Tuttu sanonta, "Raamatulla päähän". Miksi monet tavalliset ihmiset käyttävät tallaista sananmuotoa henkilöistä, jotka väittävät olevansa ainoita oikeita uskovia?
Tavallinenkin ihminen on lukenut Raamattua ainakin uskonnonopetuksessa ja rippikoulussa ja tietää oikein hyvin, että Raamattu on vaikeaselkoinen kirja ja näyttäytyy ristiriitaisena, jos siitä otetaan irrallisia lauseita. Jos raamatunlauseet esitetään irrallisina, voidaan mitä tahansa "osoittaa oikeaksi". Tämä ei ole luterilainen, ei myöskään vanhojen kirkkojen tapa. Raamattua on selitettävä Raamatulla ja on katsottava kokonaistarkoitusta yksittäisten lauseitten luettelemisen asemasta.
Yksittäisten lauseitten lukijat luulevat, että Raamatun tarkoitukseen vetovat, eivät muka tuntisi Raamattua. Erehdys on suuri. Raamatusta ei tunneta vain yksittäisiä lauseita, vaan myös sen henki. Yksittäisiä lauseita valitsemalla voi valita mieleisiänsä lauseita ja sivuuttaa muut. Voi vedota Raamattuun ja samalla unohtaa, mitä muuta se sanoo.
Kirkko opettaa ja on aina opettanut, että tällainen raamatuntulkinta vie kerrassaan hakoteille. Siksi kirkko vaatii, että sen kutsumat ja valtuuttamat sananjulistajat ovat saaneet perusteellista tietoa Raamatusta. Tieto yksittäisistä lauseista ei alkuunkaan riitä. Sananjulistaja ei "lyö Raamatulla päähän", vaan hän etsii Raamatun Herran tekoja, niitä jotka kirkastavat Kristusta. Vain ja ainoastaan se on vanha kristillinen ja niin myös luterilainen tapa.
Tule Jeesuksen luo, / sinut osti jo hän, / vettä lähteestä juo / ikuisen elämän. / Tule, kulje se tie, / jonka Herrasi raivas. / Sinut onneen se vie, / ja on aarteesi taivas.
Siionin kanteleen laulusta 213
Tavallinenkin ihminen on lukenut Raamattua ainakin uskonnonopetuksessa ja rippikoulussa ja tietää oikein hyvin, että Raamattu on vaikeaselkoinen kirja ja näyttäytyy ristiriitaisena, jos siitä otetaan irrallisia lauseita. Jos raamatunlauseet esitetään irrallisina, voidaan mitä tahansa "osoittaa oikeaksi". Tämä ei ole luterilainen, ei myöskään vanhojen kirkkojen tapa. Raamattua on selitettävä Raamatulla ja on katsottava kokonaistarkoitusta yksittäisten lauseitten luettelemisen asemasta.
Yksittäisten lauseitten lukijat luulevat, että Raamatun tarkoitukseen vetovat, eivät muka tuntisi Raamattua. Erehdys on suuri. Raamatusta ei tunneta vain yksittäisiä lauseita, vaan myös sen henki. Yksittäisiä lauseita valitsemalla voi valita mieleisiänsä lauseita ja sivuuttaa muut. Voi vedota Raamattuun ja samalla unohtaa, mitä muuta se sanoo.
Kirkko opettaa ja on aina opettanut, että tällainen raamatuntulkinta vie kerrassaan hakoteille. Siksi kirkko vaatii, että sen kutsumat ja valtuuttamat sananjulistajat ovat saaneet perusteellista tietoa Raamatusta. Tieto yksittäisistä lauseista ei alkuunkaan riitä. Sananjulistaja ei "lyö Raamatulla päähän", vaan hän etsii Raamatun Herran tekoja, niitä jotka kirkastavat Kristusta. Vain ja ainoastaan se on vanha kristillinen ja niin myös luterilainen tapa.
Tule Jeesuksen luo, / sinut osti jo hän, / vettä lähteestä juo / ikuisen elämän. / Tule, kulje se tie, / jonka Herrasi raivas. / Sinut onneen se vie, / ja on aarteesi taivas.
Siionin kanteleen laulusta 213
Vastaukset 50
Vanhimmat
Täällä paljon olevat ja kiistanalaiset homokohdat (mooseksenkirjoissa ja Paavalin tekstissä) Raamatussa ovat siis vaan kokonaisnäkemyksen kannalta detaljeja.
Raamatun homokohdat eivät ole kiistanalaisia jos noudattaa vain Jeesuksen ohjetta lukea mitä "Kirjoitettu on!".
Matt. 4:4
Mutta hän vastasi ja sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee'."
Ja se Sana, mikä Jumalan suusta on lähtenyt, on kirjoitettu Raamattuun!
Liberaalit ja papit varmaan nyt syyttää Jeesusta, että ottaa esiin vain Sanasta irroitetun jakeen. Tämähän on heidän taktiikansa, kun eivät voi hyväksyä Jumalan Sanaa oikeasti.
Naispapit ainakin vieroksuvat Raamattua tai paremminkin heidät on ehdollistettu vieroksumaan Jumalan Sanaa ja tästä syystä kutsuvatkin Jumalan Sanaa "paperipaaviksi". Myös arkkipiispa Kari Mäkinen ei kyennyt tunnustamaan toimittajan tivatessa, että uskoo Raamattuun eli siis sen Sanomaan.
Naispappeus on kielletty Raamatussa. Mm. Paavali puhuu ihan suoraan naispappeutta vastaan. Näin jälkikäteen on helppo nähdä,että Suomenkaan kirkkoon ei olisi saanut ottaa käyttöön naispappeutta ollenkaan. Se varmasti on osaltaan johtanut tähän nykyiseen surulliseen tilanteeseen,jossa homopareja vihitään jo evlut.pappien toimesta.
Väärin ovat toki toimineet kaikki ne miehet,jotka eivät ole kunnioittaneet omia vaimojaan kuin omaa ruumistaan. Tämän jälkeen naiset ovat tunteneet olonsa sorretuiksi ja he ovat luopuneet kunnioittamasta miehiään,kuten Jeesusta tulisi kunnioittaa.
