Vein kahden kengät suutarille niiden pohjien liimaamista varten. Ajattelin, että työ on helppo, jokainen suutari osaisi sen. Sain kengät takaisin ja työn jälki otti päähän. Liima on pursuillut reunojen yli ja vaikutti kuin kengän pohjakin olisi päästä vähän sulanut. Olin sen verran pettynyt, että en saanut sanottua oikein mitään. Toiset kengät olivat vielä aika kalliit, laadukkaat ja melkein uudet. Laadukkaissa kengissä kaikki on viimeisteltyä ja niitä ostaa juuri sen takia. On ihan järjetöntä korjata kenkiä niin, että liima leviää pohjan reunan yli.
Tästä viisastuneena, en enää vie kenkiäni millekään huonolle suutarille edes yksinkertaisimpaan korjaukseen. Niin paljon tämä huono työn jälki ottaa päähän.
Olen käyttänyt suutareita aika paljon, mutta tämä tapaus oli kyllä niin pohjanoteeraus. Kuinkahan yleistä tällainen surkea laatu on?
Tästä viisastuneena, en enää vie kenkiäni millekään huonolle suutarille edes yksinkertaisimpaan korjaukseen. Niin paljon tämä huono työn jälki ottaa päähän.
Olen käyttänyt suutareita aika paljon, mutta tämä tapaus oli kyllä niin pohjanoteeraus. Kuinkahan yleistä tällainen surkea laatu on?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voisitko antaa hieman koordinaatteja, että tiedetään varoa moista poropeukaloa?
Jos noinkin yksinkertainen perustyö on suutarilla epäonnistunut noinkin surkeasti, vähintä, mitä suutari voisi tehdä, on antaa rahat takaisin. Kannattaa siis marssia takaisin liikkeeseen ja kertoa, ettei ole tyytyväinen työn jälkeen/laatuun. Jos neuvottelu ei tuota tyydyttävää lopputulosta, kannattaa ottaa kuluttajaneuvoja avuksi. Viime kädessä valitat kuluttajariitalautakunnalle, jos kuluttajaneuvojankaan mukaan tulo ei auta.
Suutari sijaitsi Helsingissä, Hakaniemessä, tekee muutakin kuin korjaa kenkiä. Ehkä se toinen alue on enemmän hänen vahvuutensa.
En jaksa valittaa mihinkään, kun eihän sillä pääse enää alkuperäiseenkään tilanteeseen, eikä hän selvästikään saa kenkiä siististi korjatuksi. Pelkkä hinnan palautus ei kiinnosta, enkä halua häneltä mitään lahjakorttia. Samanlaisia kenkiä en voi enää uusia saada. Suosittelen vain, että valitkaa suutari tarkoin, koska alalla on selvästi täysin poropeukaloita.
Ei niin kovin yllättävää. Vaimolla oli vajaa vuosi sitten paljon taistelua yhden suutarin kanssa. Vaimon toinen jalka on pidempi, joten tarvitsee korotusta toisen jalan kenkiin. Teetti sen tällä kertaa eri suutarilla kuin aiemmin, mutta tulos oli melkoinen räpellys. Vaati prempaa työtä ja se tehtiin uudelleen. Tuloksena hieman parempi suoritus. Kolmas kerta ei vieläkään tuonut tyydyttävää tulosta, kuten ei neljäskään, joten sopivat lopulta hinnan puolittamisesta. Niistä korjauskierroksista ei siis maksettu mitään.
Lopputulos oli se että molemmat hävisivät. Suutari teki moneen otteeseen paljon töitä, mutta ei kyllä saanut kummoistakaan tuntipalkkaa. Vaimolle jäi osin epäonnistuneet kengät, joita voi tosin aina vähän aikaakerrallaan kyllä käyttää, mutta ei jatkuvasti.
Tästä on aika tarkalleen kymmenen vuotta, kun vein vanhat kävelykenkäni (Ecco) Helsingin Ruoholahden metroaseman läheisyydessä sijaitsevaan pienehköön suutariliikkeeseen kengänpohjien korjausta varten. Kenkien alkuperäinen pehmeästä materiaalista valmistettu ulkopohja oli kummastakin kengästä täysin hajonnut. Suutariliikkeessä ollut nuorehko mies ehdotti, että pohjat korvattaisiin kovilla maihareiden ulkopohjilla. No, eipä siinä mitään. Kenkiä hakiessani panin merkille, että uudet pohjat eivät taida olla kovin pitkäikäiset. Nimittäin kummankin kengän kantapala oli ainoastaan liimattu, ei naulattu eikä muutakaan vastaavaa ollut tehty. Jo muutaman päivän käytön jälkeen kantapalojen liimaus alkoi irvistää. En viitsinyt alkaa reklamoida työn huonosta laadusta, vaan hankin uudet vastaavanlaiset, mutta kovapohjaiset kengät. Kyseiset kengät ovat edelleenkin jokapäiväisessä käytössä ja ne ovat ehjät. Niitä ei ole korjattu vielä kertaakaan.