Olemme olleet poikaystäväni kanssa vuoden yhdessä. Aluksi kaikki oli hyvin,kunnes hän kävi poikien kanssa laivalla.Sain kuulla häneltä itseltään että hän oli stripannut siellä muutamalle muijalle ja vaihtanut näiden kanssa numerotkin. Siitä keskusteltiin pitkään ja olen antanut anteeksi. Nyt kun meillä tuli kuukausi sitten vuosi täyteen, poikaystäväni tuli meille ja ihmettelin kun hän piti kännykkää suljettuna.Ajattelin, että hän salaa jotain.. Kun hän avasi sen, oli siihen jätetty puheviesti. Joltain tytöltä(kuulin sen äänestä). Kysyin; keneltä se oli ja poikaystäväni vastasi että se oli hänen siskoltaan. Kuuntelin viestin salaa... ja se EI ollut hänen siskoltaan vaan joltain tuntemattomalta naisääneltä. Kysyin kuka se oli, ja hän kertoi, että oli viikko sitten meille tullessaan linja-autossa vaihtanut(hän asuu eri paikkakunnalla)jonkun tytön kanssa numeron, koska he olivat jutelleet siinä reissun aikana. Mä en voinut tätä sulattaa...itkin koko yön ja riitelimme molemmat väsyneinä, sain yönaikana paniikkihäiriökohtauksen ja vihdoin nukahdin..Eniten mua suututti se, että poikaystäväni valehteli minulle. Sanoi syyksi, ettei halunnut suututtaa mua. Mutta tottakai se suututti..Erosimme heti seuraavana päivänä.. ja hän lähti. Hän on pitänyt minuun tiiviisti yhteyttä ja sanoo rakastavansa minua, eikä halua menettää mua. Jostain syystä olen halunnut pitää myöskin häneen yhteyttä..olemme myöskin tavanneet. Ja nyt eilen sorruimme...rakastelemaan. Tänään palasimme yhteen, ja hän palasi takaisin kotiinsa. Minua kuitenkin suututtaa, sillä hän kirjoittelee tekstiviestejä tämän linja-autotuttavuuden kanssa joka vielä asuu samalla paikkakunnalla kuin hän. Tekstiviestit eivät kuulemma ole ollenkaan romanttisia tai muuta vastaavaa.. mutta silti en voi uskoa, että he puhuisivat pelkästä urheilusta tai harrastuksista,niinkuin poikaystäväni väitti. Tänään kun hän lähti...minä aloin itkemään..se johtuu ehkä tästä epärvarmuudestani, sillä en todellakaan tiedä voinko luottaa häneen vaikka olemme selvittäneet täysin mikä on pettämistä ja missä menee rajat. Vielä kun hän asuu eripaikkakunnalla en tiedä mitä hän voisikaan tehdä selkäni takana vaikka vakuuttaa täysin olevansa uskollinen ja vakuuttaa rakastavansa minua.Tuntuu todella pahalta, sillä en enää tiedä mitä järki tai sydän sanoo..Äiti ja ystäväni eivät pidä siitä mitä hän on tehnyt minulle aikaisemmin.. mutta kun rakastan häntä niin paljon, tuntuu että voin antaa paljon anteeksi välittämättä omasta hyvinvoinnistani. En todellakaan tiedä teinkö oikean ratkaisun, sillä pelkään pettyväni jälleen aina uudelleen ja uudelleen. Huomenna hän on lähdössä risteilylle perheensä ja kaverinsa kanssa. Saa nähdä mitä tällä kertaa.. En haluaisi vaikuttaa mustasukkaiselta, mutta ikävä kyllä olen mielettömän mustasukkainen, mutta ehkä minulla on aihettakin siihen.. Pelkään vain oman järkeni puolesta...jos vielä petyn häneen...voinko enää koskaan luottaa miehiin..Jätin mainitsematta, että olemme pitäneet välillä lyhyitä taukoja suhteessamme riitojen takia, sillä hän käy parhaillaan inttiä ja se on todella koetellut suhdettamme. Myös nämä erot ovat vaikuttaneet minuun siten, että olen viime syksyn ollut tavallista useammin kipeänä. Masentuneena kun sairastuu helpommin flunssaan ja muihin pöpöihin. Kertokaa jos teillä on samanlaisia kokemuksia tai jos olette valmiita auttamaan minua tilanteessani. Olen todella epätoivon partaalla..Onko sittenkin helpompi elää vain yksin ilman vakituista suhdetta? Rakastan kuitenkin häntä niin paljon, että murrun aina kun tapaamme ja annan anteeksi paljon..
Epätoivon partaalla...
Tyttö_18
161370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mielestäni olette molemmat epäkypsiä vakituiseen suhteeseen. Poikaystäväsi ei sinua selvästikään rakasta koska koko ajan on muita kiikarissa. Sinä taas kuulostat ihastuneelta teinitytöltä, joka ei osaa ajatella huomista pidemmälle.
Hän on sinut kerran pettänyt ja vaikka olette asiasta keskustellut hän jatkaa samaa rataa. Rakkauteen ja parisuhteeseen kuuluu toisen huomioon ottaminen.