Kuitenkaan yksi vääryys ei korjaa toista vääryyttä.Naispappeus pitäisi välittömästi poistaa evlut.kirkosta pysyvästi. Suunta olisi varmasti parempaan sen jälkeen.
Raamattu koostuu alunperin eri aikoina ja eri henkilöiden kirjoittamista kirjoista.
Kirkolliskokoukset ovat päättäneet laajan keskustelun jälkeen, mitä siihen on hyväksytty ja mitä jätetty pois. Ei Raamattu ole taivaasta pudonnut kirja, kuten joissakin uskonnoissa uskotaan niiden pyhistä kirjoituksista, vaan kirkon hyväksymä kirjakokoelma, joten kirkolla on myös oikeus ja velvollisuus tulkita sitä.
Kun Raamattua lukee kokonaisuutena, käsittää miten Jumalan armo on hiljalleen tullut ymmärrettäväksi niin raamatunkirjoittajien kuin sen lukijoittenkin keskuudessa. Raamattu kertoo pelastushistoriasta. Mitä pitemmälle aika on kulunut, sitä selvemmäksi on käynyt, etteivät kirjaimelliset lain noudattamiset, eivät Mooseksen lain, eivätkä Uudenkaan testamentin ajan kirjoittajien mainitsemat, ole mitään lopullista.
Lopullinen ja täydellinen ilmoitus on tullut itsensä Kristuksen lihaantulemisessa. Apostoli Paavali, joka on aikansa lapsi ja kertoo siten aikansa käsityksiä, sanoo myös: "Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo." Room 10:4 (Onko Paavali henkilökohtaisesti niin sanonut, näyttää tutkimuksen valossa epäselvältä, mutta siinä uskossa kirkko toimi ja hyväksyi kirjeen Raamattuun. Se on siis kirkon Raamattuun hyväksymää tekstiä.)
Jos ei ymmärrä Raamatun pelastushistoriallista luonnetta, ei myöskään ymmärrä, että siellä näkyy myös aikahistoriallisia näkemyksiä, kirjoittajien oman aikansa käsityksiä, joilla ei ole mitään tekemistä Kristuksen tuoman armon kanssa. Vain ja ainostaan rakkaudettomuus toista ihmistä kohtaan merkitsee. Siinä ovat laki ja profeetat, kuten Kristus sanoi asettaessaan rakkauden lain kirjaimellisen lain yläpuolelle.
Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa myös rakastamaan Jumalaa. Siihen pyrimme, vaikka siinäkin epäonnistumme. Varmaa kuitenkin on, että sitä emme pysty toteuttamaan lain kirjainta noudattamalla. Sen on Kristus riittävän selvästi sanonut. Jumalaa rakastetaan rakastamalla lähimmäistä
Vain Kristus pelasta, ei Mooseksen, ei Uuden testamentin aikuinen, eikä nykyaikainen käsitys oikeasta ja väärästä.
Sillä Kristus on lain loppu... tuossa on kreikan sana telos käännetty loppu, vaikka se tarkoitaa oikeammin täyttymystä ja päämäärää. Kristus on siis lain päämäärää, ei suinkaan loppu. http://biblehub.com/greek/5056.htm
Kaikella kunnioituksella ja mitä lempeimmin sanakääntein haluaisin nöyrästi tuoda esille muutamia vaihtoehtoisia näkökulmia.
Joskus tuntuu että Jeesus ei lopettanut tiettyjä lakeja ja käskyjä,vaan päinvastoin teki niistä tiukempia ja ankarampia. VT:n "älä tee huorin" muuttui ja laajeni koskemaan fyysisen teon sijaan pelkkää naisen katsomista himoiten. Pelkkä himokas ajatus oli Jeesuksen mukaan samaa kuin konkreettinen huorin tekeminen.
Samaten kun lainoppineet kysyivät Jeesukselta avioerosta hän viittasi luomiskertomukseen ja tuntui taas tekevän laista tiukemman ja ankaramman kuin aikaisemmin. Hänen vastauksesa Matt.19:4-6 :
" Hän vastasi heille: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?" Ja hän jatkoi: "Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."
Aivan kuin Jeesus sanoisi että avioliitto on vain yhden miehen ja yhden naisen liitto. Eli moniavioisuus on kielletty. Ja koska Jumala on miehen ja naisen yhdistänyt eikä ihminen saa sitä erottaa, kyseessä on elämän mittainen liitto,jossa pitää olla uskollinen.
Vasta kirjanoppineiden jatkokysymys saa Jeesuksen lisämään, että vain puolison haureus on hyväksyttävä syy avioeroon ja sekin vain siksi että ihmiset ovat kovasydämisiä. Jälleen kerran Jeesus tuntui koventavan lakia, ei suinkaan lopettavan lakia kokonaan.
Vaatimaton mutu-tulkintani on, että kaikki lait eivät ole ainoastaan voimassa edelleenkin, vaan lisäksi ne velvoittavat ihmisiä myös sisäisesti, eli pitää toteuttaa lain kirjan täsmälleen ja myös lain henki täsmälleen. Kummastakaan ei saa tinkiä. Kummastakaan ei saa luopua toisen toteuttamiseksi. Ne eivät saa olla ristiriidassa keskenään koska ne eivät voi olla ristiriidassa keskenään.
Siksi Jumalan rakastaminen tulee tarkoittaa myös lakien ja käskyjen pitämistä. Niitä ei vain tule pitää ulkoisesti, pelkkänä ulkoisena rituaalina, vaan tulee ymmärtää lakien ja käskyjen henki. Silloin lain kirjain ja henki toteutuvat yhtä aikaa,sulassa sovussa.
Kun näin tekee silloin myös rakastaa sitä lähimmäistä kuin itseään. Tämä kaikki ei kuitenkaan onnistu meiltä syntisiltä ihmisiltä,joten tarvitsemme vielä syntien katumista ja Jeesuksen ristinkuoleman mahdollistamaa Jumalan armoa ja syntien anteeksisaamista.
