. Tämän ohella alettiin vaatia myös kunnon lattiapinta-alaa salonkiin, joka taas johti kahteen seuraamukseen: Veneen leveys ylitti 4 metriä, ja lavatanssikulttuuri näivettyi. Sanomattakin on selvää, että sisäkorkeuden piti olla lähempänä 2.5 metriä. Tämän huomaa, kun satamassa töijaa uudemman veneen viereen.
Aivan uusien veneiden kauppa on tyrehtynyt. Uusi harrastajasukupolvi hankkii älypuhelimeen purjehdus-appin. Näin purjehduskokemuksen voi toteuttaa kotisohvalla, eikä enää tarvita hankalaa ja vaarallistakin oleskelua vihamielisessä meriympäristössä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kehityskehittyy kirjoitti:
Muutama vuosikymmen sitten, purjehdus miellettiin ulkoiluharrastuksena. Sisällä kannen alla oleskeltiin yöaikaan, tai muuten iltasella.
Vasta myöhemmin kehitys suuntautui kohti asuntovaunutyyppistä käyttöä, jolloin iso ikkunapinta-ala nousi vaatimusten keskiöön. Tämän ohella alettiin vaatia myös kunnon lattiapinta-alaa salonkiin, joka taas johti kahteen seuraamukseen: Veneen leveys ylitti 4 metriä, ja lavatanssikulttuuri näivettyi. Sanomattakin on selvää, että sisäkorkeuden piti olla lähempänä 2.5 metriä. Tämän huomaa, kun satamassa töijaa uudemman veneen viereen.
Aivan uusien veneiden kauppa on tyrehtynyt. Uusi harrastajasukupolvi hankkii älypuhelimeen purjehdus-appin. Näin purjehduskokemuksen voi toteuttaa kotisohvalla, eikä enää tarvita hankalaa ja vaarallistakin oleskelua vihamielisessä meriympäristössä.
Yli 20 v meni sen asian tajuamiseen, että joka aaltoa ei tarvitse ottaa syliin, sateen- ja tuulensuoja lisäävät mukavuutta, ja veneen sisällä voi olla valoisaa ja viihtyisää. Ruuat säilyvät jääkaapissa ja vesi tulee hanasta. Sama trendi on ollut havaittavissa kesämökkipuolella: pesuvesiä ei tarvitse kantaa ämpäreillä 200m päästä ja sähkövalot ovat korvanneet kynttilät.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kehityskehittyy kirjoitti:
Yli 20 v meni sen asian tajuamiseen, että joka aaltoa ei tarvitse ottaa syliin, sateen- ja tuulensuoja lisäävät mukavuutta, ja veneen sisällä voi olla valoisaa ja viihtyisää. Ruuat säilyvät jääkaapissa ja vesi tulee hanasta. Sama trendi on ollut havaittavissa kesämökkipuolella: pesuvesiä ei tarvitse kantaa ämpäreillä 200m päästä ja sähkövalot ovat korvanneet kynttilät.
Kappas, lipsahti vahingossa sama nimimerkki. Kommentti eri kirjoittajalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kehityskehittyy kirjoitti:
Yli 20 v meni sen asian tajuamiseen, että joka aaltoa ei tarvitse ottaa syliin, sateen- ja tuulensuoja lisäävät mukavuutta, ja veneen sisällä voi olla valoisaa ja viihtyisää. Ruuat säilyvät jääkaapissa ja vesi tulee hanasta. Sama trendi on ollut havaittavissa kesämökkipuolella: pesuvesiä ei tarvitse kantaa ämpäreillä 200m päästä ja sähkövalot ovat korvanneet kynttilät.
Viimeisen 20 v aikana muistan aaltojen tulleen syliin sekä vuoden 2010 että 2012 Suursaaren kierroissa. 2010 kryssittiin 20+ tuulessa ja 2012 tuulta oli vain 15 m/s, tietenkin täysin vastaista. Kun kaikista suojista riippumatta meri on aivan tyhjä tuulen ollessa yli 10 m/s, eikä varsinkaan edes yhtä poikkeusta puskemassa vastaiseen, sopii ihmetellä, mihin niitä suojia tarvitaan. Niissä oloissa, joissa yleensä purjehditaan, pärjää oikein hyvin ilman koppeja. Montakohan vuotta realiteetin tajuamiseen menee?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siis ainakin 40 vuotta sitten veneessä vesi tuli hanasta ja ruuat säilyivät jääkaapissa. Sama jääkaappi muuten vieläkin käytössä, tosin keskipitkän tähtäimen päivityslistalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vastustan kehitystä. Ennen oli kaikki paremmin, paljon paremmin. Pimeys, home, tunkkaisuus ja hankala käsiteltävyys takaisin kunniaan. Valot pois...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kurjuuden maksimointi on tosipurjehtijan päämäärä, on se vaan, niin miehekästä seilata tyrskyissä märkänä tuulen raapiessa naama, vaimokin, niin tykkää tai ei ainakaan uskalla sanoa mitään merimörille...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kun purjeveneen sisätilat alkavat lähestyä olohuonetta ikkunoineen ja plotteri+ automaattiohjaus hoitavat "navigoinnin", miksi edes lähteä merelle? Sama asia hoituu halvemmalla kotisohvalla. Tietokoneen ruudulta voi seurata liikkuvaa pistettä niin pääsee tunnelmaan. Lokin kirkunaa ja veden loisketta voi kuunnella kaiuttimista. Sivutuuliosuudet, kryssit yms. voi hoitaa vaikka kallistelemalla nojatuolia vinoon. Jätän nyt mainitsematta vanhan vitsin satasten repimisestä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Ja kaikki tämä isompien ikkunoiden takia? Urpo.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mainitsit kuitenkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
VannekoKiristää kirjoitti:
Ja kaikki tämä isompien ikkunoiden takia? Urpo.
Totuus sattuu?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
VirtuaaliPilottii kirjoitti:
Totuus sattuu?
Lähinnä sattuu sun typeryys.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Varsinaista järkiperustetta alumiiniveneen hankkimiselle ei ole. Testeissä esimerkiksi sen törmäyskestävyys on havaittu kuituveneitä heikommaksi. Mieluummin kannattaa ajaa konttiin Nauticatilla kuin alumiinipaatilla.

Tunnetuimmat pitkän matkan alumiiniveneet lienevät Ovni, Boreal ja Garcia. Ensimmäiset Borealit myytiin halvalla, mutta nyt niiden hinta on noussut korkeaksi. Muikea on myös Garcian hinta. Ovni on halvempi, ja siinä on yhtenäinen kauttaaltaan alumiininen rakenne, jolloin kansi ei pääse vuotamaan.

Minua noissa veneissä viehättää käytännöllinen lähestymistapa. Tilaratkaisut saa tilattuna ja ratkaisuissa on pohdittu itsenäistä selviämistä.. Erityisesti vanhemmissa Ovneissa ja Borealeissa myös sisustus on arkisempi kuin ruotsalaisissa kiiltoveneissä. Uudemmissa veneissä sitä on valitettavasti muutettu kiiltävämpään suuntaan. Hieno sisustus on vähän vain kuin tumma parkettilattia. Se ei kestä elämisen jälkiä.

Nauticatteja moititaan heikoista purjehdusominaisuuksista, mutta miten lienee, kun niitä verrataan kölittömiin alumiinisiin seikkailuveneisiin? Ovatko ne ratkaisevasti heikommat? Painokölillä kuitenkin saa tiettyjä etuja.

Ja miten Nauticatin korkea rakenne muka on ongelmallinen, kun se alumiinisissa seikkailuveneissä onkin käytännöllinen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
8 VASTAUSTA:
No on ainakin Suwena päässyt Nauticatillaan paljon pidemmälle, kuin suurin osa palstan suun soittajista!!!

Mitä vikaa Nauticatin purjehduksessa, katso video kerro minullekin, taitaa olla vaan kateellisten panettelua...

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=9&ved=0ahUKEwjykebXopzWAhWmHpoKHR-XDgoQuAIISzAI&url=https://www.youtube.com/watch?v=_ncvnDT9u9A&usg=AFQjCNEDGvSZdC6LE4gxstso_Qhn-E7_Cw
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
KadeMieliYlittääKiiman kirjoitti:
No on ainakin Suwena päässyt Nauticatillaan paljon pidemmälle, kuin suurin osa palstan suun soittajista!!!