Sinä et luota häneen, joten teillä ei ole mitään mahdollisuuksia terveeseen ihmissuhteeseen. Toisen puhelimen salaa kuunteleminen on jo todella hälyyttävää.
Parasta sinun mielenterveydellesi olisi, jos et enää olisi tekemisissä hänen kanssaa. Miksi aloitte seurustelun uudestaan? Siksikö, että sinä itkit niin paljon ettei poika enää tiennyt mitä tekisi, joten hän lupasi taas kerran maat ja taivaat vain päästäkseen tukalasta tilanteesta.
Ikävä ei mene heti ohi, mutta se menee ohi. Jos jatkat suhteessa menetät itsetuntosi ja se on paljon vaikeampi korjata.
Anteeksi pahat sanani, mutta ota järki käteen ja ajattele asiaa hetken aikaa pelkällä järjellä. Itsekin kirjoituksessa mietit, että voiko tästä tulla mitään. Voiko?
Sinä itse olet vastuussa päätöksistäsi ja samalla muokkaat omaa tulevaisuuttasi ja tässä tapauksessa myös tapaa jolla tulet suhtautumaan miehiin (kaikkiin ihmisiin).
Anteeksi, mutta tilanne oli tämä: Ensinnäkin hän oli se joka itki minun perääni ja ruinasi minua takaisin. Minä en enää sen jälkeen itkenyt kuin kerran kun erottiin. Aina kun nähtiin, hän itki ja pyysi minua takaisin. Ehkä minä olen se, joka selviytyy tilanteesta vain suostumalla?
Ja mitä siihen teinityttömäisyyteen tulee... Olemme yhdessä suunnitelleet tulevaisuutta, jopa kihloja, joten kyse ei ole mistään haaveilusta eikä teinityttömäisyydestä..
Voitko todella suunnitella tulevaisuutta jonkun kanssa johon et luota? Miksi? Luuletko että hän muuttuu, kun olette naimisissa? Kuulostaa ennemminkin hyvän aviohelvetin perustalta.
Pyydän anteeksi jos loukkasin sanomalla sinua teinityttömäiseksi, mutta juuri siltä kirjoituksesi kuulostaa. Oletan, että olet 18 vuotias joten et todellakaan ole nähnyt paljonkaan maailmaa.
Olen edelleen samaa mieltä kuin aiemmassa kirjoituksessani, sillä ei ole väliä kumpi itkee kumman perään. Vai tunnetko tyydytystä siitä, että poikaystävä kuitenkin itkee perääsi vaikka vikittelee muita? Ajattele nyt kuitenkin hetki ihan pelkällä järjellä ja työnnä tunteet kylmästi sivuun.
Itsetunto on helppo menettää ja niin hiton vaikea löytää uudelleen. Jos poikaystävä jatkuvasti on (epäilyttävissä?) yhteyksissä muiden naisten, kanssa sinusta piittaamatta mitä se kertoo hänestä ja nänen sitoutuneisuudesta teidän suhteeseen?
Kiitoksia Pipsa! Olen todellakin ajatellut asiaa, ajatellut ja ajatellut...Helvetti nyt tää saa riittää, mä en jaksa enää ajatella tippaakaan ja oot oikeessa helpoin tie on vain unohtaa ja jatkaa eteenpäin. Oon tullu siihen tulokseen että tää suhde oli vaan yksi välietappi ja nyt on aika askeltaa eteenpäin. En silti kadu yhtään mitään, koska tästä kaikesta voi vaan oppia. Totta: se mahdollinen avioliitto olisi ollut vain tuskaa... =) Kiitos mielipiteestäsi.. kai sen itsekin tiesin,mutta tarvitsin vain tunnustusta mielipiteelleni...
Kiva että olen osaltani pystynyt auttamaan ajatusprosessissasi. Päätöshän on kuitenkin sinun. Kirjoituksessasi kuuluu jo sekin, että olet asiaa oikeasti ajatellut. Kannattaa kuitenkin tulevaisuutta ajatellen selvittää asiat poikaystäväsi kanssa, ettei jossain vaiheessa tule tunne entä jos sittenkin. Se tunne tulee kyllä kuitenkin, mutta kun olet asiat itsellesi selvittänyt niin se tunne menee ohikin ja sitten on vain ne hyvät muistot.
Ei se helpoin tie aina ole paras ratkaisu. Sinun iässäsi kuitenkin kuuluukin vielä etsiä ja tutkia. En kyllä väitä ettei nuorena solmittu avioliitto voisi toimia, mutta se vaatii hieman toisenlaista sitoutumista kummankin puolelta.
Hymyä kevääseen.
Toivottavasti sait hänelle puhuttua järkeä asiallisilla kirjoituksillasi. Itse en voi rauhallisesti kirjoittaa moisesta juipista. Olen nähnyt niitä aivan liikaa, sanoisin tuhansia. Tapaus on täysin toivoton! Taidat itsekin olla aika nuori, kun asiallisesti (sinisilmäisesti? ) voit yleensä noin iljettävästä asiasta keskustella? Et taida tietää kuinka sydäntäriipaisevaa on pienten lasten painajaisitku? Siinä kalpenevat kaikki kauhuelokuvatkin...