Dogmatikos kirjoittaa tapansa mukaan ulkonaisesti ja päältä päin muka "asiantuntevasti" , -vedoten voimakkaasti "Raamatun kokonaisuuteen".
"Raamatun kokonaisuus" on modernien liberaaliteologien lanseeraama uutuus, tapa jonka avulla Pyhää Raamattua voidaan tulkita tulkitsijan omista lähtökohdista käsin hänen korvasyyhynsä mukaan, sillä kukaan ei ole koskaan eikä missään MÄÄRITELLYT mikä tämmöinen "Raamatun kokonaisuus" oikein on.
Mikä siis on tämä mystinen "Raamatun kokonaisuus" johon Dogmatikos niin epätoivoisesti nojaa? Sitä hän ei kerro eikä kykenekään kertomaan, sillä on helposti osoitettavissa että modernien teologien keskuudessa käsitettä tosin käytetään yleisesti, -mutta vielä helpommin on näytettävissä että hajonta näiden ko. teologien (liberaalien) keskuudessa on suorastaan ennen näkemätöntä. Heistä kparhaatkaan eivät ole kyenneet määrittelemään mikä on mystinen "Raamatun kokonaisuus"
Niinpä lopputuloksena on se että "Raamatun kokonaisuuden" tulkinnan ohjeena on tulkitsijan oma minä, hänen oma ennakkokäsityksensä, korvasyyhynsä, ilmaistuna raamatullisin termein.
Tässä suhteessa liberaalien suosima hämärä termi "Raamatun kokonaisuus" on vain pakopaikka johon liberaaliteologit pakenevat saadakseen selittää Raamattua oman korvasyyhynsä jälkeen. Irtojaekristillisyys ja "Raamatun kokonaisuus" -kristillisyys eivät siis eroa oleellisesti toisistaan siinä että kummassakin Raamatun tulkinnan lähteenä on tulkitsijan oma minä. KUmmallakin on vain oma "selityksensä" miksi he asettavat raamatuntulkinnan prinsiipiksi oman minänsä ja ennakkoasenteensa.
Vai onko kukaan koskaan kuullut jonkun selittävän ja muiden olevan yksimielisiä siitä mikä tuo salaperäinen "Raamatun kokonaisuus" oikein on?
-------------------------------------------------
Miten Raamattua on sitten tulkittava että toteutuisi luterilaisen tulkintavan ehto: "Raamattu valaisee itse itseään" ja toinen ehto" Että Raamattu valaisee ihmistä eikä ihminen omalla pimeydellään valaise (=selitä) Raamattua"?
Vastaus:
Evankelislututerilaisuudessa on rikas ja pitkä historia raamatuntulkinnasta. Se on alkanut jo alkukirkon kirkkoisistä ja jatkunut reformaation kautta meidän päiviimme Lutherin ja luterilaisten dogmaatikkojen tuella, mutta on kirkossa meidän päivinämme jäämässä sivuun, hämärien modernien, Dogmatikoksen kaltaisten modernien liberaaliteologien astuessa näkyviin.
PÄÄSÄÄNTÖJÄ OIKEAAN. LUTERILAISEEN RAAMATUN TULKINTAAN:
1.) Kutakin kristillistä oppia on selitettävä , kyseistä asiaa/oppia käsittelevällä kohdalla! Ei siis mielivaltaisilla irtokohdilla, eikä myöskään epämääräisellä ja mielivaltaisella "Raamatun kokonaisuudella" jota ei ole käytännössä mistään löydettävissä, vaan KYSEISTÄ OPPIA ENSISIJAISESTI KÄSITTELEVILLÄ RAAMATUN KOHDILLA.
Niinpä esim. uskonvanhurskauttamisoppia on käsiteltävä uskonvanhurskauttamisesta puhuvilla Raamatun kohdilla eikä esim. kastetta käsittelevillä kohdilla. Niinpä eskatologisia oppeja on selitettävä niitä koskevilla profetioilla eikä esim. juutalaisen kansan historiaa koskevilla raamatunkohdilla. jne.
-------
2.) Raamatun vaikeaselkoisemmat kohdat on selitettävä samasta asiasta kertovilla selkeillä kohdilla. Raamattu on täynnä rinnakkaisviitteitä joka auttaa maallikkoakin löytämään kohdat joissa sama aihepiiri toistuu toisessa yhteydessä.
On suuri virhe selittää Raamatun selviä kohtia vaikeaselkoisimmilla kohdilla. Kuitenkin niinkin yleisesti tapahtuu.
-------
3.) Raamattu on selkeä ja jokaisen ymmärrettävissä.
-------
4.) Kaikki kristillisyyteen tulevat opit on esitetty niitä käsittelevissä raamatunkohdissa selvästi ja peittelemättä, niin että ne eivät tarvitse selitystä (glossa) eikä tulkintaa. Ne kysyvät asinoastaan uskoa.
-------
5.) Raamattu on erehtymätön Jumalan sana.
-------
6.) Koko Pyhä Raamattu on Jumalan sanaa.
--------
7.) Raamattua ei selitetä Raamatun ulkopuolisilla lähteillä (esim. tiede tai yhteiskunnallinen kehitys)
--------
8.) Raamatun vertaukset ja tekstit tulkitaan AINA ensisijaisesti tekstin alkuperäisen etymologian mukaan ja vertauskuvallisesti vasta sitten jos joku RAAMATUN SISÄINEN syy pakottaa siihen. Huom. Raamatun ulkopuolinen syys ei voi tähän pakottaa.
Esimerkkinä mikään syy Raamatussa ei pakota tulkitsemaan 6 päivän luomista vertauskuvallisesti. Tieteen tutkimustulokset ovat Raamatun ulkopuolisia lähteitä eikä niillä siten ole auktoriteettia Jumalan sanan yli joten ne voidaan sivuuttaa pohdittaessa loiko Jumala maailman 6 päivässä.
Raamatun sisäinen syy voiisi pakottaa vertauskuvalliseen tulkintaan, mutta sellainen syy voisi olla esim. se että tulkintatapa saattaa Raamatun sisäisesti ristiriitaiseksi. Sellainen tulkkinta on siis lähtökohtaisesti väärä.