Mitä vikaa Nauticatin purjehduksessa, katso video kerro minullekin, taitaa olla vaan kateellisten panettelua...

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=9&ved=0ahUKEwjykebXopzWAhWmHpoKHR-XDgoQuAIISzAI&url=https://www.youtube.com/watch?v=_ncvnDT9u9A&usg=AFQjCNEDGvSZdC6LE4gxstso_Qhn-E7_Cw
Tälläkin voi pallon kiertää, jopa paljon turvallisemmin kuin Suwenalla:
http://edition.cnn.com/2012/11/28/sport/sven-yrvind-sail-around-world-smallest-boat/index.html

Onhan se useampaan kertaan sanottu, mutta sanotaas kerran. Vaikka NC33:lla on kierretty pallo ja H-veneellä ylitetty Atlanti, se ei tee kummastakaan soveliasta tarkoitukseen. Vikana on turha riski.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
riski.vikana kirjoitti:
Tälläkin voi pallon kiertää, jopa paljon turvallisemmin kuin Suwenalla:
http://edition.cnn.com/2012/11/28/sport/sven-yrvind-sail-around-world-smallest-boat/index.html

Onhan se useampaan kertaan sanottu, mutta sanotaas kerran. Vaikka NC33:lla on kierretty pallo ja H-veneellä ylitetty Atlanti, se ei tee kummastakaan soveliasta tarkoitukseen. Vikana on turha riski.
Osaatko kertoa onko sinulla koulutusta ja kokemusta jonka nojalla voit väittää alusten soveltuvuudesta ko. Merialueiden matkantekoon? Vai ihan vaan pers tuntumalta ja home Skandin kipparina, sisäsaaristo purjehdus kokemuksella?

Maailmalla useita moottori ja purjeveneitä joilla pallonkierto onnistuu, riskiä vailla ei ole yksikään alus merkki tai tyyppi, sillä riskejä on monenlaisia ja kaikkeen ei voi varautua....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
RikooOnRiskilläkinRuma kirjoitti:
Osaatko kertoa onko sinulla koulutusta ja kokemusta jonka nojalla voit väittää alusten soveltuvuudesta ko. Merialueiden matkantekoon? Vai ihan vaan pers tuntumalta ja home Skandin kipparina, sisäsaaristo purjehdus kokemuksella?

Maailmalla useita moottori ja purjeveneitä joilla pallonkierto onnistuu, riskiä vailla ei ole yksikään alus merkki tai tyyppi, sillä riskejä on monenlaisia ja kaikkeen ei voi varautua....
Jonkin verran on kokemusta useammalta mereltä. Jo aivan tuoreeltaan Yachting World testissään totesi NC 33:sta "no blue water sailor". Se ei ole blue water sailor rakenteeltaan eikä ominaisuuksiltaan. Lukuarvoinakaan AVS tai STIX eivät ole sitä. Monella tapaa erittäin hieno vene ja todella hyvin tehty, käyttötarkoitus vain on toinen.

Kaikkeen ei voi varautua, mutta turhia riskejä on turha ottaa. Ääripäässä on jotain sellaista kuin Atlantin ylitys Marino Mustangilla, josta siitäkin hengissä selvittiin sen epätodennäköisyydestä huolimatta. Siihen verrattuna NC 33 on kyllä pomminvarma.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Veikkaanpa että nykyiset laminaattiveneet ovat huomattavasti enemmän päreinä konttiin törmäämisen jälkeen kuin alumiinirunkoinen. Niissä kun vaikuttaa nuo laminaattikerrokset ohenevan vuosi vuodelta. Jos jokin paksunee se saattaa olla väliaine. Tuuman umpilaminaatin ja alumiinin välistä paremmuutta en lähde veikkaamaan. Sitten pieni korjaus mainitsemiesi aluvenemerkkien rakenteesta. Kyllä Borealit ja Garciatkin ovat rungon, kannen ja hyttirakennelmien osalta kauttaaltaan alumiinia sillä pienellä erolla, että Garciassa pelkkä hytin katto on lasikuitua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Keulamies kirjoitti:
Veikkaanpa että nykyiset laminaattiveneet ovat huomattavasti enemmän päreinä konttiin törmäämisen jälkeen kuin alumiinirunkoinen. Niissä kun vaikuttaa nuo laminaattikerrokset ohenevan vuosi vuodelta. Jos jokin paksunee se saattaa olla väliaine. Tuuman umpilaminaatin ja alumiinin välistä paremmuutta en lähde veikkaamaan. Sitten pieni korjaus mainitsemiesi aluvenemerkkien rakenteesta. Kyllä Borealit ja Garciatkin ovat rungon, kannen ja hyttirakennelmien osalta kauttaaltaan alumiinia sillä pienellä erolla, että Garciassa pelkkä hytin katto on lasikuitua.
Samaa mieltä. PV:n U619 (Jurmo luokan kuljetusvene) törmäsi pinnan päälliseen kallioluotoon 15 solmun vauhdilla ilman vuotoja. Kyllä alumiini on kestävää:

http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/Eax3PczCp/M2016-03_Tutkintaselostus.pdf

Vastaavasti olen ollut kyydissä lasikuituisessa työveneessä jolla on törmätty vedenalaiseen kariin (kallio). Melekein upposi, hätäpumpuilla pysyi pinnalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"Varsinaista järkiperustetta alumiiniveneen hankkimiselle ei ole. Testeissä esimerkiksi sen törmäyskestävyys on havaittu kuituveneitä heikommaksi. Mieluummin kannattaa ajaa konttiin Nauticatilla kuin alumiinipaatilla. "

Heitäppä joku referenssi testeihin, muuten en tätä usko.

Omat kokemukset puhuu ihan toista. 34 jalkainen noin 5000 kg painava Suomalainen ammattikalastukseen tarkoitettu lujatekoinen puoliplaanaava vene (huippunopeus 22 solmua). Syväys 0,9 metriä. Joka kerta kun on matkavauhdissa osun pohjaan, on vene täytynyt nostaa kuiville ja pitänyt tehdä kuitutöitä ja rakenteita vahvistaa uudestaan mm. peräsinakselin lähistöllä. Toinen vene, alumiininen 8000 kg painava 38 jalkainen puoliplaanaava matkavene (huippunopeus 18 solmua). Kerran matkavauhdoista väylällä (reunassa) ajaessa (väylän nimelliskulkusyvyys 2,0 metriä ja vesi -47 cm) pohjan kallioon osuneena. 8 tonnin vene hypähti kallistui / heilahti rajusti. Vauriot, pari noin metrin pituista pitkittäistä naarmua kölin toisen sivun alareunassa. Korjaus: korjattu normaalissa telakoinnissa keväällä, hiottu naarmujen purseet pois rälläkällä (lamellilaikka) ja maalattu kohta uudestaan.

Oma referenssi on myös:

http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/Eax3PczCp/M2016-03_Tutkintaselostus.pdf
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
HelppoHeitellaFaktoja kirjoitti:
"Varsinaista järkiperustetta alumiiniveneen hankkimiselle ei ole. Testeissä esimerkiksi sen törmäyskestävyys on havaittu kuituveneitä heikommaksi. Mieluummin kannattaa ajaa konttiin Nauticatilla kuin alumiinipaatilla. "

Heitäppä joku referenssi testeihin, muuten en tätä usko.

Omat kokemukset puhuu ihan toista. 34 jalkainen noin 5000 kg painava Suomalainen ammattikalastukseen tarkoitettu lujatekoinen puoliplaanaava vene (huippunopeus 22 solmua). Syväys 0,9 metriä. Joka kerta kun on matkavauhdissa osun pohjaan, on vene täytynyt nostaa kuiville ja pitänyt tehdä kuitutöitä ja rakenteita vahvistaa uudestaan mm. peräsinakselin lähistöllä. Toinen vene, alumiininen 8000 kg painava 38 jalkainen puoliplaanaava matkavene (huippunopeus 18 solmua). Kerran matkavauhdoista väylällä (reunassa) ajaessa (väylän nimelliskulkusyvyys 2,0 metriä ja vesi -47 cm) pohjan kallioon osuneena. 8 tonnin vene hypähti kallistui / heilahti rajusti. Vauriot, pari noin metrin pituista pitkittäistä naarmua kölin toisen sivun alareunassa. Korjaus: korjattu normaalissa telakoinnissa keväällä, hiottu naarmujen purseet pois rälläkällä (lamellilaikka) ja maalattu kohta uudestaan.