Mutta sinisilmäinen ja naivi ehkä kuitenkin.
Vaikka kuinka on päähän potkittu niin aina jostain kumman syystä uskon ihmisessä olevan myös jotain hyvää. Tai ehkä ennemminkin, että kaikkeen, julmaankin, käyttäytymiseen on jokin syy.
Lapsen "painajaisitkuakin" olen joutunut kuulemaan. Lapsi vain ei nukkunut vaan kaikki oli julmaa todellisuutta.
Eipä tässä pahassa maailmassa voi tehdä kuin parhaansa ja olla ihminen ihmiselle. Vaikkain se joskus tuntuukin mahdottomalta.
Olen itse juuri samassa tilanteessa kuin sinäkin....itkuja....epäilystä...ja lopulta kiinni jääminen...Rakastan myös naistani. Elämän raaka tosiasia on kuitenkin se että jos partnerisi on rakastunut sinuun, hän näkee vain sinut. Jos siihen tarvitaan muita "ystävyys"- suhteita, ei suhde toimi. Onnesi on että huomasit petoksen näin varhaisessa vaiheessa.....itselläni kävi huonommin....tuli lapset tehtyä ym. mut loppu mikä loppu. Toivon sulle ONNELLISTA tulevaisuutta ilman sitä valehtelijaa.
Rakastat toista aidosti, kuten nuori ihminen rakastaa. Mitään teinityttömäisyyttä en sinussa näe, ja varmasti kykenisit rakentamaan yhteisen tulevaisuuden kunhan kohdallesi sattuu oikea ihminen. Joka myös kunnioittaa sinua.
Kehottaisin sinun juttelemaan kaikista asioista pojan kanssa rauhallisesti mutta suoraan. Ajattelepas asiaa, olette olleet yhdessä vain niin lyhyen aikaa, joten tuossa vaiheessa ihminen kulkee vielä kuin silmät ummessa jos hän on todella rakastunut. Valehtelu ja muut suhteet eivät voi luvata sinulle hyvää tulevaisuutta tuon pojankossin kanssa. Rakkautta ei voi tukahduttaa, mutta kärsit paljon vähemmän tuskaa lopettamalla teidän suhde, jos keskusteluissanne ei mitään yllättävää kännettä esiinny.
Ei mustasukkaisuus ole normaalisti kielteinen tunne, jos se ei ole mitää sairaalloista. Tosin luulisin,että sairaalloinen mustasukkaisuus voi olla itseaiheutettua: tehdään salassa sitä mitä sitten epäillään toisenkin koko ajan tekevän. Eikö hälyttävämpää olisi jos et tuossa tilanteessa tuntisi mustasukkaisuutta?
Tilanteesi kuulostaa vaikealta mutta mielestäni ansaitset parempaa kuin hänet, suhteessa pitäisi osata käyttäytyä niin ettei aiheuta tahallaan mustasukkaisuutta.. en pysty kuvittelemaan että hänestä tulisi uskollinen mies !
Onnea tulevaisuuteen, toivottavasti löydät paremman miehen !!
ilman muuta, ei kun potkut persiille. Jannuhan leikkii sun tunteilla. Kypsymätön paskahousu. Opeta sälliä! Kyllä sulle löytyy uusi siippa, olet niin nuori vielä! Ansaitset todallakin parempaa. Nuorena sitä on liian rakastunut ja sinisilmäinen, antaa liikaa anteeksi toisen virheitä. Älä sinä tee samoja virheitä. Vaan alóita uusi elämä!
Mies on kuin raitiovaunu..yksi kun jättää...jo kulman takaa ilmestyy uusi!
VOI HYVÄ JUMALA!!!!!!!! Lopeta välittömästi puhuminenkin moisen saastan kanssa. Huononpaa valintaa et voi enää tehdä, jos tuon sällin kanssa teet vielä lapsia!!!! Kadut ihan takuulla koko loppuelämäsi ajan, ja lapsesikin joutuvat kärsimään helvetin tulen, kun te ensin riitelette joka päivä aamusta iltaan monta vuotta ennenkuin eroatte!!!! Sen jälkeen alkaa vasta se oikea helvetti mustasukkaisuuden takia ja öisistä kännisen vierailuista!!! Poliisi ja sosiaalitantat tulevat tutuiksi!!! USKO AJOISSA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mun mielestä sun pitää jättää se jätkä koska sinä kärsit enenmän kun hän.Aivan varmasti tulet löytämään uuden poikakaverin luota vain itseesi=)
Kiitos vastauksista! Hetken jo meinasin ottaa ruikuttavan jätkän takaisin, mutta antaa ruikuttaa...nytpähän tietää miltä sekin tuntuu!
Olen pahoillani, sinuna jättäisin sen jätkän lopullisesti, ei mitään välejä sen jälkeen. Mutta koska en ole sinä, niin vaikea mun on päättää... :( Onnea kuitenkin yritykseen, mitä sitten teetkin...