"Dogmatikos kirjoittaa tapansa mukaan ulkonaisesti ja päältä päin muka "asiantuntevasti" , -vedoten voimakkaasti "Raamatun kokonaisuuteen"."
Tämä on vain eräs niistä keinoista joita liberaalit käyttävät eliminoidakseen Raamatun Sanaa ja sen jakeita. He eivät näköjään tiedosta, että myös Jeesus siteerasi yksittäisiä jakeita eikä Raamattua edes voi lukea kokonaisuutta yhdellä iskulla, vaan Raamattua siteerataan ja myös luetaan aina jae kerrallaan. Jokaisella jakeella on oma funktionsa siinä ilmoituksessa, minkä Jumala meille tahtoo antaa.
Harvinaisen epäuskottava kohta ainakin luomiskertomuksen kohdalta sillä kukaan lukutaitoinen ei nykyisin aseta kyseenalaiseksi evoluutiota. Evoluutio voidaan todistaa niin fossiilien kuin DNA-todisteidenkin kanssa niin selvästi ettei siihen ole kenelläkään muulla kuin änkyräfundiksella nokan koputtamista.
Totta kai. Raamatussa on useita paikkansapitämättömiä aikansa käsityksiä, mm. että maailma olisi luotu kertaheitolla noin 6000 vuotta sitten. Näin kirkko ei opeta.
Opettaa samoin kuin nykyinen tiedekin, että maailma on syntynyt pitkän kehityksen tuloksena, mutta opettaa myös, että koko ihmiskunta on täydellisen syntisyyden, perisynnin vallassa, josta Kristus vapauttaa ja johtaa ihmisen iankaikkiseen elämään.
Kysyin kerran täällä, toisella nimimerkilläni, yhdeltä papilta, voisiko hän käsittää että evoluution alkupläjäys olisi kuitenkin Jumalan antama miljardeja vuosia sitten ja sain vastauksen, että näin hän sen on käsittänyt eli kyllä. Minut se veti sanattomaksi.
Näin ajattelevat muutkin papit. En tunne ketään pappia, joka selittäisi toisin. Tämä on kirkon ja teologisen tiedekunnan selkeä lähtökohta. Tiedettä vastaan ei voi taistella. Ainoa ero tieteen ja kirkon välillä on, että evoluutio nähdään tieteessä tapahtuvaksi itsestään, kirkossa Jumalan johdattamaksi.
Takavuosina, kun tieteellinen tieto ei ollut vielä ehättänyt kaikkialle, saattoi olla joku harva pappikin, joka ei näin ajatellut. Edesmennyt Uuras Saarnivaara oli tulkitsevinaan Raamattua kirjaimellisesti, uskoi luomiseen lajin mukaan, mutta hänkin venytti aikataulua lähemmäksi tieteellistä tietoa.
Nykyajan uudenmaan kreationistit ovat harvoja maallikoita, yleensä vapaasuuntalaisia. Kirkko ei noudata heidän käsitystään. Koska he ovat sangen äänekkäitä, syntyy vinoutunut käsitys siitä, mitä kirkko ja sen mukana kristittyjen enemmistö ajattelee.
"Ainoa ero tieteen ja kirkon välillä on, että evoluutio nähdään tieteessä tapahtuvaksi itsestään, kirkossa Jumalan johdattamaksi. "
Jumala ei tarvitse satoja miljoonia vuosia eliöiden luomiseen. On epäuskoa yrittää uskotella, että Jumala käyttäisi satoja miljoonia vuosia kestävää äärimmäisen veristä olemassaolon taistelua, jossa olennot kamppailevat toisiaan tuhoten vuosimiljoonasta toiseen, luomistyöhön. Jumala teki päivässä sen minkä ateistien mukaan tapahtui satojen miljoonien vuosien aikana. Näin väittävät eivät edes tiedä kuinka pitkä aika miljoona vuotta, kun jo 1000 vuottakin tuntuu "ikuisuudelta" ja se on vasta tuhannesosa miljoonasta vuodesta.
"Nykyajan uudenmaan kreationistit ovat harvoja maallikoita, yleensä vapaasuuntalaisia. "
Mutta evoluutio on saamassa yhä vähemmän kannatusta niiden tiedemiesten parissa, jotka ymmärtävät mikä dna-koodi tarkoittaa ja mitä tarkoittaa luonnon yhä monimutkaisemmaksi havaittu järjestelmä. Yhä uusimmat tutkimukset luonnon ja eliöiden ihmeellisyyksistä sotivat nyt yhä rajummin evoluutiouskontoa kohtaan ja koko ajan tiedemiehet tulevat yhä epäröivämmälle kannalle evoluutiota kohtaan. Vaikeita kysymyksiä kun alkaa tulla nyt liikaa ja kohta näiden kriittinen massa räjäyttää evoluutiouskonnon pirstaleiksi.
Jos Raamattu on erehtymätön, miksi sitä on koko ajan selitettävä?
Miksi sinun selityksesi olisi toista parempi?
Mikset vastaa EvLutille?
Minkä nimisiä ovat ne tiedemiehet jotka epäröivät evoluution todellisuutta?
Aloittaisitko haukkumaan ja solvaamaan heitä täällä jos tietäisit 🤗.
Vai on Raamatussa sinun mukaasi "useita paikkansapitämättömiä aikansa käsityksiä"?
Olet sanonut olevasi eläkkeellä oleva pappi. Minkähänlainen "pappi" sinä oikein olet kun noin avoimesti tunnustat rikkovasi pappisvalasi jonka mukaan lupaat olla edistämättä tai edes salaisesti suosimatta Raamatun vastaisia oppeja joita kirkkomme ei tunnusta?
Sinähän aivan avoimesti tässä tunnstat ettet usko Raamatun olevan Jumalan sanaa. No, on tietysti hyvä että kaikki saavat peittelemättä sen nähdä oimasta tekstistäsi mikä muutenkin käy ilmeiseksi puheistasi, nimittäin että sinä olet pelkkä leipäpappi jolta puuttuu usko ja kirkon tunnustus.