Oma referenssi on myös:

http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/Eax3PczCp/M2016-03_Tutkintaselostus.pdf
Tässä pari kuvaa Ovnista, joka pysyi pinnalla, vaikka törmäsi kiviin. Noista iskuista olisi lasikuitu antanut periksi, sen verran olen itsekin törmäillyt.

http://www.maxingout.com/images/Captains Log/Endurance-Two.jpg

http://www.maxingout.com/images/Captains Log/Endurance-three.jpg
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
En aivan ymmärrä aloittajan vuodatusta. Venevalikoima on nykyisin varsin suuri, vaikka mikäläiset markkinat ovat keskittyneet muutamiin harvoihin malleihin - lähinnä sellaisiin, joiden kohderyhmä arvellaan suurimmaksi.
Pitkien reissujen veneeksi esim. tällainen Bestevear 45 olisi kelvollinen: https://www.youtube.com/watch?v=IJRr3fNeqi4
Suomessa en ole niitä vielä nähnyt kuten en myöskään RM:n puu-epoksiveneitä, joista pienin taitaa olla RM890.
Ilmianna
Jaa
No siinä, siis tuo Bestevaer, nyt on vene minun makuuni. Tuota näköjään saa nostokölisenäkin, mutta tuossa yksilössä on kiinteä köli. Tosi kiva sisustus, sellainen kotoinen, mökkimäinen.

Siinä se on kylmien seutujen ykköspaatti. Tuosta tuskin pitkään aikaan paranee.

http://www.yachtworld.com/boats/2016/Bestevaer-45ST-Pure-2976888/Netherlands
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Mutta tuo pinnapelleily on ihan sitä ihtiään. Mittareita ei saa mihinkään järkevään paikkaan eikä istualtaan näe kopin yli.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
MattJMäki kirjoitti:
Mutta tuo pinnapelleily on ihan sitä ihtiään. Mittareita ei saa mihinkään järkevään paikkaan eikä istualtaan näe kopin yli.
Sinäkö ajattelit useammankin vuorokauden seistä ratin takana? Mittareiden sijoitus ei ole suurempi ongelma muille kuin mielikuvituksettomille ja teknisesti taitamattomille.

Pienempikin istumalaatikko riittää, kun se on koko mitaltaan käytettävissä. Vähemmästäkin näkee, että Bestevaer on tehty isoille vesille, eikä niillä matkoilla käsin ohjata muuta kuin satamaan tulot ja lähdöt. Ja sen kerran kun ohjataan, istutaan laidalla, josta näkee. Ja kun vene on tuon kokoinen, et tarvitse rattia enää pilin jatkeeksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Vaarallisen teräviä kulmia sisustuksessa, varsinkin kajuutoissa näkyvät suorastaan pelottavia kovan kelin matkapurjehduksilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
En ajatellut seistä useampaa vuorokautta ratin takana, mutta sen sijaan minun käytössäni veneellä purjehdittaisiin muuallakin kuin keskellä valtamerta. Sen vuoksi ohjauspaikalta pitäisi nähdä eteenpäin. On mieletön ajatus rakentaa vene pelkästään pitkiä ylityksiä varten, koska veneen kokonaismaileista niitä on kuitenkin enintään 0,5 %.

Kyseinen vene on rakennettu nimenomaan aktiiviseen purjehdukseen kylmissä olosuhteissa eikä hotelliksi.

Pinnaohjaukseen suhtaudun tavattoman myönteisesti, mutta jos sellaisen rakentaa, niin samalla täytyy pystyä ratkaisemaan siihen liittyvät ongelmat.

Kun katsot tuota videota, huomaat, että näkeminen vaatii aktiivista kuikuilua. Se ei ole mukavaa.

https://www.youtube.com/watch?v=ZVY0GlYbupI

Nykytekniikalla apuna voitaisiin käyttää kameraa tai vaikka periskooppia, joita on käytetty esimerkiksi harjoitushävittäjissä, joissa opettaja ei välttämättä näe takapenkiltä ulos. 600 tonnin veneeseen se ei hintaa juurikaan lisäisi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Tuon veneen suunnitellussa käyttötarkoituksessa nimenomaan avomerta purjehditaan 99,5 % maileista. Se puoli prosenttia tulee sitten Suomen saaristossa käynnistä. Kaikkialla muualla kun ollaan avomerellä heti satamasta poistuttua ja autopilotti hoitaa hommat. Aktiivista purjehdusta harrastetaan kilpailuissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voit olla satavarma, että yhdelläkään tuon tyyppisellä veneellä ei mennä pitkin avomerta edes kymmenystä kaikista maileista.

Silloin kun vene liikkuu alueilla, joilla on muitakin kulkijoita, olisi syytä nähdä eteenpäin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Suomen saaristossakin automaattipilottini ohjaa vähintään yli 80% ajasta, ja avomerellä lähes aina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Laitoin Bestevaer45-linkin, koska olin tutustunut ko venetyyppiin. Omalla purjehduksellani satuin Islannissa samaan satamaan, jonne saksalainen yksinpurjehtija oli jäänyt Bestevaerillaan odottamaan Saksasta Reykjavikiin lentävää perhettään (olivat menossa perhepurjehduksella Islannin vuonoihin ja mahdollisesti Grönlantiin). Mielestäni kiinteä koppi tukevine ikkunoineen helpottaa tähystystä avomerellä, ei vaikeuta. Varsinkin roiskeet ja kylmä tuuli haittaavat tähystystä, jos minkäänlaista suojaa ei ole. Myös taaksepäin oli hyvä näkyvyys Bestevaerin pinnasta - sinnekin suuntaan on syytä vilkuilla niin avomerellä kuin saaristossakin.
Omasta mielestäni veneen sisustus oli käytännöllinen ja tukevatekoinen.
Pinnaohjauksen hyvä puoli toimintavarmuuden lisäksi on sekin, että käsin ohjatessa pystyy olemaan suojassa.
Kommenteissa tuntuu unohtuvan, että tuuliperäsin on tärkeä varuste myös Bestevaer45:ssä. Kaikissa niissä kolmessa Bestevaerissa, jotka olen nähnyt, oli tuuliperäsin.
Tietenkään tämän tyyppiset paatit eivät puhuttele niitä, joiden pääasiallinen purjehdusreviiri on heinäkuussa Saaristomerellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Delegoin kirjoitti:
Suomen saaristossakin automaattipilottini ohjaa vähintään yli 80% ajasta, ja avomerellä lähes aina.
Mielenkiintoinen prosenttiluku. Näyttää tuo autopilotin käyttö olevan kovasti porukkaa jakava. Itse kuulun niihin, jotka käyttävät autopilottia lähinnä vain koneajossa; meikäläisellä se tarkoittaa max kolmannesta kuljetuista maileista. Purjeilla ajaessa Reiska pääsee hommiin vain, jos olen yksin liikkeellä ja pitää isopurjeen nostoa/laskua varten saada molemmat kädet vapaiksi tai pistäytyä kusella tms.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
MattJMäki kirjoitti:
Voit olla satavarma, että yhdelläkään tuon tyyppisellä veneellä ei mennä pitkin avomerta edes kymmenystä kaikista maileista.

