Te, joilla on ollut enemmän seurusteluhistoriaa (kevyempiä ja vakavampia) , miten olette päättäneet kenen kanssa lähdette yrittämään vakavampaa seurustelua?
Itsellä erikoinen tilanne; ensimmäistä kertaa elämässä useampi mahdolliselta vaikuttava kumppaniehdokas. Itse olen aina ollut enemmän se näkymätön nainen ja on todella hämmentävä tilanne. Ymmärrän, että ne nuoret ja nätit tytöt voi vastaavassa tilanteessa todellakin mennä sekaisin eikä oikein kukaan enää kelpaa...
Ja täsmennys palstan vakkareille. Ei, minua eivät piiritä NHL-kiekkoilijat tai muut alfauroot. Ikääkin itsellä jo yli parhaimman pariutumisiän. Siksi olenkin erikoisessa tilanteessa enkä oikein tiedä mitä ajatella. Pelkkää seksiä ei kukaan näistä miehistä ole hakemassa.
Itsellä erikoinen tilanne; ensimmäistä kertaa elämässä useampi mahdolliselta vaikuttava kumppaniehdokas. Itse olen aina ollut enemmän se näkymätön nainen ja on todella hämmentävä tilanne. Ymmärrän, että ne nuoret ja nätit tytöt voi vastaavassa tilanteessa todellakin mennä sekaisin eikä oikein kukaan enää kelpaa...
Ja täsmennys palstan vakkareille. Ei, minua eivät piiritä NHL-kiekkoilijat tai muut alfauroot. Ikääkin itsellä jo yli parhaimman pariutumisiän. Siksi olenkin erikoisessa tilanteessa enkä oikein tiedä mitä ajatella. Pelkkää seksiä ei kukaan näistä miehistä ole hakemassa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tämän palstan ätmeiltä ei järkeviä vastauksia irtoa.
Eihän asiaa niiltä kysyttykään.
Hyvä kysymys
Parisuhde ei käsittääkseni ole mikään vuorotteluvapaasessio elämän realiteeteistä, vaan itseasiassa duuniin verrattavissa oleva muuttuva prosessi. Alun huimauksen ja kohinan jälkeen tämä prosessi lähtee käyntiin.
Toisille tämä tulee yllätyksenä ja haasteena, toisille järkytyksenä ja aiheuttaa pakoreaktion. Se, miten tähän prosessiin joutuminen päätetään, on hieman mutkikkaampi juttu. Oikeastaan se on samanlaista kun hyppäisit ulos pienlentokoneesta laskuvarjo selässä, tai sillalta alas benjiköyden toinen pää nilkoissasi ja toinen kaiteessa.
Päätöksen jälkeen ei ole paluuta. Valittu ihminen ei nimittäin enää poistu päästä, jos sinne pääsee. Fyysisesti heistä on helppo päästä eroon, mutta mentaali puolella ei.
(hirn)
"Te, joilla on ollut enemmän seurusteluhistoriaa (kevyempiä ja vakavampia) , miten olette päättäneet kenen kanssa lähdette yrittämään vakavampaa seurustelua? "
- En ole ollut juurikaan tilanteessa, jossa olisi monta miestä valita samaan aikaan. Oikeastaan ainoa sellainen tilanne on ollut, kun olen saanut kirjeitä tai vastauksia johonkin seuran- ja kirjekaverihakuun joskus aikoinaan. Nettideitti tai kirjeenvaihtokaveri jollakin lehden palstalla. :)
Siinä vaiheessa kukaan ei ole entuudestaan toisiaan tuntenut, joten on valittu puhtaasti tuntemattomien ihmisien joukosta ne, jotka ovat maininneet asioita, joita arvomaailmaltani näen ja pidän tärkeinä. Olen valinnut 1-3 semmoista joiden kertomat asiat siinä vaiheessa ovat luoneet mielikuvaa samoista arvoista mitä mulla on. Helpointa on ollut karsia ne pois, joiden arvomaailma selvästi poikkeaa omastani. Pitää muistaa myös, että valokuvia tai muita kuvia en ole etukäteen nähnyt, kuin kahdesta ( eikä toinen vastannut kuvaansa ollenkaan) ihmisestä. Joten valintaa treffeille pääsystä on tehty kerrotun perusteella.
