Vaikka virallinen propaganda muuta väitti, Neuvostoliiton sotasuunnittelu oli todellisuudessa toisessa maailmansodassa surkeaa ja oli aivan hilkulla, ettei Neuvostoliitto hävinnyt sotaa vuonna 1941, kertoo kenraali Georgi Žukov televisiohaastattelussa. Jo vuonna 1966 tehty haastattelu julkistettiin vastikään.
Žukov, kaikkien aikojen korkeimmin ansioitunut venäläiskenraali, kertoo neuvostoupseerien olleen varmoja siitä, että Moskovan puolustuslinja ei kestäisi saksalaisten painetta.
”Tilanne oli äärimmäisen vaarallinen, kaikki tiet Moskovaan olivat oikeastaan avoinna saksalaisille. Možaiskin puolustuslinjan miehet eivät olisi pystyneet pysäyttämään saksalaisia, mikäli nämä olisivat edenneet suoraan kohti Moskovaa”, Žukov tunnusti haastattelussa, joka esitettiin vastikään Venäjän televisiossa.
Moskova pelastui Venäjän kovan talven ansiosta. Saksalaiset olivat enää 20 kilometrin päässä, mutta täydennykset takkuilivat kelien takia. Näin Neuvostoliitto sai lisäaikaa järjestää puolustuksensa uudestaan, ja Saksan oli lopulta käännyttävä Moskovan porteilta 5. joulukuuta 1941.
http://historianet.fi/sota/toinen-maailmansota/hitler-oli-vahalla-lyoda-neuvostojoukot
Žukov, kaikkien aikojen korkeimmin ansioitunut venäläiskenraali, kertoo neuvostoupseerien olleen varmoja siitä, että Moskovan puolustuslinja ei kestäisi saksalaisten painetta.
”Tilanne oli äärimmäisen vaarallinen, kaikki tiet Moskovaan olivat oikeastaan avoinna saksalaisille. Možaiskin puolustuslinjan miehet eivät olisi pystyneet pysäyttämään saksalaisia, mikäli nämä olisivat edenneet suoraan kohti Moskovaa”, Žukov tunnusti haastattelussa, joka esitettiin vastikään Venäjän televisiossa.
Moskova pelastui Venäjän kovan talven ansiosta. Saksalaiset olivat enää 20 kilometrin päässä, mutta täydennykset takkuilivat kelien takia. Näin Neuvostoliitto sai lisäaikaa järjestää puolustuksensa uudestaan, ja Saksan oli lopulta käännyttävä Moskovan porteilta 5. joulukuuta 1941.
http://historianet.fi/sota/toinen-maailmansota/hitler-oli-vahalla-lyoda-neuvostojoukot
Vastaukset 17
Vanhimmat
Saksalaiset sai kovan alkuvauhdin kun pääsivät yllättämään hyökkäykseen ryhmittyvät neuvostojoukot 22.6.1941.
Stalinin "nerokkuutta" ?
Eversti Petrov kirjoitti Pravdan pääkirjoituksessa 8.5.1991 Voiton päivän alla.
"omien mahdollisuuksien yliarvioinnin ja vihollisen mahdollisuuksien aliarvioinnin seurauksena me laadimme hyökkäyksellisen suunnitelman ennen sotaa.Noudattamalla näitä suunnitelmia me aloitimme neuvostoliittolaisten asevoimien sijoittamisen läntiselle rajalle.Mutta vihollinen ehti hyökätä ensin."
Niin sen täytyi olla. Tiedetään varmasti etteivät neuvostojoukot olleet valmistelleet puolustussotaa. Juoksuhautojakaan ei saanut kaivaa.
Eikä Saksan hyökätessä ilmennyt mitään suunnitelmaa puolustautua vastahyökkäyksellä.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää yllätyshyökkäys mutta Hitler ehti ensin.
Suomen kannalta niin oli parempi.
Jos venäläisten hyökkäys olisi onnistunut olisi se suuntautunut myös Suomeen.
Saksalaiset piti venäläisiä 4 vuotta ahtaalla ja Saksa auttoi kesällä 1944 Suomea torjumaan venäläisten hyökkäyksen Ihantalassa ja muualla.
1991 vallitsi vielä Gorbatsovin ajan avoimuus.
Pysäyttäjä oli kyllä Hitler.
Hän pysäytti Keskisen Armeijaryhmän hyökkäyksen noin kahdeksi kuukaudeksi elokuussa -41.
Sinä aikana ehti tulla syksy ja Stalin järjestää puolustuksen sekä muodostaa strategisen reservin.
Kun hyökkäys viimein käynnistettiin, alkoi ensin liejukausi ja sitten aikainen talvi.
Ei sovi unohtaa Puna-armeijan sitkeää taisteluakaan.