Silloin kun vene liikkuu alueilla, joilla on muitakin kulkijoita, olisi syytä nähdä eteenpäin.
Kuten huomataan, Bestevaerilla tyypillisesti mennään sellaisiin paikkoihin kuin Islanti. Mitenkähän sinne pääsisi purjehtien alle 10 % maileista muualla kuin avomerellä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Meillä taitaa olla samanlainen prosentti (80). Vanhalla veneellä kun oli pinna (ja pinnapilotti) niin käyttö oli sama kun 10-14.
Nyt kun on järjestelmäpilotti joka voi laittaa nappia painamalla päälle/pois niin käytössä melkein koko ajan. Avomerellä kätevä, mutta myös saaristossa kun suunta määritelty (väylä tai muuten vaan ei voi kääntyä miten sattuu).
Suunta sama ja jos haluaa aktiivipurjehtia niin keskittyä purjeiden säätöön.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ihmettelen miten katetuissa moottoriveneissä se tähystys onnistuu sisältäkin käsin, mutta purjeveneistä näemmä se ei vaan voi toimia...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kaikki_hyvin kirjoitti:
Ihmettelen miten katetuissa moottoriveneissä se tähystys onnistuu sisältäkin käsin, mutta purjeveneistä näemmä se ei vaan voi toimia...
Yksi ero niissä on. Purjevene on lähtökohtaisesti kallellaan ja katetusta tilasta on enimmäkseen rajoitettu näkyvyys ylhäällä olevan laidan yli. Se katettu tilakaan ei purjeveneessä ole laidasta laitaan, kuten moottoriveneissä. Moottoriveneet puolestaan hämmästyttävän usein näyttävät kulkevan niin keula pystyssä, että keula tuottaa vielä pahemman rajoituksen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
jeanneau37 kirjoitti:
Meillä taitaa olla samanlainen prosentti (80). Vanhalla veneellä kun oli pinna (ja pinnapilotti) niin käyttö oli sama kun 10-14.
Nyt kun on järjestelmäpilotti joka voi laittaa nappia painamalla päälle/pois niin käytössä melkein koko ajan. Avomerellä kätevä, mutta myös saaristossa kun suunta määritelty (väylä tai muuten vaan ei voi kääntyä miten sattuu).
Suunta sama ja jos haluaa aktiivipurjehtia niin keskittyä purjeiden säätöön.
Veneessäni on nimenomaan pinnaohjaus, ja automaattiohjauksen hoitaa Simrad-pinnapilottini. Kuten sanoin, saaristossakin pilottini ohjaa vähintään yli 80% ajasta, ja avomerellä lähes aina.
Pinnapilotinkin saa kyllä nopeasti päälle ja pois, mutta lähes aina käyn tekemässä siihen vain pienen suunnan korjauksen. Lyhyellä napinpainalluksella automaattisesti pidettävä kurssi muuttuu haluttuun suuntaan yhden asteen, ja vähän pidemmällä painalluksella pidettävä kurssi muuttuu 5 astetta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Munkin mielestä Bestevaerin koppi on huonon korkuinen. Istuessa pitäisi pystyä näkemään ikkunoiden läpi eteenpäin. Joko matalampi tai korkeampi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Hinta.
Ilmianna
Jaa
Eihän autopilotti tähystämiseltä suojaa. Eteen on nähtävä, vaikka kuinka ajelisi pilotilla. Sikäli tuollainen koppi on hankala.

Kpin luoma näköeste on myös perussyy sille, miksi niitä ei enempää rakenneta
Ilmianna
Jaa
Koirankoppien suosio on ollut ja säilyy vakaana matkaveneissä. Valtamerikilpaveneissäkin alkaa olla lähes poikkeiksetta jo pienissäkin esim class 40. Kansisalonki on hyvä vaihtoehto n45ft alkaen. Käsinohjaajat, ratin takana seisojat, herkeämättä tähystäjät muuttavat tapansa kun viikkoon ei ole näkynyt kuin vettä. Autopilottini putosi pari kertaa tänä vuonna pois verkosta. Koko miehistö kauhistui ajatusta joutua ajamaan käsin tuhansia maileja. Onneksi huono kontakti löytyi ja pelittää edelleen
Ilmianna
Jaa
Eihän noita koppiveneitä rakenneta purjehtijoille, siis ihmisille, jotka tahtovat purjehtia. Ne rakennetaan veneessä asujille, jotka purjehtivat vain pakollisen siirtymäosuuden.

Niissä on sama logiikka kuin lähes kaikissa katamaraaneissa, joilla yleensä ajetaan koneella tai ei ajeta lainkaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
16 VASTAUSTA:
Mekin ajattelin ennen, että kopit on huonoja, mutta nyt kun mulla on 5 vuotta ollut kopillinen vene, taitaisin sen laittaa uuteen veneeseenkin. Se hieman huonontaa näkyvyyttä kopin rakenteesta riippuen hyvällä kelillä, mutta kun keli on huono, se hieman parantaa, kun ei tartte kärsiä sateesta ja kovasta tuulesta silmissä. Paljon enemmän huonontaa muovi-ikkunaiset sprayhoodit, joita on joka toisessa veneessä. Kyllä se syksyllä ja sateessa on kullan arvoinen, vaikka puristit ei siitä tykkääkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nyt lipsahti kirkes koppiasiassa kiveen. Annoin esimerkin Class 40 veneistä. Sitä ei parhaalla mielikuvituksellakaan voi kutsua asuttavaksi vaan äärimmäisen purjehdittavaksi.
Koppiveneen valmistumista odotellessa....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Täällä kotivesilläkin n. 95% veneistä purjehtii sprayhood ylhäällä, oli keli mikä vain. Selvästi tarvetta suojalle on. Miksei saman tien voi tehdä kiinteää koppia kunnon ikkunoilla ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Juukuiuuu kirjoitti:
Täällä kotivesilläkin n. 95% veneistä purjehtii sprayhood ylhäällä, oli keli mikä vain. Selvästi tarvetta suojalle on. Miksei saman tien voi tehdä kiinteää koppia kunnon ikkunoilla ?
Kovin yksioikoinen päätelmä. Oma tulkintani on, että ihmiset ovat joko hyvin laiskoja laskemaan sprayhoodia alas tai sen rakenne on sellainen, ettei lasku edes onnistu. Näillä ei ole mitään tekemistä suojan tarpeen kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sprayhoodeja pidetään jatkuvasti ylhäällä senkin vuoksi, että muovi-ikkunat menevät huonoksi laskostettuina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tämä video on esimerkillisen selkeä esittely Sirius DS 31 koppiveneestä:

https://youtu.be/cLCgVFu4L3Y
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
jäätelö.ja.hukkumiset kirjoitti:
Kovin yksioikoinen päätelmä. Oma tulkintani on, että ihmiset ovat joko hyvin laiskoja laskemaan sprayhoodia alas tai sen rakenne on sellainen, ettei lasku edes onnistu. Näillä ei ole mitään tekemistä suojan tarpeen kanssa.
Eiköhän se alunperin ole siihen laitettu suojan tarpeen vuoksi. Jos sitä ei viitsitä hyvässä kelissä laskea, kertoo se siitä, että haitta on hyvällä säällä pienempi kuin alaslaskemisen vaiva.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Juukuiijuu kirjoitti:
Eiköhän se alunperin ole siihen laitettu suojan tarpeen vuoksi. Jos sitä ei viitsitä hyvässä kelissä laskea, kertoo se siitä, että haitta on hyvällä säällä pienempi kuin alaslaskemisen vaiva.
Edelleen samat vaihtoehdot. Joko se laskemisen vaiva arvotetaan laiskuudesta kovin suureksi tai laskeminen on tosiaan iso vaiva huono konstruktion takia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eli olemme molemmat sitä mieltä, että ylhäällä olevan sprayhoodin hyöty huonossa kelissä on niin suuri, että se kannattaa/jaksetaan nostaa. Ja haitta hyvässä kelissä niin pieni, että sitä ei vaivauduta laskemaan. Eli suoja voisi saman tien olla kiinteä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Juukuijuuu kirjoitti:
Eli olemme molemmat sitä mieltä, että ylhäällä olevan sprayhoodin hyöty huonossa kelissä on niin suuri, että se kannattaa/jaksetaan nostaa. Ja haitta hyvässä kelissä niin pieni, että sitä ei vaivauduta laskemaan. Eli suoja voisi saman tien olla kiinteä.
Matalan, luukun peittävän sprayhoodin hyöty on suuri. Luukun voi pitää auki, eikä vettä tule sisään. Sen laskeminen alas on helppoa ja se tehdään aina olosuhteiden salliessa. näkökenttä avartuu selvästi. Niin huonoa keliä en ole vielä kohdannut, että koppia tarvitsisi.