Ja tässäkään kohtaa ei olle vielä päätetty muuta, kuin jatkaa yhteydenpitoa kaverina. Ehkä jossain vaiheessa treffata ja katsoa millainen tuntemus kummallekin siitä kohtaamisesta ja yhdessä olemisesta siinä jää. Tekeekö mieli vielä tavata joskus uudelleen.
Eli lyhyesti, arvomaailman yhteensopivuus, kuin myös huumorintajuisuus. Ne on ne kriteerit, millä on valittu nipusta miehiä.
Yleensä tilanne on ollut helpompi, kun on tiennyt jo kuka on vastassa eikä ole tarvinut valita, kun on vain kiinnostunut ihmisestä valitsematta kenestä kiinnostuu.
Ja irl mulla on ollut sama tilanne, että olen ollut aina enmpikin ns. näkymätön tyttö ja nainen. Miehille ilmaa. :)
Siksi mä varmaan olenkin aikoinaan ryhtynyt kirjeenvaihdolla hakemaan miestä, josta voisi ehkä kaverina muodostua joskus kumppanikin. Kun irl en ole juuri missään pörrännyt ja ei ole vaan osunut kohdalleen poikaa/miestä joka olis minusta kiinnostunut jos minä olisin hänestä ja päinvastoin. Muistan oikeastaan miesten tehneen tasan kaksi aloitetta mun suhteen.
Toinen oli kovasti ihastunut pidempään yläasteella ja toinen ehkä vähemmän, kun heti löysi uuden kun sanoin etten ala sen kanssa. :)
Siinäpä ja yksi koko kylän sonni yritti joskus iskeä minua, kun oli varmaan kaikki muut jo iskenyt tai ainakin yrittänyt. Pyh...viittasin kintalla. Niin näin sitten on edetty. Ja onhan se tohon löytynyt, jonka kanssa tykkään möllöttää yhdessä.
Piti vielä kysyä, että kuinka ap. aikoo valintansa tehdä?
Tommoset valintatehtävät on inhottavia, tiedän tunteen vaikka ei niin montaa kertaa olekaan tarvinut valita kuten yllä kerroin. Mutta mukavintahan on se, kun vaan tutustuu randomisti jossain asiayhteydessä johonkin mieheen ja se siitä tuttavuus etenee ja syvenee ikään kuin itsekseen.
Eikä ole mitään valitsemista. Siksi noi deittijutut jäi mulla yhteen kokeilukertaan. Tuli semmonen jotenkin kelju olo, että siinä on nyt nippu ukkoja kuka enempi tosissaan ja kuka vähempi, mun sitten pitäisi tuntemattomista ruotia kuka saa tilaisuuden ja kuka ei. Ja jos valitsenkin väärin?!
Olen valinnut sen, joka selvästi eniten rakastaa ja kunnioittaa minua . Kunnioitukseen lasken sen, että ei ole sairaalla tavalla mustasukkainen ja arvostaa työtäni ja tekemistäni, antaa minulle tilaa ja mahdollisuuden olla myös joskus yksin tai kavereiden kanssa. Rakastamisella tarkoitan, että ei rakasta minua jos-asenteella." Jos sinulla olisi enemmän tuollainen ja tuollainen luonne/isommat tissit/ kapeampi vyötärö/erilainen työ ... Lisäksi minun täytyy tuntea fyysistä vetovoimaa miestä kohtaan. Ei välttämättä eniten ehdokkaista, mutta kuitenkin fyysisyys, suutelu jne. pitää tuntua hyvältä eikä vaivaannuttavalta. Näillä valinnoilla olen päässyt viettämään hopeahääpäiväämme :)
Lisäisin myös, että pitää olla ihminen, jonka seurassa aika kuluu kuin siivillä. Eli mies, jonka seurassa ei ole vaivaantunut, pelokasta, hermostunutta, kireätä, riittämätöntä, epävarmaa, mustasukkaista, vaivaantunutta oloa, vaan sellainen, jonka kanssa on luontevaa olla.
