Kun luen uutisia kuten Iltalehdessä tänään, mieleeni tulee tuntemani 2 ihmistä, joita ei voi ihmisiksi kutsua. Tosin oikeassa elämässä, äiti ei lohduttanut poikaansa ja isä ei saanut rangaistusta. Kumpikaan ei ole saanut teoistaan rangaistusta, koska ei ollut ketään joka olisi voinut nostaa syytettä lapsen puolesta, kukaan ei tiennyt silloin, eikä kukaan heidän sukulaisensa tiedä nytkään.
Mutta mies muistaa ja minä tiedän.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709162200395522_u0.shtml
"Isä raivostui, kun poika ei suostunut lomallaan laskemaan matematiikan tehtäviä. Hän repi lapsen hiuksista ilmaan ja löi tätä useasti takaraivoon."
Väkivallanteko tapahtui kaksi vuotta sitten Kauniaisissa, missä 12-vuotias poika oli käymässä isänsä luona. Koulu ei vielä ollut alkanut, mutta isä olisi halunnut pojan tekevän matematiikan tehtäviä. Lapsi vastusteli, koska oli vielä kesäloma. Hän olisi mieluummin pelannut ja ollut kännykällä yhteydessä kavereihinsa.
Lopulta isä tuli huoneeseen ja alkoi huutaa vaatien vaatteiden pukemista ja lattialta nousemista "kuin mies". Kun lapsi ei totellut, isä tempaisi tämän hiuksista ylös ja raahasi tukasta keittiöön. Lasta hiuksista yhä ylhäällä retuuttaen hän löi tätä puolenkymmentä kertaa avokämmenellä takaraivoon.
Päästyään irti lapsi soitti äidilleen ja anteeksi pyydellen kertoi, että halusi heti tulla kotiin. Puhelimessa isä haukkui vielä poikaa entiselle puolisolleen, eikä suostunut kuljettamaan lasta tämän äidille. Hän kuitenkin lähti lopulta viemään tämän linja-autolle.
Kotiin päästyään lapsi ei enää voinut pidätellä itkuaan, vaan kertoi tapahtuneesta äidilleen. Hän kertoi, että lyönnit olivat sattuneet "tosi paljon".
Mutta mies muistaa ja minä tiedän.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709162200395522_u0.shtml
"Isä raivostui, kun poika ei suostunut lomallaan laskemaan matematiikan tehtäviä. Hän repi lapsen hiuksista ilmaan ja löi tätä useasti takaraivoon."
Väkivallanteko tapahtui kaksi vuotta sitten Kauniaisissa, missä 12-vuotias poika oli käymässä isänsä luona. Koulu ei vielä ollut alkanut, mutta isä olisi halunnut pojan tekevän matematiikan tehtäviä. Lapsi vastusteli, koska oli vielä kesäloma. Hän olisi mieluummin pelannut ja ollut kännykällä yhteydessä kavereihinsa.
Lopulta isä tuli huoneeseen ja alkoi huutaa vaatien vaatteiden pukemista ja lattialta nousemista "kuin mies". Kun lapsi ei totellut, isä tempaisi tämän hiuksista ylös ja raahasi tukasta keittiöön. Lasta hiuksista yhä ylhäällä retuuttaen hän löi tätä puolenkymmentä kertaa avokämmenellä takaraivoon.
Päästyään irti lapsi soitti äidilleen ja anteeksi pyydellen kertoi, että halusi heti tulla kotiin. Puhelimessa isä haukkui vielä poikaa entiselle puolisolleen, eikä suostunut kuljettamaan lasta tämän äidille. Hän kuitenkin lähti lopulta viemään tämän linja-autolle.
Kotiin päästyään lapsi ei enää voinut pidätellä itkuaan, vaan kertoi tapahtuneesta äidilleen. Hän kertoi, että lyönnit olivat sattuneet "tosi paljon".
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kauheita tukkapöllyjä sain minäkin isältäni pienenä, ja pöllytyksen päälle isä vielä löi takaraivoon monta kertaa ja perkeleitten ja saatanoitten säestyksellä. Milloin mistäkin syystä. Senköhän takia minusta on tullut vähän keskentekoinen? Olen jo yli 60.
Luulen kuitenkin, että pahimmat traumat sain isän kännissä riehumisesta ja tavaroitten rikkomisista ja koko perheen tappouhkauksista ym. Mutta on tämä elämä jollain lailla lutviutunut. Luin ylioppilaaksikin siinä riehumisten ja ulosajojen välissä.
...ja sitten on tehty lainvastaiseksi lasten ruumiillinen kurittaminen!
Tällaisia riehumisia kyllä sallitaan. Lastenhuolto tuskin uskaltaa panna nokkaansa riehuvan isän asioihin, lapsi selviytyköön miten voi.
Jos pyydät poliisin, viedään jätkä selviämään putkaan ja aamulla on taas paikalla vaatimassa selitystä siihen, kuka häntä on ärsyttänyt, niin että hermot menivät ja tuli vähän riehuttua.
Joskus on lapsi ottanut haulikon ja ampunut sammuneen ukon omaan sänkyynsä. Siitä on noussut kamala haloo ja vaatimukset lasten huostaan otosta, etteivät he mene tekemään rikoksia nuorella iällä. Perhe hajoitetaan sitten, kun ukko on siitä poistettu, sitä ennen on vain hyssytelty.
Tällaisen perheen ainoa tunne on viha, joka ei laannu elämän aikana.
Useinkin perhe on uskossa ja elää sillä oikealla ja ainoalla tavalla, joka vie taivaaseen.
Ei mainittu uskoa, joten älä sekoita soppaa...
Jos kokee väkivaltaa
tai tietää että lapsia kohdellaan väkivaltaisesti niin siitä tulee tehdä viranomaisille ilmoitus. Ei ne asiat täällä kirjoittamalla muutu.
Olen samaa mieltä. Ei täällä kirjoitteleminen mitään auta. Ilmoitus sosiaalitoimiston kriisiapuun tai poliisille. Ilmoituksen voi tehdä ilman että kertoo kuka on ilmoittajana.
... niin kuin pienen Vilja Erikan tapauksessa, missä sekä koulu, äiti että naapurit olivat ilmoituksia tehneet.
Yhdellä sossuvirkailijalla voi olla kymmeniä perheitä vastuullaan.
Lapsen asiat eivät ole etusijalla missään, sillä he eivät äänestä eivätkä maksa veroja. Heillä ei ole vaikutusvaltaa eikä oikeutta hakea lain suojaa. He ovat aina perheensä aikuisten armoilla. Valituksiin suhtaudutaan yleensä saarnaamalla hyvästä käytöksestä ja tottelevaisuudesta, eikä lapsen puheita uskota, sillä kaikkihan tietävät, kuinka mukavia ihmisiä sen perheen vanhemmat ovat.
Lapset ovat toisen luokan kansalaisia.