Olen niin väsynyt ja yksin huonossa parisuhteessa.
Mies ollut fyysisesti väkivaltainen, nykyään enää henkisesti. Minusta tuntuu siltä, että olen umpikujassa, enkä jaksa. En tiedä miten pääsen pois tästä tilanteesta. Elämäni ei ole enää pitkään aikaan tuntunut siltä, että haluaisin sitä elää.
Tein jo tarvittavia toimenpiteitä sen varalle, että päätän tämän elämän, mutta jostain sain elämäntoivon. Se pitää minua tämän elämän syrjässä kiinni, mutta tämä ei ole sitä mitä halusin elämältäni.
Olen niin väsynyt, että olen niin lamaantunut.
Mies ollut fyysisesti väkivaltainen, nykyään enää henkisesti. Minusta tuntuu siltä, että olen umpikujassa, enkä jaksa. En tiedä miten pääsen pois tästä tilanteesta. Elämäni ei ole enää pitkään aikaan tuntunut siltä, että haluaisin sitä elää.
Tein jo tarvittavia toimenpiteitä sen varalle, että päätän tämän elämän, mutta jostain sain elämäntoivon. Se pitää minua tämän elämän syrjässä kiinni, mutta tämä ei ole sitä mitä halusin elämältäni.
Olen niin väsynyt, että olen niin lamaantunut.
Vastaukset 16
Vanhimmat
1.Ota kimpsut ja kampsut sekä muuta muualle, jos asutte yhdessä.2. Älä ota enää mitään yhteyttä kyseiseen henkilöön, mutta jätä tai lähetä vaikka kirje, jossa selität, minkä vuoksi halusit erota.3. Ala tehdä niitä asioita, mistä itse pidät ja nautit. Mieti mitä sinulla oli ennen häntä elämässäsi, olihan sinullakin oma elämä ja on edelleen hänenkin jälkeensä. Tämä on helpommin tietenkin sanottu kuin tehty, mutta sun täytyy tehdä se itsesi vuoksi, että opit nauttimaan jälleen elämästä ja koet elämän elämisen arvoiseksi. Usko pois, se kannattaa todella. Itsekin olin nuorempana huonossa suhteessa ja suhteessa henkisesti latistettu, mutta aidosti välittävistä ihmisistä sain sen voiman lähteä suhteesta omilleni. Sinun kannattaa hakea vertaistukea, jotta pääset irti, etkä palaa enää entiseen.
On sitten mies tai nainen fyysiseen väkivaltaan ei pidä alistua. Kumma vain että tätä naisten harrastamaa fyysistä väkivaltaa ei oteta todesta, eli miehetkin vaan jättäkää nainen jos ns. saatte turpiin tai nainen uhkailee.
Kiitos teille vastauksista. Olen sitä ajatellut, että joku välittävä ihminen voisi olla se, mitä tai jonka tarvitsisin, yksin en enää kykene.
Tuntuu siltä, että se oma itsetunto on ihan kokonaan poljettu maanrakoon, enkä enää yksin sitä kuntoon saa. En vaan tiedä yhtään mihin kääntyä.
Olin niin nuori, kun tähän suhteeseen läksin, että ei minulla ehtinyt sitä omaa elämää olemaan. Nyt olen tässä elämässä vain yksin.
Jos tuttavapiiristäsi ei löydy ihmistä, jolle voisit ajatuksiasi kertoa, niin hae keskusteluapua kuntasi mt-toimistosta tai psyk.polilta. Ihan vieraalle ihmiselle puhuminen auttaa. Myös erilaisia tukipuhelimiakin on, mutta kasvokkain puhuminen on aina parempi vaihtoehto. Hoitajan tai psykologin kanssa voi puhua avoimesti, eikä asioita tarvitse kaunistella yhtään. Työntekijä on kyllä kuullut vuosien varrella samankaltaisia tarinoita monen ihmisen elämästä. Työntekijä kuuntelee ja auttaa, sekä sanoittaa kertomaasi tarinaa toisesta näkökulmasta. Joudut itse kuitenkin tekemään päätökset elämäsi suhteen. ..