-------------------------------------------------------
Ei ole olemassa mitään raamatunsisäistä pakottavaa syytä olettaa etteikö Jumalan sanan ilmoitus kuudesta luomispäivästä pitäisi paikkansa. Siksi jos tiede muuta väittää, tiede on väärässä.
Jumalan sanan ilmoitus eli Pyhä Raamattu ei sisällä yhtäkään epätotuutta, ei yhtään ristiriitaa, ei yhtäkään ihmiskäsitystä, ei mitään vajavaista tms. . Raamattu on yksinänsä ja kokonansa totuus, puhdas ja ihmiskäsityksistä vapaa Jumalan ilmoitussana.
Evoluutiousko on vain eräs osa sitä "väkevää eksytystä" josta Raamattu varoittaa että se on maailmassa ja viettelee kaltaisiasi vakaantumattomia ihmisiä.
Tällaisten koetusten täytyy tulla sillä vain niiden kautta käy ilmeiseksi ihmisten sydänten ajatukset, uskotaanko Jumalan sanaa vaiko ihmishourauksia.
Puhut asiaa. Kun kirkko hyväksyy tieteellisen evoluutioteorian, joka loppujen lopuksi on vain pelkkä teoria, kirkko menettää paljon arvovallastaan Jumalan silmissä. Raamatun mukaan Jumala on luonut taivaan ja maan, erotanut valon pimeydestä ja luonut auringon,kuun ja kaikki taivaan tähdet. Kun hän kerran pystyi tämän tekemään,ei pitäisi olla mikään suuri ongelma luoda eläimet,kasvit ja ihminen kuudessa päivässä. Se on sitten eri asia mitä päivä Jumalan mittakaavassa tarkoittaa. Jokatapauksessa Jumalan sanan tulisi olla aina joka asiassa etusijalla ja ihmisten tieteellinen teoretisointi vasta hyvä kakkonen.
Juuri näin!
Minkä kirkon opetusta tulisi seurata? Maailmassa on miljoonia kirkkoja.
Ei minkään kirkon opetuksia tule koskaan seurata. Ne perustuvat tulkintoihin. Mutta Jeesusta ja Jumalan ilmoitusta mikä on kirjoitetussa muodossa annettu sellaisena kuin on kirjoitettu, niin tätä tulee seurata Pyhän Hengen ohjauksessa rukouksessa ja Sanan luvussa. Jumala ei meitä harhaan johda, ei Sanassaan eikä Pyhässä Hengessä.
Raamatun opetusta tulee seurata.
Aamen.
No mikset sitten seuraa kun pilkkaat, nimittelet, valehtelet ja vihaat?
Oho-hhohh! Ollanpa sitä taas töytevää 😂😂😂
Mutta esimerkkejä et varmaan taaskaan noihin syytöksiisi laita, vai mitä?
Ihan kaikella kunnioituksella ja mitä lempeimmin äänenpainon kehoitan sinua miettimään Raamatun jaetta ja Jeesuksen sanaa: Älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi.
Minä en tuomitse ketään helvettiin kuten sinä, usko.vainen, mutta jos esim. sinä, usko.vainen, nimittelet minua typerykseksi, sanon sitä rehellisesti nimittelyksi. Eihän se ole muuta kuin tarpeetonta nimittelyä.
Jeesuksen jumaluutta juurikin todistellaan tällä tavalla irrottamalla yksittäisiä jakeita kuten Jer. 1:5
"Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi".
Tämän jakeen yleisesti väitetään todistavan Jeesuksen jumaliuden puolesta, mutta kun katsotaan koko tekstiä, kyse on Jeremian virkaan kursumisesta ja valitsemisesta profeetkasi:
1:1 Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Jeremia oli pappissukua, kotoisin Anatotista, Benjaminin heimon alueelta. 2 Herran sana tuli hänelle Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, kolmantenatoista hallitusvuotena. 3 Herra puhui hänelle vielä kuningas Jojakimin, Josian pojan, aikana ja sen jälkeen aina kuningas Sidkian, Josian pojan, yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka, jonka viidentenä kuukautena jerusalemilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen.
4 Minulle (Jeremialle) tuli tämä Herran sana:
5 -- Jo ennen kuin sinut (Jeremia) äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä (Jeremia) synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.
6 Mutta minä (Jeremia) vastasin: "Voi, Herra, Jumalani, en minä (Jeremia) osaa puhua, minä olen niin nuori!"
Silloin Herra sanoi: 7 -- Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut (Jeremia) lähetän, ja puhu, mitä minä käsken sinun (Jeremia) puhua. 8 Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.
9 Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti suutani ja sanoi minulle: -- Minä annan sanani (Jeremia) sinun suuhusi. 10 Minä asetan sinut (Jeremia) tänä päivänä kansojen ja valtakuntien yläpuolelle. Sinun tulee repiä ja särkeä, tuhota ja hävittää, rakentaa ja istuttaa.
Jumala puhuu tässä Jeremiasta jonka asetti jo äidin kohdussaan profeetaksi, hyvin samallailla Paavali ilmaisee omasta apostoliudestaa. Vertaa Paavalista:
- - 15 Mutta Jumala, joka jo äitini kohdusta oli valinnut minut ja armossaan kutsui minut työhönsä, 16 näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. - -
Kyse on aivan tavallisest juutalais-farisealaisesta ilmaisusta, fariseukset kun uskoivat Jumalan kaitselmukseen eli määrättyyn kohtaloon.
Kyllä minulle tuli tästä väitteestä "Jeesus on Jumala" niin raamatulla päähänlyöty olo, kun sitä perusteltiin kontekstistaan irroitetulla jakeella.
Nikille RaamatullaPäähänlyöty
Kyse on esikuvallisesta raamatuntulkinnasta. Ajatus on, että VT:n tapahtumat ja henkilöt kuvaisivat esikuvallisesti UT:n tapahtumia ja henkilöitä. Sitä esiintyy jo alkeissaan Raamatussa itsessään, mutta se kasvoi hyvin runsaaksi Rooman kirkossa. Luterilaisessa kirkossa sen määrää on vahvasti redusoitu, koska se usein johtaa mielivaltaisuuksin ja erehdyksiin. Vapaissa suunnissa sitä runsaasti suositaan.