.. LaulunSanoin, kerron Sulle sen.. Harmi, että on Harmillisen Harvinaista.. Ainakin NykyHullutuksien Maailmassa.. En usko, että olen kauhean väärässä, jos sanon, että MiesOtuksille Vieläkin harvinaisempaa, kuin NaisOtuksille.. ;P
https://www.youtube.com/watch?v=t9nJYBS4qqg
Jos et osaa valita, et tunne tarpeeksi joko itseäsi taikka sitten näitä kandidaattejasi.
Niin, tai sitten niistä monistakaan yksikään ei ole se oikea.
Mitenköhän sen nyt tönkösti tähän näpyttelisi:
Kokonaisuutena eniten miellyttävä yksilö pääsee jatkoon, eli eniten aisteja positiivisesti stimuloiva yksilö. Tarvittaessa pudotuspelien, jatkoerien ja rangaistuslaukauskilpailun kautta.
Useamman yhteen- ja vähennyslaskun yhtälö teorian ja käytännön kautta.
Kun vintti tai perunakellari alkaa liikaa mesomaan on hyvä vetää käsijarrusta. Parasta on antaa ajan kulua, mitään isoja ratkaisuja ja päätöksiä tarvitse heti tehdä. Hiekkalaatikolla voi käydä leikkimässä ja katsomassa pystytäänkö yhdessä leikkimään samalla kuormurilla.
Eeva ja Anna tekevät sitten itse päätöksensä, pelaavatko samassa liigassa kun kuulevat että Päivin vuoro käydä ulkona syömässä.
"Itsellä erikoinen tilanne; ensimmäistä kertaa elämässä useampi mahdolliselta vaikuttava kumppaniehdokas. Itse olen aina ollut enemmän se näkymätön nainen ja on todella hämmentävä tilanne. Ymmärrän, että ne nuoret ja nätit tytöt voi vastaavassa tilanteessa todellakin mennä sekaisin eikä oikein kukaan enää kelpaa..."
Millainen tilanne tämä siis on? Ovatko ennestään tuttuja vai esim. deittipalstan kautta, jolloin kaikkia on tavattu muutaman kerran?
Yleensähän tosiaan tuollaista tilannetta ei tule, vaan yleensä vetovoima ja yhteenkuuluvuuden tunne, halu olla toisen lähellä, syntyy spontaanisti yhtä ihmistä kohtaan. Mutta deittailumaailmassa voi toki tulla vastaan samaan aikaan useampi. Mutta jotenkin tuntuu, että jos yksikään heistä ei erotu joukosta, niin ehkäpä kukaan heistä ei sitten ole sillä tavalla erityinen? Aika toki näyttäisi, voisiko niistä jostain sellainen tulla, mutta vaikea ennustaa, jos mitään merkkejä siihen suuntaan ei ole.
Mutta sanoisin, että tuossa tilanteessa paras vaihtoehto olisi se, jonka arvomaailma ja ajatusmaailma osuu parhaiten yksiin omien kanssa, kenen kanssa viihtyy parhaiten ja jota kohtaan tuntee eniten romanttista ja seksuaalista vetovoimaa. Jos nyt sattumoisin olisi kaksi, joiden kanssa nämä molemmat toteutuisivat, niin sitten voi tietysti miettiä elämäntilanteiden ja muiden tällaisten yhteensopivuutta.