Sitä tavallista sprayhoodia ei nosteta huonossa kelissä. Se laitetaan siihen keväällä hyvässä säässä, jossa mitään suojaa ei tarvita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
suoja.miltä kirjoitti:
Matalan, luukun peittävän sprayhoodin hyöty on suuri. Luukun voi pitää auki, eikä vettä tule sisään. Sen laskeminen alas on helppoa ja se tehdään aina olosuhteiden salliessa. näkökenttä avartuu selvästi. Niin huonoa keliä en ole vielä kohdannut, että koppia tarvitsisi.

Sitä tavallista sprayhoodia ei nosteta huonossa kelissä. Se laitetaan siihen keväällä hyvässä säässä, jossa mitään suojaa ei tarvita.
"Niin huonoa keliä en ole vielä kohdannut, että koppia tarvitsisi."

Toisin sanoen veneilet vain aurinkoisina kevyttuulisina tai peräti tyyninä päivinä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
"Niin huonoa keliä en ole vielä kohdannut, että koppia tarvitsisi."

Toisin sanoen veneilet vain aurinkoisina kevyttuulisina tai peräti tyyninä päivinä.
Purjehdin kaikissa säissä. Huonoimmat kelit tulevat yleensä vastaan kilpailuissa, jotka purjehditaan säähän katsomatta kalenterin mukaan. Perään on jäänyt sataman vartiokirjaan sellaisia merkintöjä kuin: Paikasta x lähti vene pimeään ja sateeseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
suoja.miltä kirjoitti:
Purjehdin kaikissa säissä. Huonoimmat kelit tulevat yleensä vastaan kilpailuissa, jotka purjehditaan säähän katsomatta kalenterin mukaan. Perään on jäänyt sataman vartiokirjaan sellaisia merkintöjä kuin: Paikasta x lähti vene pimeään ja sateeseen.
Hui jui, oletpa rohkea. Tuollaiset ei tarvitse spayhoodia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
AntavaAnneli kirjoitti:
Hui jui, oletpa rohkea. Tuollaiset ei tarvitse spayhoodia.
Mihin siinä rohkeutta tarvittiin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
suoja.miltä kirjoitti:
Mihin siinä rohkeutta tarvittiin?
...lähti pimeään ja sateeseen. Ertyisesti tuo sateeseen sai kosteaksi, ehkä jopa märäksi...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
AntavaAnneli kirjoitti:
...lähti pimeään ja sateeseen. Ertyisesti tuo sateeseen sai kosteaksi, ehkä jopa märäksi...
Sateessa kastuu päältä, niinhän se on. Mutta vähemmälläkin rohkeudella siitä selviää. Perversioita on monenlaisia. Ehkä se on vain oman mielikuvituksen nyrjähtymä, mutta Annelilla vaikuttaa olevan jokin sellainen erikoisempi versio aiheesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"Selvästi tarvetta suojalle on. Miksei saman tien voi tehdä kiinteää koppia kunnon ikkunoilla ?"

Se kannattaa yrittää toteuttaa niin, että siitä näkee läpi. Rassylla on tällainen viritelmä, joka vaikuttaa ihan kohtalaiselta. Koppia ei ole, mutta suoja on.

http://www.hallberg-rassy.com/fileadmin/user_upload/Images-boats-slider/Old-Boats/48_Mk_I/_HR48Hardtop1BillyBlack.jpg

Tulevaisuudessa viimeisetkin köyhät katoavat purjehduksen parista, koska heitä ei kiinnosta kärsiminen. Rahamiehet taas varustelevat veneitään siihen suuntaan, että ohjaaminenkin tapahtuu lämpimästä ja kuivasta. Moottoripursikulttuuri nousee uuteen kukoistukseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Minulla on tuollainen ja olen siihen tyytyväinen. Umpikoppi olisi minulle hiukan liikaa Suomen olosuhteisiin. Tärkeintä on, että ikkunat on lasisia eikä pressuikkunoita. Suomessa noita on ajateltu moottoripursimaisina ratkaisuina, mutta jos katsot vaikka hollantilaisia avomerelle tehtyjä kustomoituja ja suorituskykyisiä pursia, niin aika monessa on tuollainen koirankoppi. Ei se itsessään tee veneestä moottoripurtta, etenkään jos vene on 40-jalkainen tai isompi. Purjehdukseen ei väistämättä liity kärsimystä.

http://www.kmy.nl/yacht/brokerage-berckemeyer-41-clipper-magic.html
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Minulla on tuollainen ja olen siihen tyytyväinen. Umpikoppi olisi minulle hiukan liikaa Suomen olosuhteisiin. Tärkeintä on, että ikkunat on lasisia eikä pressuikkunoita. Suomessa noita on ajateltu moottoripursimaisina ratkaisuina, mutta jos katsot vaikka hollantilaisia avomerelle tehtyjä kustomoituja ja suorituskykyisiä pursia, niin aika monessa on tuollainen koirankoppi. Ei se itsessään tee veneestä moottoripurtta, etenkään jos vene on 40-jalkainen tai isompi. Purjehdukseen ei väistämättä liity kärsimystä.

http://www.kmy.nl/yacht/brokerage-berckemeyer-41-clipper-magic.html
Kaiken pahan alku on Vene-lehti. Jos vaikka H veneesee olisi laitettu kiinteät lasit tyyliin HR, olisi se heti ollut moottoripursi. Eikä veneen koko liity mitenkään mihinkän. Onhan korkeita ruffeja ollut kautta aikojen kaiken kokoisissa veneiissa (Albin Viggen). Toinen käsittämätön Vene-lehden termi on apumoottori. Mikä v se on? Mulla on veneessä pääkone eikä muuta. Vai onko keulaporkurin moottori apukone, se kyllä on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Purjeveneessä on apumoottori, jota käytetään kun ei tuule eikä kukaan näe.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onhan Bestevaerilla tuollainen vähemmän näkyvyyttäkin rajoittava malli, 45 ilman Purea.

http://aijaa.com/Ud03N2
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Koppiveneistä puheenollen, löytyi toinenkin hyvin toteutettu venevideo, tässä on DS 35:

https://youtu.be/OJNFmRGnMV4

Yachting Monthly antoi sille v. 2010 korkeimmat pisteet milloinkaan:

http://www.yachtdesign-va.de/Yachting_Monthly.pdf
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Koppiveneet ovat matka/retkiveneiden tulevaisuus. Kurjuuden maksimointi ei ole enää muodissa. Nyt pitää olla lämmintä, valoisaa ja kuivaa. Tässä muutamia esimerkkejä:

http://www.sirius-werft.de/wpsirius/wp-content/uploads/YM-web.pdf

http://www.yachtingworld.com/reviews/boat-tests/moody-54ds-boat-test
Ilmianna
Jaa
"Koppiveneet ovat matka/retkiveneiden tulevaisuus."

Veneilyn tulevaisuuteen kuuluu purjehtimisen katoaminen. Kun katselee vaikkapa tuollaisen moottoroidun katamaraanin kulutuslukemia (vieritä sivua alaspäin), niin siinä sitä on helppoutta kohtuullisin polttoainekustannuksin.