Kiitos vastauksestasi. Olen ollut MTT:n asiakas hyvin pitkän aikaa. Tiedän, että kaikki alkaa ihmisestä itsestään. Omalla kohdallani omista asioistani puhuminen on vaikeaa silmätysten. Sillon ei myöskään lopputulos johda minnekään.
Moni ihminen sillä alalla on oikealla alalla ja olen ikuisesti heille kiitollinen.
Naiset rakastaa jännämiehiä.
Teet muutoksen elämääsi muuttamalla ensin pois yhteisestä asunnosta miehen kanssa, ja sitten heti laittamalla avioeron vireille. Mieluummin näin päin, koska mies voi olla edelleen väkivaltainen.
Ala katsella vuokrattavia asuntoja ja tehdä valmisteluja poismuuttamista varten. Ota yhteyttä seurakuntasi diakoniatyöntekijään ja pyydä päästä hänen puheilleen, saat varmasti käytännön neuvoja ja ehkä konkreettista apuakin.
Eikö ole yhtäkään ystävää, jolle voisit avautua ja jonka kanssa voisit jutella?
Koita löytää itsestäsi kipinä tähän muutokseen. Jos joudut elämään ihmisen kanssa, josta et pidä ja joka koko ajan syö itsetuntoasi ja energiaasi, sairastut niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lämpöinen halaus sinulle!
Aikoinaan muutin vieraalle paikkakunnalle miehen perässä. Helvetti alkoi seuraavalla viikolla. Mies oli täysin hullu. Olin tehnyt ison elämänmuutoksen ja kaikki meni päin seiniä. Onneksi käännyin sosiaalitoimiston puoleen. Tänä päivänä kiitän heitä sydämeni pohjasta, että auttoivat minut takaisin omaan kaupunkiin.
Ota sinäkin yhteyttä sosiaalitoimeen. Tarvittaessa he auttavat sinut turva-asuntoon. Muuttofirmoilla on kokemusta haastavista muutoista. Et ole siinäkään asiassa yksin.
Kammottava kommentti: mies oli alkuun fyysisesti väkivaltainen nyt enää henkisesti. Henkinen väkivalta on paljon pahempaa ja pidemmäksi ajaksi rampauttavaa kuin fyysinen väkivalta. Henkinen väkivalta voi tuhota koko tulevaisuuden ja jättää pysyvät arvet. Henkisen väkivallan käyttäjä ei halua kuin pahaa sinulle. Fyysinen väkivaltakin on pahasta, mutta mustelmat paranee.
Tarkoitukseni ei ollut antaa tällaista kuvaa. Tarkoitin, että kahdesta pahasta on jäljellä enää toinen. Tiedän, että henkinen väkivalta on jättänyt syvemmät arvet sieluuni ja itseeni ja se on se syy, miksi tämä kaikki on niin vaikeaa. En pysty luottamaan yhtään siihen, että osaan mitään tai pärjään missään tai olen hyvä missään tai kukaan välittää minusta.
Tosin myös fyysinen väkivalta jättää arvet sieluun; ihminen jonka on kuvitellut olevan se tärkein kaikista nostaa käden vastaan ja alistaa ja tuhoaa minuuden.
Tässä ketjussa on tullut paljon hyviä kommentteja, mutta se ongelma on minussa niin syvällä, että en tiedä kykenenkö nousemaan tästä. Olen alkanut tehdä pieniä muutoksia elämässäni, jotka osaltaan helpottaisivat muutoksen tekemistä; laitain aina kuukausittain pienen summan rahaa säästöön. Uskon, että siitä on hyötyä sitten, kun kykenen lähtemään.
Toivoisin, että jos joku sellainen ihminen lukee tämän, joka kokee pienintäkään henkistä -tai fyysistä väkivaltaa, ymmärtäisi lähteä heti. Tällä omalla kokemuksellani en usko, että ihminen muuttuu ikinä.