On myös oikeaa esikuvallista tulkintaa. Kun raamatunkertomuksen mukaan Joosua (Ješu′aʽ, Jehōšu′aʽ), Nunin poika oli ainoa israelilaisista yhdessä Kalebin, Jefunnen pojan, kanssa, jotka saavuttivat elinaikanaan Kanaanin maan. Sitä voidaan pitää esikuvana siitä, että kuka turvautuu toiseen samannimiseen, Jeesukseen (kreikkalaisesta muodosta Iesous, heprealaisittain Ješu′aʽ, Jehōšu′aʽ), pääsee perille luvattuun maahan. Luvattu maa, vaikka onkin todellinen maan päällä oleva, on myös uuden taivaan ja uuden maan esikuva.
Esikuvallista tulkintaa ei voi vakuuttavasti pitää todisteena. Se voi onnistua, kun tarkoin katsomme, mitä on tapahtunut, mutta voi se mennä myös metsään.
Niin, tietenkin olen kirkkoni mukana vakuuttunut siitä, että Kristus todella on Jumalan poika ja yksi Jumalan kolmesta persoonasta, mutta todistelu ei tietenkään ole todistus siinä mielessä, mitä todistamisella nykyisin yleensä tarkoitamme.
Tarkennus, kirjoitin: "...jotka saavuttivat elinaikanaan Kanaanin maan." Tarkoitin, että he olivat ainoat lähtijöista, jotka pääsivät perille. Kaikki muut kuolivat matkalla ja muut perillepäässeet olivat syntyneet erämaavaelluksen aikana.
Vaikka Raamatussa esiintyykin pyhä kolminaisuus, Jeesusta ei Raamatussa esitetä Jumalan persoonana vaan välimiehenä ihmisten ja Jumalan välillä sekä Jumalan palvelijana. Jumalan poika on myöhempi käännösvirhe josta on tullut vallitseva käsitys eli dogmi. Ja kute tiedetää, sen oikean totuuden löytämiseksi on luovuttava dogmeista ja löytää asiat uudelleen. Kuten jo sanoikin, Jumalan poika on käännösvirhe, sana huios voi tarkoittaa myös palvelijaa kuten Jesajan kirjaan liitetyssä hymnissä kuvataan:
Jes. 42:1 Katso: minun palvelijani, jolle minä annan voiman, minun valittuni, johon olen mieltynyt. Henkeni olen laskenut hänen ylleen, hän tuo oikeuden kansojen keskuuteen. 2 Ei hän huuda eikä melua, ei kuulu hänen äänensä kaduilla. 3 Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden. 4 Eikä hän murru, ei himmene hänen liekkinsä, vaan hän saattaa kaikkialla oikeuden voimaan. Hänen opetustaan ikävöivät kaukaiset rannat.
5 Näin sanoo Jumala, Herra, hän, joka loi taivaan ja levitti sen auki, joka muovasi maan ja kaiken mitä siitä versoo ja antoi sen päällä kulkeville elämän hengen:
6 -- Vanhurskaan suunnitelmani mukaan minä, Herra, olen kutsunut sinut. Minä tartun sinun käteesi ja suojelen sinua. Sinut minä asetan toteuttamaan sen liiton, jonka olen tehnyt tämän kansan kanssa kaikkien kansojen valoksi, 7 avaamaan sokeat silmät, päästämään kahlitut vankeudesta, tyrmästä ne, jotka sen pimennossa istuvat. 8 Minä
olen Herra, Jahve on minun nimeni. Kunniani kirkkautta minä en kenellekään luovuta, en minulle kuuluvaa ylistystä jumalankuville.
Tämä siis koskee kaikkia niitä jotka ovat ottaneet Jumalan sanan vastaan ja tulleet Jumalan pojiksi. Hymnissä kuvataan Jumalan palvelijan arkityyppiä, ihannemallia, jollaisen jokaisen Jumalan palvelijan tulisi olla. Myös kärsivä Herran palvelija, koskee jokaista Jumalan palvelijaa:
Jes. 52:13 -- Katso, minun palvelijani menestyy: hänestä tulee korkea, ylhäinen ja suuri. 14 Ja kuitenkin monet järkyttyivät hänet nähdessään -- tuskin häntä enää ihmiseksi tunsi, niin kammottavasti hänet oli runneltu. 15 Mutta hän saattaa vielä ihmetyksiin kansat, hänet nähdessään kuninkaat mykistyvät, sillä sen, mitä heille ei koskaan kerrottu, sen he saavat nähdä, mistä he eivät ikinä ole kuulleet, sen he saavat nyt kokea.
53:1 Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman? 2 Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. 3 Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois.
Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet. 4 Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, 5 vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
6 Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. 7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. 8 Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois -- kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden. 9 Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.
10 Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan. 11 Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon, ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa. 12 Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa.
Tästä syystä Jeesuksen oli helppo samaistua Jumalan palvelijaan, ja samasta syystä apostolit ja heidän seuraajamsa ihailivat vapaaehtoista mutta uhkarohkeaa ja vaarallista martyrismiä jonka ihailu näkyy myös Paavalin kirjeissä. Marttyrismi oli ihailtaa myös siksi, että totuuden julkituominen ja suoraan puhiminen piti profeetta perinteessä oman henkensä edelle uhrautuen ja siksi moni profeetta sai maksaa uskonnollispoliittiset sanansa omalla hengellään. Tosin riski saattoi olla hyvin sen arvoista jos sana meni läpi ja se kuultiin.
Raamatusta ei löydy kiistatonta kohtaa, joka kertoisi yksiselitteisesti, että Jeesus on Jumalan poika ja yksi Jumalan kolmesta persoonasta. Sitä paitsi alkuseurakunta eli pitkään ilman UT:n kirjoituksia, tukenaan vain VT, joka ei tietenkään voinut kertoa jo lihaksi tulleesta Jeesuksesta. VT:n kohtia voitiin tulkita vain ennusteiksi tai esikuviksi.
Kirkossa käytiin vuosisatoja keskustelua, mitä UT:hen tuli hyväksyä ja hyljätä. Lopulta hyväksyttiin ne, jotka tunnemme. Missään niissä ei kuitenkaan puhuta niin riidattomasti Jeesuksen persoonasta, ettei olisi syntynyt niiden perusteella myös muita tulkintoja. Oli käsityksiä, että Jeesus oli ihminen ihmisten joukossa, tai että Jeesus oli Jumalan luoma olento, jumalallinen, mutta korkea. Muun muassa areiolainen kirkko uskoi näin. Ilmeisesti alkuseurakunnassa vallitsi käsityksien kirjo, kunnes kirkko oli muotoillut oleellisen osan kolminaisuusopista Nikaian kirkolliskokouksessa v. 325, vasta silloin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolminaisuusoppi
UT:n kokoamisessa kirkko käytti yksinkertaisesti periaatetta, että mahdollisen autenttiset ensimmäisen sukupolven kirjoitukset piti hyväksyä, epämääräiset ja myöhemmin kirjoitetut hylätä. Eihän tässä tietenkään tarkkaan ottaen onnistuttu, mutta kirkko yritti. Samoin kun kirkolla oli valta valita Raamatun kirjat, sillä oli myös valta määritellä sellaisia oppeja, joita Raamatussa ei selvästi mainita. Kirkko on enemmän kuin Raamattu.
Kun kolminaisuusoppi oli vahvistettu, sitä pyrittiin tietenkin todistelemaan Raamatun avulla, mutta tämä on tietenkin päättelyä lopputuloksesta. Ei Raamattu yksiselitteisesti kerro. Tässä näemme myös, miten mahdoton on ajatus, että kirkko olisi vain kristittyjen yhteisö. Se on myös uskon auktoriteetti ja sen hallussa on oikea tapa tulkita Raamattua. Sitä ohjaa Kristus itse. Se tulkitsee kirjoituksia Pyhän Hengen
Raamatusta ei löydy kiistatonta kohtaa, joka kertoisi yksiselitteisesti, että Jeesus on Jumalan poika ja yksi Jumalan kolmesta persoonasta. Sitä paitsi alkuseurakunta eli pitkään ilman UT:n kirjoituksia, tukenaan vain VT, joka ei tietenkään voinut kertoa jo lihaksi tulleesta Jeesuksesta. VT:n kohtia voitiin tulkita vain ennusteiksi tai esikuviksi.
Kirkossa käytiin vuosisatoja keskustelua, mitä UT:hen tuli hyväksyä ja hyljätä. Lopulta hyväksyttiin ne, jotka tunnemme. Missään niissä ei kuitenkaan puhuta niin riidattomasti Jeesuksen persoonasta, ettei olisi syntynyt niiden perusteella myös muita tulkintoja. Oli käsityksiä, että Jeesus oli ihminen ihmisten joukossa, tai että Jeesus oli Jumalan luoma olento, jumalallinen, mutta korkea. Muun muassa areiolainen kirkko uskoi näin. Ilmeisesti alkuseurakunnassa vallitsi käsityksien kirjo, kunnes kirkko oli muotoillut oleellisen osan kolminaisuusopista Nikaian kirkolliskokouksessa v. 325, vasta silloin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolminaisuusoppi
UT:n kokoamisessa kirkko käytti yksinkertaisesti periaatetta, että mahdollisen autenttiset ensimmäisen sukupolven kirjoitukset piti hyväksyä, epämääräiset ja myöhemmin kirjoitetut hylätä. Eihän tässä tietenkään tarkkaan ottaen onnistuttu, mutta kirkko yritti. Samoin kun kirkolla oli valta valita Raamatun kirjat, sillä oli myös valta määritellä sellaisia oppeja, joita Raamatussa ei selvästi mainita. Kirkko on enemmän kuin Raamattu.
Kun kolminaisuusoppi oli vahvistettu, sitä pyrittiin tietenkin todistelemaan Raamatun avulla, mutta tämä on tietenkin päättelyä lopputuloksesta. Ei Raamattu yksiselitteisesti kerro. Tässä näemme myös, miten mahdoton on ajatus, että kirkko olisi vain kristittyjen yhteisö. Se on myös uskon auktoriteetti ja sen hallussa on oikea tapa tulkita Raamattua. Sitä ohjaa Kristus itse. Se tulkitsee kirjoituksia Pyhän Hengen
(Katkesi jotenkin, jatketaan.)
...johtamana. Eikä sitä kuoleman portit voita.
Kun ohjelma lähetti jutun ennenaikojaan tai tein jonkin mokan, en voinut korjata virheitä. Toki UT kertoo selvästi, että Jeesus oli Jumalan poika, mutta ei kerro, että Jumala oli kolmiyhteinen ja Jeesus oli yksi Jumalan kolmesta persooonasta.
Näkyy etten toiminut virheellisesti ohjelman kanssa: lähetti tekstini kesken kaiken kahteen kertaan, ensin klo 18:45 ja sitten 18:51. Siihen en olisi pystynyt, vaikka olisin seissyt päälläni.
Katkesi koska postauksesi ei mahtunut sille varattuun tilaan.
Kannattaisi kirjoittaa ihan itse 🤗
Jeesus oli profeetta sanoo Raamattu, Johannes kastajan seuraaja. Johannes perusti Eliaan profeettakoulun uudelleen ja alkoi kastamaan ihmisiä puhdistavalla kasteella. Johannes kai oli jostain löytänyt punarusken hiehon ja tuhkannut sen. Näin kasteessa pestiin synnit pois.
Mutta kuules Dogmatikos, osaatko sinä ottaa Hertan kärsivän palvelijan roolin kuten Jeesus, Pietari, Paavali ja monet heidän oppilaistaan ottivat oman henkensä hinnalla?
"Kyllä minulle tuli tästä väitteestä "Jeesus on Jumala" niin raamatulla päähänlyöty olo, kun sitä perusteltiin kontekstistaan irroitetulla jakeella."
>>> Sinua pitäisikin lyödä Raamatulla päähän, pohjattoman asenteellisen tyhmyytesi tähden. Jospa pääsi vähän selkiytyisi kun mojautettaisiin oikein painavalla puukantisella Raamatulla kerran päähän. Muistisairaillekin tämä keino kuulemma voi joskus tepsiä.
Olen myös joskus kuullut että joku pappi olisi vanhaan aikaan antanut jollekin kauhealle kiroilijalle ja pilkkaajalle oikein tuiman isällisen läimäytyksen, niin tämä pilkkaajaretku olisi tullut parannukseen kun pappi läimäsi.
:-)
Kyllähän heitä löytyy, jotka katsovat asiakseen sivallella Raamatun sanalla ja hiukan niillä omillakin sanoilla kanssa kulkijoita. Kun omaa "oikean" opin ja julistaa sitä ainoana oikeana, tulee mätkineeksi muita sillä Raamatulla.
Jumalan sanan käyttäminen oman koston välineenä on aika kurjaa. Vallan käyttö on myös asia, joka juovuttaa ja koukuttaa. On hyvin helppo sokeutua itselleen ellei halua ottaa palautetta vastaan ja ajatella olevansa oikeammassa kuin joku toinen. On helppo arvostella toisia, mitätöidä toisia, julistaa ylimielisesta sanaa...voi suorastaan joidenkin kohdalla kuulla sanat...näin sanoo Herra...vaikka tosiasiassa sanoo ihan se sanoja itse.
Raamatun mukaan meidän tietomme on vajavaista, profetoimisemme on vajavaista ja kun siihen yhdistää sokeuden itselleen ja terävän kielen, tulee käyttäneeksi sanaa väärin hallinnan ja manipuloinnin välineenä.
Teet hyvin kun pidät esillä armon evankeliumia.
Pelottelijoista ei ole huolta, sillä heitä on perin vähän, ja heitä kuulevat vielä harvemmat. Heidän pelottelunsa valuu hukkaan. Jo heidän kielenkäyttönsä on niin luotaantyöntävää, että ylivoimainen enemmistö ei heitä usko. Kansa tietää, millaista kristityn kielenkäytön tulee olla. Ei siis huolta.
On vain tärkeää, että armon evankeliumia pidetään esillä. Se riittää. Kansa tietää, mitä on oikea nöyrä kristillisyys. Se on sävyisyyttä, lempeyttä ja ystävällisyyttä myös toisuskoisia kohtaan. Se sana käy kaupaksi. Sen puolesta ei tarvitse taistella. Sitä suorastaan kysytään ja sitä tarvitaan.
Siunausta sinulle tulevaksi yöksi!
Siunausta myös sinulle.
Kun juttelee ihmisten kanssa, huomaa sen kuinka moni on pettynyt ihmisiin ja lähtee siksi pois seurakunnista. Olen itse ajatellut, että meidän pitäisi enemmän miettiä sitä, että ihmiset kokisivat tulleensa kuulluksi. Silloin he viihtyvät siellä, missä sanaa julistetaan ja sana saa tehdä sitä tehtävää, jonka vuoksi se on lähetetty. Aina ei tarvitse suureen ääneen saarnata, voi palvella ja kuunnella, kohdata ja siten kertoa paljon enemmän kuin sanoilla aina kykenee kertomaan. Kun sanat ja teot ovat ristiriidassa, ihminen kuuntelee tekoja. On turha saarnata rakkaudesta, jos kohtelee ihmisiä huonosti.
Ilmeet, eleet, teot, niitä luetaan ja jos ne ovat ristiriidasa sanojen kanssa, ei juuri ole merkitystä mitä sanoja käyttää, ne valuvat kuin vesi hanhen selästä.
"Kyllä kansa tietää!"
Taitaa alkaa argumentit käydä vähiin?
Etkös sinä koskaan pidä esillä sitä parannuksen teon evankeliumia 😳?
Armon evankeliumi on todellakin Raamatun tärkein sanoma. Meidän kristittyjen tulisikin kaikkien ohjata kaikki homoseksuaalisuuden synnin harhassa vaeltavat ihmiset lempeästi ja kunnioittavasti Jumalan armon piiriin ja Jeesuksen ristin juurelle. Aivan kuten ohjaamme sinne itsemme syntinemme ja kaikki muutkin jotka pelastusta etsivät.
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut että antoi ainokaisen Poikansa jotta yksikään homo ihminen ei hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Me olemme kaikki vain syntisiä ihmisiä. Me kaikki teemme pahaa ja vihaamme valkeutta. Myös homot omassa homoudessaan syyllistyvät juuri tähän. Emme halua että meitä nuhdeltaisiin. Sitä eivät halua homotkaan. Mutta joka totuutta julistaa homouden synnistä, hän tulee valkeuteen, jos hänen tekonsa ovat Jumalassa tehdyt. Olkoon tämä opastukseksi meille kaikille.
Meidän tietomme on vielä vajavaista, mutta onneksi esim. homouden suhteen Raamatun sana on hyvin selvä. Onko syntiä julistaa Jumalan sanaa, joka sanoo että homous on syntiä,kauhistus ja kuoleman rangaistuksen ansainnut? Pois se meistä! Onhan homoillekin näytetty tie Jumalan armon luokse jo moneen kertaan. Se on heille niin kunnioittavasti ja lempeästi näytetty kuin mahdollista on. Mutta sekin totta on että helmiä ei kannata heittää sikojen eteen, ei saa antaa pyhää koirille, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi meitä. Ja onhan meitä uskovaisia paljon revittykin. Onneksi täällä netissä ei paljoa haukku haavoita.
Joten aivan kaikessa olen aivan samaa mieltä kanssasi dogmatikos-. Raamatun esimerkkiä noudattaen toivotan sinulle kaikkea hyvää, lempeyden ja rakkauden hengessä.
Kiinnitti huomiotani se, että toistelet kovasti sanaa homo. Ikään kuin he olisivat jokin erikseen aina mainittava ryhmä, kun puhutaan syntisistä ihmisistä. Ja kuitenkin on vain syntisiä ihmisiä.