Purjehduskulttuuria pitävät yllä elossa olevat sukupolvet, mutta kun heistä aika jättää, purjehtijat ovat harvassa.

http://aspenpowercatamarans.com/models/c120/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
19 VASTAUSTA:
Väärä johtopäätös. Purjehtijat eivät katoa mihinkään. Eläkeläisten, varallisuuden ja vapaa-ajan määrä lisääntyy. Saksalaisissa pursiseuroissa puolet jäsenistä on eläkeläisiä, joilla nykyään on aikaa, varaa ja fyysistä kuntoa purjehtia pitempään kuin aikaisemmin. Purjehduksen ja veneilyn kysyntä ei lopu kuin joidenkin nettigurujen mielessä. Euroopan suuret pursitehtaat tuottavat ennätusmäärän veneitä. Suurin eli Beneteau konserni taitaa tuottaa 6000 venettä/ v. Bavaria, Hanse ja puolalaiset eivät ole kuihtumassa mihinkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tilastojen mukaan Suomessa ostetaan kuitenkin aivan naurettavan vähän uusia purjeveneitä. Miksi kehitys muualla olisi erilainen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pahanilimanlintu kirjoitti:
Tilastojen mukaan Suomessa ostetaan kuitenkin aivan naurettavan vähän uusia purjeveneitä. Miksi kehitys muualla olisi erilainen?
Meinaatko että valmistajat vaan valmistavat niitä purjeveneitä tuhansittain myymättä niitä kenellekään?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uusia markkinoita syntyy, mutta ei purjehdus Suomessa kasva.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pahanilimanlintu kirjoitti:
Uusia markkinoita syntyy, mutta ei purjehdus Suomessa kasva.
Aivan kuten pörssiin sijoittamisessa, mennyt kehitys ei ole tae tulevasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pahanilimanlintu kirjoitti:
Uusia markkinoita syntyy, mutta ei purjehdus Suomessa kasva.
Kysyit juuri että miksi kehitys muualla olisi erilaista kuin Suomessa, ja sitten sanoit että uusia markkinoita syntyy

Purjeveneitä valmistetaan jatkuvasti myyntiin ja ne kaikki myydään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pahanilimanlintu kirjoitti:
Uusia markkinoita syntyy, mutta ei purjehdus Suomessa kasva.
En olisi varma, minusta purjehdussuoritteiden määrä on pikemminkin nousussa. Uusia satamia avautuu ja laajenee koko ajan. Ruuhkat heinäkuussa on vähintään entiselleen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Seppomartti kirjoitti:
Väärä johtopäätös. Purjehtijat eivät katoa mihinkään. Eläkeläisten, varallisuuden ja vapaa-ajan määrä lisääntyy. Saksalaisissa pursiseuroissa puolet jäsenistä on eläkeläisiä, joilla nykyään on aikaa, varaa ja fyysistä kuntoa purjehtia pitempään kuin aikaisemmin. Purjehduksen ja veneilyn kysyntä ei lopu kuin joidenkin nettigurujen mielessä. Euroopan suuret pursitehtaat tuottavat ennätusmäärän veneitä. Suurin eli Beneteau konserni taitaa tuottaa 6000 venettä/ v. Bavaria, Hanse ja puolalaiset eivät ole kuihtumassa mihinkään.
Jos tulevaisuudessa vain eläkeläisillä on aikaa ja varaa purjehtia, kannattaisi venevalmistajien huomioida tämä mallistossaan. Helppo kulku maihin, ei korkeita jyrkkiä portaita, sähkövinssejä yms. Ehkäpä tuon ylläolevan Moodyn kaltaiset veneet, toki pienempänä, olisivat eläkeläisille sopivia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
En olisi varma, minusta purjehdussuoritteiden määrä on pikemminkin nousussa. Uusia satamia avautuu ja laajenee koko ajan. Ruuhkat heinäkuussa on vähintään entiselleen.
Samaa mieltä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Purjehduksen katoamista ennustavat eivät oivalla sitä, että veneet ovat pitkäikäisiä ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ja/tai he ehkä katsovat asiaa vain kilpapurjehduksen näkökulmasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Purjehduksen tulevaisuuteen uskovat taas eivät ymmärrä, että näivettyminen tapahtuu hitaasti, vuosikymmenissä, kun nykyiset aktiivit vaipuvat maan lepoon.

Joskus harrastus siirtyy sukupolvelta toiselle, mutta aloittavien määrä tulee joka tapauksessa olemaan pienempi kuin lopettavien määrä.

Tulevaisuuden maailmassa ihmisetkin ovat jakautuneet menestyjiin ja köyhtyjiin. Keskiluokka kutistuu eikä ole suurta massaa, joka pystyisi veneitä ostamaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Purjehduksen katoamista ennustavat eivät oivalla sitä, että veneet ovat pitkäikäisiä ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ja/tai he ehkä katsovat asiaa vain kilpapurjehduksen näkökulmasta.
Uusien veneiden myymättömyys on erikoista, kun harrastajia kuitenkin riittää. Ilmeisesti vuoden 2012 käytetty vene Saksasta tai Ruotsista koetaan käytännössä uutena. Uusien veneiden hinnat on myös karanneet aika korkealle, tavallisella valkokaulusduunarilla on varaa vain käytettyyn. 70-luvulla veneet oli halvempia suhteessa palkkoihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uusia veneitä myydään charter-käyttöön. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Tästäkin syystä suomalaiset oman rahan veistämöt ovat nykyään konkassa. Ei charterfirmat ostele Finngulfeja tai -Flyereitä. Niille riittää Bene, Bava ja Jenni. Suomessa vaihdellaan vanhoja veneitä vanhoihin veneisiin. Saksalaiset eläkeläiset ostaa HR:ää ja muita eläkeläisveneitä. Myyntimäärät ovat kuitenkin pieniä, mutta hinnat suuria.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Uusien veneiden myymättömyys on erikoista, kun harrastajia kuitenkin riittää. Ilmeisesti vuoden 2012 käytetty vene Saksasta tai Ruotsista koetaan käytännössä uutena. Uusien veneiden hinnat on myös karanneet aika korkealle, tavallisella valkokaulusduunarilla on varaa vain käytettyyn. 70-luvulla veneet oli halvempia suhteessa palkkoihin.
Onkohan noin? Minulla ei ole tilastotietoa siitä, mitä 70-luvulla myydyt "keskimääräiset" veneet maksoivat suhteessa palkkatasoon, mutta muistelen esitetyn, että ne eivät olleet sen halvempia kuin n. 100 000 euron veneet tänään. Siis reaalihinnaltaan.

Tosin on jossain määrin loogista olettaa, että suunta olisi esittämäsi, sillä on vähän vaikea uskoa, että vaikkapa H-veneen rakentaminen olisi ollut 70-luvulla kalliimpaa kuin n. 30-35 -jalkaisen nykyaikaisen purjeveneen, jossa on mm. kaasuhella, lämminvesi, wc, lämmityslaite jne.

Mutta sitten toisena puolena on se, että 70-luvulla matkaveneiden myynti lähti likimain nollatilanteesta verrattuna nykyiseen venekantaan. Minusta on täysin perusteltua olettaa, että markkinat ovat hyvin lähellä ns. kyllästymispistettään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pahanilimanlintu kirjoitti:
Purjehduksen tulevaisuuteen uskovat taas eivät ymmärrä, että näivettyminen tapahtuu hitaasti, vuosikymmenissä, kun nykyiset aktiivit vaipuvat maan lepoon.

Joskus harrastus siirtyy sukupolvelta toiselle, mutta aloittavien määrä tulee joka tapauksessa olemaan pienempi kuin lopettavien määrä.