"Kun hyökkäys viimein käynnistettiin, alkoi ensin liejukausi ja sitten aikainen talvi."
Aivan. Kuten Zukov sanoikin.
Niin,fyyrerin äärimmäinen moka oli keskeyttää eteneminen Moskovan haltuunottamiseksi ja sen sijaan hyökätä Ukrainan viljan ja Kaukasuksen öljyn saamiseksi.
Molemmat tavoitteet saavutettuina olisivat tehostaneet Saksan sodankäyntikykyä vasta lähes vuoden viipeellä.
Moskovan haltuunotto olisi saattanut stalinilaisen sodanjohdon paniikkiin,ja mahdollisesti pakottanut hyväksymään saksalaisen sanelun Arkangel-Astrakan linjalla.
Länsi-rintama olisi saanut tyystin toisenlaisen käsittelyn itäisen selustan ollesssa kontrollissa.
Stalinin puhe 5.5.1941
Lainaus:
”Rauhan politiikka on taannut maamme rauhan. Rauhan politiikka on hyvä asia. Olemme tähän saakka jatkaneet puolustuksen linjalla – kunnes emme enää ole uudelleen aseistamassa armeijaamme, emme hankkimassa armeijallemme ajanmukaisia taisteluvälineitä.
Mutta nyt, kun olemme uudistaneet armeijamme, saaneet nykyaikaiseen sotaan tarvittavan asetekniikan, kun meistä on tullut voimakkaita – nyt on siirryttävä puolustuksesta hyökkäykseen
Edistäessämme maamme puolustusta luovuimme hyökkäyksellisyydestä. Puolustuksesta siirrytään nyt hyökkäävän toiminnan sotapolitiikkaan."
Ei Stalin voinut tarkoittaa puolustautumista vastahyökkäyksellä koska sellaisesta suunnitelmasta ei näkynyt mitään merkkejä Saksan hyökätessä.
Saksa pitäisi nähdä Suomen pelastajana mutta tyydytään vain toistamaan neuvostopropagandaa.
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
" Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen. "
Molotov tietenkin oletti tuossa vaiheessa ettei Saksa tule Suomen avuksi kuten ei tullut talvisodan aikanakaan.
Stalin kuitenkin valtasi Romanialta Pohjois-Bukovinan alueen jota ei mainittu salaisessa etupiirijaossa.
Sopimusrikkomus suututti Hitlerin ja hän ei sallinut enää Neuvostoliiton laajentumista Suomen suunnalla.
Stalin siis tavallaan pelasti Suomen. Rikkomalla Saksan kanssa tekemäänsä etupiirijakoa.
Laajentumalla enemmän kuin oli sovittu. Hitler ei antanut Moloville enää suostumustaan Suomen miehitykselle marraskuussa 1940.
"Mihin Stalin ja Zhukov tarvitsivat Bessarabiaa ja Pohjois-Bukovinaa? Jos me emme voineet mitenkään tulla toimeen ilman niitä, niin eikö sitten ollut mahdollista valita parempaa ajankohtaa niiden ”vapauttamiseksi”? Hitler sotii Iso-Britanniaa ja Ranskaa vastaan, Saksan selusta on puolustuskyvytön, mutta Stalin ja Zhukov nostavat sillä hetkellä miekan Hitlerin sen aikaisen ainoan raakaöljylähteen, Saksa öljysydämen kohdalle. Hitlerillä olikin aihetta tuntea pelkoa."
eversti A. Orlov ”VIZissä”. (1991, nro 10, sivu 17)
Suomen itsenäisyydenajan historian oikeinkirjoitus on suuri urakka tuleville tutkijoille.
Historiallisten tutkimusten oikeinkirjoitus on yleensä yhtä hyvällä tasolla kuin tutkimustenkin oikeellisuus. Kieliasu tarkistetan enne painatusta.
Tosin stallarit eivät hyväksy muuta totuutta kuin Moskovasta sanellun.
Oliko todellakin Saksan johdolle jotenkin yllätys se, että yleensä viimeistään joulukuussa ja jo marraskuussakin Moskovan leveysasteilla on talvi.
Talvi tulee joka vuosi,mutta Moskovaan hyökättiin harvakseltaan. Nyt piti ehtiä talvimajoitukseen kaupunkiin, mutta Hitlerin mielenmuutokset estivät.
Stalinistit ovat menneisyyden jäänne isänmaan syöjistä.
" Kenraali talvi " oli ikään kuin viimeinen silaus hyökkäyksen pysähtymiseen. Jo ennen sitä joukot olivat näännyksissä huollon puutteesta, strategisista virheistä ja venäläisten puolustuksesta.
Talvi pelasti myös natsit tuholta Narvikissa. Mackesy ei halunut tehdä rynnäkköä roudan ja paskan keskelle.