Kovasti ihmettelen, et miks ihmiset haluaa viettää sen yhen ja ainoan elämänsä jonkun mulkun käppäkaverina. En tosiaan ymmärrä sitä.
Suhteesta voi toki olla vaikea lähteä, jos ei ole koskaan oppinut itsekseen elämään, mutta se on vaan opeteltava ja ystäviähän nainen löytää vaikkapa nettitreffeiltä hyvin helposti. Ystäviä ja seksiä ensialkuun, aikaa myöden elämänkumppanin.
Niin ei sitä ymmärrä, jos ei sitä itse koe. Pätee niin moneen asiaan. Moni haluaa uskoa hyvään ja kyllähän osa ihmisistä myös pystyy muuttumaan apua saadessaan. Lapset ja monet muut seikat tekee lähtemisestä hankalaa ja monelle hitaampaa, tämän olen ihan lähipiirissä huomannut.
hmm. Tuohon ihmisten muuttumiseen aina jaksetaan uskoa, mutta itse en usko, että aikuisen ihmisen aivot enää juurikaan kehittyvät. Jos ihminen on pohjimmiltaan/luonnoltaan paha/narsistinen/väkivaltainen/välinpitämätön, niin ei se sieltä mihinkään katoa. Nämä on niitä perusominaisuuksia, joita ihmisille annetaan syntyessään geeniperimänä ja lapsuudessa jonkin verran elämän muovaamana..
Haluan sinulle kommentoida näkemyksiäsi. Olen samaa mieltä siitä, että ihminen ei muutu. Se perusluonne ei muutu. Miesystäväni lopetti fyysisen väkivallan, mutta näen että sen esille tuleminen on hiuskarvan päässä. Näen sen hänen silmistään. Hänessä on paljon vihaa ja olen usein miettinyt, että en ihmettelisi, jos hän viettäisi suuren osan elämästään vankilassa luonteensa ansiosta.
Joskus, kun hän alistaa minua ja haukkuu, hän sanoo tai puolustelee sanojaan sillä, että minun pitäisi tietää millainen hän on. Tiedänhän minä.
Sinä, "miekkonen", sanoit että naiselle on helppoa hakea nettitreffiseuraa. Tässä on kohta, jota et sisäistänyt kirjotuksestani. Minut on alistettu ihan täysin. En usko, että kukaan ikinä voi minusta pitää. Eli se nettitreffiseura ei ole minulle. En usko, että pystyn enää ikinä olemaan parisuhteessa. Minä vain en ole tarpeeksi hyvä.
Kiitän kaikkia vastanneita, ja olen ottanut yhteyttä sosiaalityöntekijään asian tiimoilta. Kiitos teille kaikille, jotka välititte viestistäni.
No sinkkuelämää voin suositella kaikille varauksetta. On kuin mustat pilvet väistyisivät ja näkisi taas auringon kun saa kaikki narsistit mulkut elämästään ja voi keskittyä vain ja ainoastaan hyviin asioihin. Asioihin, jotka tuottavat itselleen iloa.
Narsisteja mulkkuja voi olla työpaikalla, kotona tai missä vaan. Heistä kaikista kannattaa hankkiutua eroon, tai pysyä etäällä ja voit paremmin. Se on oikeastaan paras neuvoni, jonka voin teille jakaa.
Huono elämä?? Ei vaan kaoottinen, väkivaltainen, murskaava, aivan karmea on elämäsi. Suojele itseäsi hyvänen aika! Mene sosiaalityöntekijän pakeille kertomaan tilanteestasi - he voivat auttaa sinua uuden paremman elämän alkuun. Tärkeintä on nyt TOIMIA. Elämäsi menee päiväpäivältä ja joka sekunti huonompaan suuntaan, ellei eroa. Eikä mies eroa hae, sinun on tehtävä se.