Olen ajatellut uutta parisuhdetta. Mutta miettinyt mitä kannattaa jättää kertomatta uudelle tuttavuudelle, koska olen saanut silmilleni asioista joita olen kertonut entisestä elämästäni kun on tullut riitaa.
Onko muilla sammanlaisia kokemuksia? Mitä olet jättänyt kertomatta tai mitä olisi pitänyt jättää?
Onko muilla sammanlaisia kokemuksia? Mitä olet jättänyt kertomatta tai mitä olisi pitänyt jättää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
En salaile. En varsinaisesti asioista, joilla ei kumppanille ole merkitystä. Saatan mainita asioista, joita arvelen hänen haluavan tietää, mutten ryhdy mihinkään yksityiskohtaisiin vuodatuksiin. Jos kumppani varta vasten kysyy, kerron, koska hän tällöin on kiinnostunut siitä. Kerrran pari asia on ollut itselle niin arka, että olen sanonut haluavani olla keskustelematta asiasta ainakin sillä kertaa.
Kai suhteessa voi kertoa melkein mitä vain, mutta tutustumisvaiheessa, kun varsinaista suhdetta ei vielä ole, ei kannata kertoa heti kaikkea. Mikään ei ole luotaantyöntävämpää kuin mies, joka heti ensimmäisillä treffeillä selostaa, miten eksä on pettänyt häntä yms...
Mistä "entisestä elämästä"? Oletko syntynyt uudelleen? :)
Itse jätän tutustumisen alkuvaiheessa kertomatta kaikki henkilökohtaiset asiat. Enkä ala edes vastailemaan niihin muutenkaan, varsinkin silloin jos mies alkaa oikein tenttaamaan minua tekemisistäni. Jos hän kertoo mielellään ensin omistaan, niin voin vastavuoroisesti valottaa omaa menneisyyttä esim. existä tms. Mutta silloinkin vain pintapuolin, alkamatta mihinkään yksityiskohtien kertomiseen.
Sitten myöhemmässä vaiheessa, jos siihen on enää edes tarvetta palata, voin kertoa. Lähtökohtana pidän kuitenkin sitä, että miehen kannattaisi keskittyä minuun ja meidän suhteeseen, eikä miettiä menneitä. Niinkuin teen minäkin.
Viimeisessä parisuhteessa kävi lopulta ongelmaksi se, että minun elämäni on ollut hyvinkin vaiherikas. Kun erosin, sainkin kuulla pelkkää potaskaa elämästäni, suvustani, haaveistani, ym. Kieltämättä kuuntelin järkyttyneenä toisen vuodastusta millainen ihminen olen ja millainen elämäni on ollut. Kuitenkaan en ole ollut vankilassa, käyttänyt ketään hyväksi tai mitään muutakaan pahaa tehnyt. Siksi jäinkin pohtimaan pitäisikö jättää kertomatta jotain eletystä elämästään.
Ei kai tarvitse jättää kertomatta, jos kerran ei ole tehnyt mitään pahaa. Se on sitten toisen osapuolen asia, jos hän ei voi jotain asiaa hyväksyä. Ja on sen toisen oma moka jos hän ei saa ajallaan sanotuksi, ettei hyväksy jotain mitä olet tehnyt, ja kertoo sen vasta kun eroatte.