Tulevaisuuden maailmassa ihmisetkin ovat jakautuneet menestyjiin ja köyhtyjiin. Keskiluokka kutistuu eikä ole suurta massaa, joka pystyisi veneitä ostamaan.
Maailmanlopun ennustajia ja pahanilmanlintuja on aina ollut ja tulee olemaan. Keskiluokka on vasta kehittymässä Kiinassa, Intiassa, Venäjällä , Afrikassa, kehittymättömissä eli ns "kehitysmaissa". Niiden väkiluku ja varallisuus kasvaa lähitulevaisuudessakin. Suomi, Ruotsi ja Saksa ovat kantaväestön osalta kutistuvia mutta siirtolaisia riittää,
Väestökato ja vaurauden väheneminen ei ole todennäköistä vaikka Linkola ja jotkut muut toivoisivatkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
seppomartti kirjoitti:
Maailmanlopun ennustajia ja pahanilmanlintuja on aina ollut ja tulee olemaan. Keskiluokka on vasta kehittymässä Kiinassa, Intiassa, Venäjällä , Afrikassa, kehittymättömissä eli ns "kehitysmaissa". Niiden väkiluku ja varallisuus kasvaa lähitulevaisuudessakin. Suomi, Ruotsi ja Saksa ovat kantaväestön osalta kutistuvia mutta siirtolaisia riittää,
Väestökato ja vaurauden väheneminen ei ole todennäköistä vaikka Linkola ja jotkut muut toivoisivatkin.
Kerran olinkin kolmen intialaisen kanssa purjehtimassa. Olivat siis koulutettuja ja maailmaa nähneitä suhteessa perusintialaisiin. Silti yksi heistä ihmetteli, mikä tämän kankaan tarkoitus on, kun nostin purjeen. Minun oli pakko vähän aikaa tarkkailla horisonttia siinä vaiheessa. Kohta ne jo kauhistuivat, kun sammutin moottorin. Toisella kertaa oli sentään yksi goalainen mukana, jolle veneily, muttei purjehdus oli tuttua. Enpä siis usko, että purjehdus saavuttaa siellä suosiota. Koko pienvenekonsepti on aivan toisesta maailmasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Kerran olinkin kolmen intialaisen kanssa purjehtimassa. Olivat siis koulutettuja ja maailmaa nähneitä suhteessa perusintialaisiin. Silti yksi heistä ihmetteli, mikä tämän kankaan tarkoitus on, kun nostin purjeen. Minun oli pakko vähän aikaa tarkkailla horisonttia siinä vaiheessa. Kohta ne jo kauhistuivat, kun sammutin moottorin. Toisella kertaa oli sentään yksi goalainen mukana, jolle veneily, muttei purjehdus oli tuttua. Enpä siis usko, että purjehdus saavuttaa siellä suosiota. Koko pienvenekonsepti on aivan toisesta maailmasta.
Kun katsoo Afrikan tai Intian rannikkoa, ymmärtää, miksi huviveneily ei ole eikä tule saavuttamaan kovin suurta suosiota: suora rantaviiva ja siitä alkava valtameri. Itämeren rannat, Kroatia, Kreikka ja USA:n itärannikkokin ovat veneilyvesinä paljon mielenkiintoisempia.

Mitä Venäjään tulee, kovin vähän heilläkään on kunnollista rantaviivaa - ainakaan vielä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Onkohan noin? Minulla ei ole tilastotietoa siitä, mitä 70-luvulla myydyt "keskimääräiset" veneet maksoivat suhteessa palkkatasoon, mutta muistelen esitetyn, että ne eivät olleet sen halvempia kuin n. 100 000 euron veneet tänään. Siis reaalihinnaltaan.

Tosin on jossain määrin loogista olettaa, että suunta olisi esittämäsi, sillä on vähän vaikea uskoa, että vaikkapa H-veneen rakentaminen olisi ollut 70-luvulla kalliimpaa kuin n. 30-35 -jalkaisen nykyaikaisen purjeveneen, jossa on mm. kaasuhella, lämminvesi, wc, lämmityslaite jne.

Mutta sitten toisena puolena on se, että 70-luvulla matkaveneiden myynti lähti likimain nollatilanteesta verrattuna nykyiseen venekantaan. Minusta on täysin perusteltua olettaa, että markkinat ovat hyvin lähellä ns. kyllästymispistettään.
Kyllä ne olivat selvästi halvempia ennen. Tämän mukaan palkat olivat 1978 melko samat tai korkeammat markkamääräisenä kuin nyt euromääräisenä. istmat.info/files/uploads/44480/statistical_yearbook_of_finland_1979.pdf

Esimerkiksi valtiolla työskentelevät lakimiehet ja DI:t n. 6000 mk/kk, lääkärit 5500 mk/kk ekonomit 5000 mk/kk ja peruskoulun luokanopettaja 4000 mk/kk. Konttorihenkilökunta 3500 mk/kk ja myymälähenkilökunta 2000 mk/kk. Talonrakennustyöstä 16 mk/h.

1978 H-vene maksoi 43 tonnia, Avance 24 60 tonnia, Maxi 77 70 tonnia, Ohlson 29 ja H-35 100 tonnia (H-35 hienommalla sisustuksella 130 tonnia), Avance 36 ja Finn Fire 33 160 tonnia, Jon 33 190 tonnia ja HR 41 400 tonnia.

Halvempiakin oli runsaasti, kuten SW20 34 tonnia, Helmsman 20 28 tonnia.

Tilanne oli siis vähän sama kuin 00-luvun puolivälissä, jolloin Bavaria 30:n sai alle 60 tonnilla. Silloinhan niitä myytiinkin hyvin. Nyt taitaa olla vaikea saada 100 tonnilla perheelle kelpaavaa uutta venettä, kun 1978 sillä sai silloin jo varsin hienona pidetyn veneen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Kerran olinkin kolmen intialaisen kanssa purjehtimassa. Olivat siis koulutettuja ja maailmaa nähneitä suhteessa perusintialaisiin. Silti yksi heistä ihmetteli, mikä tämän kankaan tarkoitus on, kun nostin purjeen. Minun oli pakko vähän aikaa tarkkailla horisonttia siinä vaiheessa. Kohta ne jo kauhistuivat, kun sammutin moottorin. Toisella kertaa oli sentään yksi goalainen mukana, jolle veneily, muttei purjehdus oli tuttua. Enpä siis usko, että purjehdus saavuttaa siellä suosiota. Koko pienvenekonsepti on aivan toisesta maailmasta.
Pahanilmanlintu: "Keskiluokka kutistuu eikä ole suurta massaa, joka pystyisi veneitä ostamaan." Tätä kutistuvaa keskiluokkaa kommentoin. Uskon keskiluokan kehityksen olevan päinvastainen ja potentiaalisten ostajien lisääntyvän. Mantiede toki vaikuttaa. USA:n, Espanjan tai Ranskan saaristottomilla alueilla harrastetaan purjehdusta mutta Brasilian iso kansa ei ole purjehduskansaa vaikka on runsaasti saaristoa ja sopiva ilmasto 12 kk/v.. Karibialla voi alkuperäiskansoilla olla vaikea päästä veneilyssä "boat boys" astetta pitemmälle, vaikkei olosuhteita voi syyttää. Jos päivä kuluu kamppailuun hengissä pysymisessä niin tuskin venehankinta on mielessä. Taloudellinen kehitys tarvitaan ensin. Arvaan, että keltainen rotu ja Far East purret on lähinnä murrosta. Venäjällä purjehdus on jo kovasti lisääntynyt. Purret ovat usein Välimerellä ja suuria, vaikka omaakin rantaviivaa on riittämiin ja Ukrainalta saa lisää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olen nähnyt rahtilaivan alle jääneen alumiinipurren. Painauma ryntäällä oli pari metriä pitkä ja puolisen metriä syvä. Veneen haverin jälkeen ostanut sai sen oiottua lekalla, mitään mainittahia repeämiä ei kanteen tai runkoon tullut. Jää tietty perunasäkin oloiseksi.
Alumiiniveneen korroosiosuojaus on haasteellista suolaisessa vedessä. Maalaamattoman rungon voi liki huoletta ylisuojata korroosiolta, mutta vene on pian tavattoman ruma. Maalatun alumiinirungon ylisuojaus anodeilla taas aiheuttaa maailin hilseilyä.
Ohjaamo on hyvä erityisesti yövahdeissa vaikka siellä kävisikin vain lämmittelemässä. Sohvalla sisällä lämpimässä ja kuivassa oleva vahtimies taas havannoi paremmin kuin sprayhoodin alla selkä menosuuntaan kyyhöttävä , paleleva ja kostuva kollegansa.
Kokenut vahtimies huomaa sisältäkin purjeiden justeeraustarpeet. Kokematon ei niitä ymmärrä vaikka olisi ulkonakin, mutta kokematon pelkää sisällä vähemmän kuin mitä yksin ulkona pimeässä ja aallokon kohinassa. Kovassa kelissä mahdollinen vahdin kakkosmies pysyy sisällä ajantasalla veneen tilanteesta samalla voimiaan säästellen.
Veneilykausi itselläni piteni ohjaamon avulla rutkasti ja mailimäärät moninkertaistuivat tyyliin 600 mpk-->+2000 jo Suomessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Yllätti tuo mailimäärä "ennen ohjaamoa", 600 mpk/a tuntuu kovin vähäiseltä niinkin aktiiviselle purjehtijalle kuin sinä tunnut olevan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ohjaamoa alkaa kaivata myös vastatuulen konettaessa. Niinkin merellinen paikka kuin Bärösundin ränni on vastatuulessa todella rasittava, jos veneessä on ruori kaukana matalan sprayhoodin takana. Ruorivenettä on paljon kylmempi ajaa kuin pinnavenettä sprayhoodin suojista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vzgdsgds kirjoitti:
Ohjaamoa alkaa kaivata myös vastatuulen konettaessa. Niinkin merellinen paikka kuin Bärösundin ränni on vastatuulessa todella rasittava, jos veneessä on ruori kaukana matalan sprayhoodin takana. Ruorivenettä on paljon kylmempi ajaa kuin pinnavenettä sprayhoodin suojista.
Ohjaako joku hullu käsin koneajossa? Barösund menee aivan ongelmitta autopilotilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Toki se 600 mpk vene oli pieni, 22 -jalkainen. Seuraava, eka koppivene 32 -jalkainen ja nykyinen kopillinen 37. Tällä on menty 2000-5500 mpk/ kausi ilman valtameriylityksiä ja ja noin 7kk/ vuosi. Loppuajan ja muutenkin asun veneessä.
Nyt olen luopumassa ohjaamollisesta veneestä. Asun jatkossakin veneessä etelässä, väkisinseiluut kylmässä ja sateessa on lopetettu, reissua tehdään tai ei tehdä kelien mukaan. Suomessa en ikinä palaisi kopittomaan purteen. Sellainen leikkaa likimain puolet pois mukavasta kauden osuudesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
haluaisin kommentoida näitä veneiden karille ajo ja muita törmäys asioita, että mielestäni se ei ole pelkästään materiaalista kysymys. Teräs ja alumiini aluksissa on usein kaaria sisällä jotka ottavat vastaan iskuja yms ja lasikuitu veneissä harvemmin, poikkeuksia löytyy ja foam täytteiset tietysti oma lukunsa ottamaan vastaan pistemäisiä iskuja.

Lasikuitu veneitäkin on rakennettu siten, että voi ottaa iskua vastaan käyttämällä Kevlar + Twaron kuituja pinta rakenteena. Vaikka vene osittain voi vaurioitua rakenteeltaan se ei kuitenkaan uppoa esim kontti törmäyksessä, nämä kuidut estävät läpi reiät.

Toisaalta jos tilaisi uuden aluksen on off tyyppisenä voisi lasikuituun laminoida kaaria tai vaikka terä laattoja tuomaan rakenteellista lujuutta sitkeyttä samalla tapaa miten tehdään aluksista jää vahvistettuja eli kaari jakoa tiivistämällä...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
12 VASTAUSTA:
Ainut osaamasi yhdyssana on jostain syystä lasikuitu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Törmäyksessä kaari pikemminkin hajottaa enemmän kuin säästää. Painuma kaaren vieressä keskittää voimat pienelle alalle kun ne muuten jakautuisvat isolle paneelille. Kaaria tarvitaan rungon muodon säilyttämiseen, kun kuorella ei ole omaa jäykkyyttä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kirjoitusvirheitä on niin paljon, että kirjoittajan äidinkieli ei voi olla suomi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tervetuloa.Suomeen kirjoitti:
Kirjoitusvirheitä on niin paljon, että kirjoittajan äidinkieli ei voi olla suomi.
Tota, mitä sitten? Mutta voi ollakkin, monet käsistään kätevät kirjoittaa päin vittua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tervetuloa.Suomeen kirjoitti:
Kirjoitusvirheitä on niin paljon, että kirjoittajan äidinkieli ei voi olla suomi.
Näille kielen tarkastajille tiedoksi, että täällä kirjoitetaan veneilystä. Kun tekstistä asia selviää sen täytyy kyllä riittää.
Perustakaa oma kaupallinen kielitoimisto ja aloittakaa näiden epäiltyjen ulkomaalaisten opettaminen suomenkielisiksi - valtionapuakin voisi saada :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
erikoislaatuista kirjoitti:
Ainut osaamasi yhdyssana on jostain syystä lasikuitu.
Heh, parhaat naurut pitkään aikaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kielikielistä kirjoitti:
Näille kielen tarkastajille tiedoksi, että täällä kirjoitetaan veneilystä. Kun tekstistä asia selviää sen täytyy kyllä riittää.
Perustakaa oma kaupallinen kielitoimisto ja aloittakaa näiden epäiltyjen ulkomaalaisten opettaminen suomenkielisiksi - valtionapuakin voisi saada :)
Se nyt vaan on niin että uskottavuus on tärkeä kriteeri kun esittää mielipiteitään. Kirjoitetussa tekstissä uskottavuus syntyy osin oikeinkirjoituksesta ja vaikeaa on ottaa vakavasti kaveria joka tekee alkeellisia virheitä ihan solkenaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mene nilittämään Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmään, jos niin korpeaa. Minä teen työtäni kirjoittamalla, enkä ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka väheksyvät muita heikon kirjallisen ulosannin perusteella.

Meillä on erilaisia vahvuuksia. Joku on hankkinut oivat käytännön taidot, toinen taas osaa kirjoittaa, mutta kun hankkii tarvitsemaansa ammattimiestä, niin silloin ratkaisee se, kuinka hän selviytyy hommasta, johon hänet palkataan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
DonDonDoni kirjoitti:
Mene nilittämään Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmään, jos niin korpeaa. Minä teen työtäni kirjoittamalla, enkä ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka väheksyvät muita heikon kirjallisen ulosannin perusteella.

Meillä on erilaisia vahvuuksia. Joku on hankkinut oivat käytännön taidot, toinen taas osaa kirjoittaa, mutta kun hankkii tarvitsemaansa ammattimiestä, niin silloin ratkaisee se, kuinka hän selviytyy hommasta, johon hänet palkataan.
Aivan oikein kirjoitat. Olen usein ottanut nämä "kielenvartijat" esille kun ovat pilanneet jonkin mielenkiintoisen postauksen tuolla vastenmielisellä nilittämisellään.
Se ei todellakaan ole niin, että oikeinkirjoitus olisi käsikädessä henkilön teknisen uskottavuuden kanssa - sanoisimpa että joskus aivan toisinpäin.
Minun neuvoni tälle nimimerkki " kieli_poliisi" voisi olla vaikka virheellisen postauksen sivuuttaminen, jos se tekee noin pahaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kielikielistä kirjoitti:
Aivan oikein kirjoitat. Olen usein ottanut nämä "kielenvartijat" esille kun ovat pilanneet jonkin mielenkiintoisen postauksen tuolla vastenmielisellä nilittämisellään.
Se ei todellakaan ole niin, että oikeinkirjoitus olisi käsikädessä henkilön teknisen uskottavuuden kanssa - sanoisimpa että joskus aivan toisinpäin.
Minun neuvoni tälle nimimerkki " kieli_poliisi" voisi olla vaikka virheellisen postauksen sivuuttaminen, jos se tekee noin pahaa.
Mistä olet ottanut näitä kielenvartijoita esille? Kaapista?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
DonDonDoni kirjoitti:
Mene nilittämään Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmään, jos niin korpeaa. Minä teen työtäni kirjoittamalla, enkä ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka väheksyvät muita heikon kirjallisen ulosannin perusteella.

Meillä on erilaisia vahvuuksia. Joku on hankkinut oivat käytännön taidot, toinen taas osaa kirjoittaa, mutta kun hankkii tarvitsemaansa ammattimiestä, niin silloin ratkaisee se, kuinka hän selviytyy hommasta, johon hänet palkataan.
Mihin hommaan palkkaisit nimimerkin "NäinkinVoisi"? Tässähän todistellaan totuudeksi että huono oikeinkirjoitus takaa automaattisesti häikäisevät käytännän taidot.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tökeröähän tuo yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen on, eihän idioottimaisella puhetaidollakaan kovin menestyksellisesti kommunikoida.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Veneiden kehitys menee vain heikommaksi

Jimmy Cornell vaihtoi Ovnista tähän. Pöntöt poikittain, korkea rakenne heikentämässä purjehdusominaisuuksia ja kaiken lisäksi suuret ikkunat.

Ainoa asia, joka tuossa viehättää, on alumiini. Mikäköhän mahtaa olla syynä siihen, että alumiiniveneitä tehdään niin vähän.

http://www.yachtworld.fi/veneet/2018/Garcia-Exploration-45v2-2970357/Yhdysvallat

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta