Arki muuttaa suhteen

sumussaelettiin

Kun ottaa huomioon kaikki mitä ollaan naiskumppanin kanssa koettu niin ei ihme että ollaan nykyään "vain" kavereita. Kumpikaan ei ole kiinnostunut enää kosketuksista puhumattakaan että olisi seksiä tai rakkautta. Mulla tosin nää tunteet on tullut vasta jälkijunassa kumppaniin nähden. Seksi ja läheisyys on kuollut jo parisen vuotta sitten, minä vielä yritin elvyttää yhdessä vaiheessa mutta onhan se turhauttavaa ja energian ja ajankin tuhlausta kun toinen vaan makaa selällään ja katsoo sivulle seksihetken aikana, ei mitään tunnetta tai himoa/kiihkoa mukana. Ollaan muututtu täysin ja rankka arki on kyllä muuttanut molempia ja suhteemme. Ennen oli kaikki paremmin...hellyys oli läsnä lähes päivittäin, hyväiltiin toisiamme nukkumaan mennessä ja seksi oli hyvää mutta se kova arkinen prässi teki tehtävänsä ja kumppanin hermo petti ensin, oli helppoa hakea hellyttä ja seksiä kun kotona hiljeni ja naiskumppani ei ole koskaa halunut puhua vaikeista asioista ei siitäkään kun petti. Kun selvisi mullekkin niin tulihan siinä ns. kosto mieleen vaikka ei viisasta aina olekkaan mutta niin tein. Kun ihmetellään mikä pilaa hyvin alkaneen suhteen ja perhe elämän niin eiköhän se ole se että arki vaan painaa niskaan ja toinen unohtuu, hyvä kun jaksaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista. En tiedä erotaanko vai jatkuu elo entisellään, aivan sama uutta suhdetta en edes haluaisi tämä yksi on tehnyt jo tehtävänsä ja nyt on aika harrastaa ja tehdä omia juttuja kun ei tarvitse enää kyhnöttää toisen vieressä sohvalla jne. Lapsiki jo aikuinen niin ei tarvii sekään enää hoitoa. Ei ollut kyllä tällaista mielessä kun muutettiin yhteen silloin aikoinaan, siinä ne ruusutarhat kuihtui kummankin silmissä. Sanotaan että unelmat tai fantasiat vaihtuu todellisuuteen. Muilla samoja tuntemuksia/kokemuksia.

25

267

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 7369

      Arki lujitti suhteen.

      Kun yhteiselämän alku tapahtui taloudellisessa - tilanteessa niin muutos voi olla vain positiivinen.
      Yhteiset tavoitteet kaikissa asioissa.
      Aineelliset puitteet maltilla ja resurssien mukaan. Emme tavoitelleet kuuta taivaalta.
      Yhteinen näkemys ensimmäisen lapsen hankkimisen ajankihdasta ja sen vaikutus arkielämään ja vaimoni käytännön järjestelyihin = jäi kotiin ilman mitään korvauksia.
      Toisen lapsen hankkiminen samaan putkeen.
      Olisin halunnut kolmattakin mutta vaimoni sanoi niissä kahdessakin olevan tarpeksi touhua.

      Läpi elämän tuo periaate, yhteiset tavoitteet, yhteiset pettymykset ja yhteiset onnistumisten ilot.
      Eräs yhteinen tavoite oli etuaikainen poistuminen työelämästä. Tuo vaati 12 vuoden vaiheen varsin rankkaa elämää mutta sen kesti kun tavoite oli tiedossa ja sen onnistuminen häämötti.

      Vielä nytkin, 17 vuotta "eläköitymisemme" jälkeen, nautimme yhteiselämän kaikista iloista.
      Fyysinen puoli toimii ja mielenkiinto on säilynyt.
      Harrastamme yhdessä ja erikseen.

      Pidän avaintekijänä juuri noita lyhyemmän ja pitemmän tähtäyksen yhteisiä tavoitteita ja riittävää annosta epäitsekkyyttä.

    • 78835673

      Lopeta marina. Saitte lapsenne kasvatettua aikuiseksi. Onneksi olkoon. Suhteenne on tehnyt tehtävänsä.

      Ei elämä piittaa sinun ruusutarhafantasioistasi.

    • ArkiMuuttaaMutteiTapa

      "Kun ihmetellään mikä pilaa hyvin alkaneen suhteen ja perhe elämän niin eiköhän se ole se että arki vaan painaa niskaan ja toinen unohtuu, hyvä kun jaksaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista."

      En ole samaa mieltä, mutta tottahan se kummaltakin vaatii sitä, että "halutaan olla yhdessä". Muistetaan se toisen kunnioitus eikä nipoteta turhista.
      Meilläkin lapset ovat jo aikuisia, muttei meillä ole se toinen unohtunut. Päinvastoin silloin kun on ollut vaikeaa; sairautta tai läheisen kuolemaa, niin silloin on toisen tuki ja rakkaus ollut kultaakin kalliimpaa. Välillä on vaan jaksettava sen toisenkin puolesta vaikka se arki painaisi päälle.
      Nyt kun lapsista ei ole kuin 2 enää kotona ja isompi osa saatu maailmalle, niin tuntuu ihanalle odottaa niitä yhteisiä eläkepäiviä.

    • Töttöröötä

      Mikähän arki mahtaa nykyaikana olla noin raskasta, tai mikä parisuhde vie noin voimia arkielossa? Nykyaikana koneet tekevät lähes kaikki kotityöt ja ruokaakin saa valmiina. Tietenkin osa porukkaan on sellaisia, että "pitää silittää", pitää sitä ja tätä jne. Silloin oma vapaa-aika on suorittamista ja jotain ihme marttyyrimeininkia.

      Parisuhteessa juuri arki on parasta! Ihanaa kun voi sen jakaa tutun ihmisen kanssa. Saa tukea ja rakkautta ja voi tukea ja rakastaa. Jos toinen ei jaksa pyykätä, toinen jaksaa. Toinen nauttii remonteista ja toinen ehkä siivouksesta. Arkihommat sujuu kun pitää järjen päässään ja kohtuuden mielessään.

      Meilläkään ei ole enää lapset kotona ja aikaa on todella paljon vaikka töissä molemmat olemmekin. Emme vain ole koskaan olleet sellaisia "pitäisi" ihmisiä vaan nautimme arjen helppoudesta ja lähdemme mieluummin yhteiselle iltakävelylle kuin pyykkäämme tai pyyhimme pölyjä.

      Uskallan väittää, että asenne ratkaisee tässäkin asiassa. Panostus siihen mikä on hyvää, toimii paremmin kuin huonosti olevien asioiden painotus. Seksikin on kahden kauppa ja kumpikin on itse vastuussa omasta seksielämässään, siis niin, että jos ei ole tyyväinen kannattaa kysyä, mitä mina voisin tehdä parantaakseni seksielämääni, ei niin että syyttää toista tyyliin "no kun sinä et..."

    • qallahimma

      Se samaa että erilaista on omassa kokemustaustassa.

      Liitto 1. Olimme nuoria ja rakastuneita. Seksielämäkin hyvin aktiivinen, samoin kaikki muu romantiikka ja yhdessä tekeminen. Yhteisiä ystäviä läjä, jne. Sitten puoliso petti, kun oli ulkomailla reissussa. Viina ja typeryys vei. Päätin antaa anteeksi. Mutta ilman säröjä homma ei enää jatkunut. Arki tavallaan toimi, ei ollut kovin mittavia riitoja. Mutta oma itsetuntoni oli nolla. Ja en enää miestänikään niin ihaillut. Aloin näkemään hänessä vikoja vikojen perään. Lapsikin saatiin. Mies pitkää päivää töissä, varmaan siksikin, koska minä en enää ollut kivaa seuraa. Minä olin muuttunut. Halusin eri asioita kuin mies. Minäkin lopulta petin, koska koin että sain ihanaa huomiota muualta. Erosimme, mutta emme hänen tai minun pettämisen takia, vaan koska ei enää löytynyt kummaltakaan ihailua, luottamusta tai ennen kaikkea sitä haukuutta, joka tekee elämästä elämää. Tuo liitto kaikkiaan kesti 9 vuotta.

      Liitto 2. Olimme jo aikuisia tavatessamme, ja meistä tuli hyviä ystäviä. Seksikin sujui, täydellisen hydin ja rohkeasti. Yhtä rohkeaa kumpikaan ei ollut koskaan kokenut. Sitouduimme yhteen, yhteisenä perheenä. Mutta vuosien varrella eteen tuli meistä riippumattomia suuria haasteita. Sairautta, lasten asioita, työkuvioita... Asioita jotka todella vaativat veronsa. Nuo haasteet kuitenkin lujittivat meidät yhteen, tiiviisti. Vaikka välillä väsytti, ja oli ns. romantiikan saralla hiljaisiakin kausia, niin rakkaus oli ja pysyi. Sekä huumori! Ja luottamus. Lopulta ne haastavat vuodetkin väistyi, eli todellakin oli sen arvoista, että yhdessä pysyttiin. Kaikki on nyt erinomaisen hyvin, ja parisuhde voi äärimmäisen hyvin. Elämme juuri sellaista elämää, joka sopii meille. Tätä liittoa on kestänyt nyt 15 vuotta.

      • harmaataon

        Olen tehnyt parhaat vuoteni vuorotöitä, henkisesti rassaavaa ja myös jonkin verran fyysisesti, kotona nainen halusi usein seksiä ja hellyttä ja kun en jaksanut sitä aina antaa kun hän halusi alkoi suhde huonontua, tosin ymmärrystäkin välillä tuli. Pikku hiljaa himo ja rakkaus himmeni ja lopulta tuli esille että avopuolisoni oli pettönyt joidenkin seksittömien kuukausien jälkeen, siis oma kumppani josta en olisi ikinä uskonut siis nainen joka oli sanonut rakastavansa mua ja halunut kanssani lapsen joka oli saatukkin. Nainen selitteli pettämisiään huomion puutteella, no selityksensä kullakin. Suhde huononi mutta päätin tai päätimme jatkaa koska kaikki valinnat olisi siinä vaiheessa ollut huonoja joten valitsimme vähiten huonon. Tuli hyviä jaksoja huonoja jaksoja mutta ei enää koskaa sitä himoa ja halua mitä joskus oli ollut, luottamushan siinä naiseen meni.


      • 7369

        Aika lailla samaa 2:n kanssa, kestänyt 48 vuotta ja jatkuu vaan.


      • pelletar
        harmaataon kirjoitti:

        Olen tehnyt parhaat vuoteni vuorotöitä, henkisesti rassaavaa ja myös jonkin verran fyysisesti, kotona nainen halusi usein seksiä ja hellyttä ja kun en jaksanut sitä aina antaa kun hän halusi alkoi suhde huonontua, tosin ymmärrystäkin välillä tuli. Pikku hiljaa himo ja rakkaus himmeni ja lopulta tuli esille että avopuolisoni oli pettönyt joidenkin seksittömien kuukausien jälkeen, siis oma kumppani josta en olisi ikinä uskonut siis nainen joka oli sanonut rakastavansa mua ja halunut kanssani lapsen joka oli saatukkin. Nainen selitteli pettämisiään huomion puutteella, no selityksensä kullakin. Suhde huononi mutta päätin tai päätimme jatkaa koska kaikki valinnat olisi siinä vaiheessa ollut huonoja joten valitsimme vähiten huonon. Tuli hyviä jaksoja huonoja jaksoja mutta ei enää koskaa sitä himoa ja halua mitä joskus oli ollut, luottamushan siinä naiseen meni.

        Jos sinä käytät vuorotöitä tekosyynä sille, ettet halua puolisosi kanssa seksiä useisiin kuukausiin, niin eiköhän siinä vaimollakin ole mennyt luottamus sinuun... Mennyt luottamus siihen, että sinua pätkääkään kiinnostaisi parisuhteen hyvinvointi. Noissa seksittömissä liitoissa minulla liikenee ymmärrystä vähän pettäjällekin, vaikkakin muissa tilanteissa ei.


      • 7369
        pelletar kirjoitti:

        Jos sinä käytät vuorotöitä tekosyynä sille, ettet halua puolisosi kanssa seksiä useisiin kuukausiin, niin eiköhän siinä vaimollakin ole mennyt luottamus sinuun... Mennyt luottamus siihen, että sinua pätkääkään kiinnostaisi parisuhteen hyvinvointi. Noissa seksittömissä liitoissa minulla liikenee ymmärrystä vähän pettäjällekin, vaikkakin muissa tilanteissa ei.

        Terveiden ihmisten pitkät tauot hieman ihmetyttävät.
        12 vuotta meni, etten tehnyt kotona muuta kuin viikonloppujen aviolliset velvollisuuteni.
        Molemminpuolinen, ehdoton luottamus oli itsstään selvää.
        Oli ollut jo liittomme alkuvuosina jolloin jouduin myös olemaan poissa viikon jaksoja mutta satunnaisesti.


    • tuhatyhdeksänsataa

      Ehei. Arki ei muuta kenenkään suhdetta, sitä on turha syyttää. Parisuhteeseen vaikuttaa vain kaksi, siinä olevaa ihmistä. Heidän itsetuntemuksesta - tunnosta, empatiasta, sosiaalisista kyvyistä yms. riippuu miten muututaan ja mihin suuntaan. Kaikkia omia taitoja, sosiaalisia-/viestintätaitoja, ennakointia, toisen tuntemista jne voi kehittää. Etenkin puolison pettäminen kertoo sen, että "jotain tarttis tehdä". Siis parisuhteen hyväksi. Löytyisikö yhteinen sävel? Tapa kommunikoida? Vaikka paristerapiassa/-ps-kursseilla? Kannattaa kokeilla ja yrittää. Ellei mitään tapahdu eikä auta, erota.

      • painetaanpäälle

        Turha väittää ettei raskas arki muuta suhdetta, on kyllä ihan henk. kohtaista kokemusta siitä kun virta on töiden jälkeen usein pois niin eipä siinä jaksa toista huomioida ja tehdä kotiaskareita. Avopuoliso oli kotona minä töissä ja sitten olisi vielä minun pitänyt kotonakin tehdä osani ja kun en jaksanut alkoi syyttely ja jopa seksin pihtaaminen, kyllä naiset sen osaa hyvin.


      • nainen_-63
        painetaanpäälle kirjoitti:

        Turha väittää ettei raskas arki muuta suhdetta, on kyllä ihan henk. kohtaista kokemusta siitä kun virta on töiden jälkeen usein pois niin eipä siinä jaksa toista huomioida ja tehdä kotiaskareita. Avopuoliso oli kotona minä töissä ja sitten olisi vielä minun pitänyt kotonakin tehdä osani ja kun en jaksanut alkoi syyttely ja jopa seksin pihtaaminen, kyllä naiset sen osaa hyvin.

        Tokihan raskas arki muuttaa suhdetta, ellei pari itse muuta raskasta arkea!

        Teillä ei kommunikaatio pelaa, asioista ei voida keskustella, kertoa avoimesti (toinen ei saa tylyttää > kyllä SINUN pitäisi jaksaa) mikä kummallekin on raskasta - miettiä miten molemmilla olisi paremmin asiat suhteessa. Jos avopuoliso on lasten kanssa kotona, sekin vie monelta mehut aivan kokonaan. Asioita voi myös karsia. Mitä tapahtuu, jos jättää määrättyjä asioita kokonaan tekemättä ja tehdä sen sijaan jotain kivaa? Tosin jos toinen nauttii esim. järjestyksestä, niin mikään tuskin on hänestä kivaa ennen kuin on suhteellisen siistiä. Minulla on ainakin sellainen seksimieli, etten voi sekstailla sekasorron keskellä. Mutta se ei haittaa, jos olohuone on sekaisin alakerrassa, jos makuuhuone on siisti yläkerrassa..


      • KunnioittakaaToisianne
        painetaanpäälle kirjoitti:

        Turha väittää ettei raskas arki muuta suhdetta, on kyllä ihan henk. kohtaista kokemusta siitä kun virta on töiden jälkeen usein pois niin eipä siinä jaksa toista huomioida ja tehdä kotiaskareita. Avopuoliso oli kotona minä töissä ja sitten olisi vielä minun pitänyt kotonakin tehdä osani ja kun en jaksanut alkoi syyttely ja jopa seksin pihtaaminen, kyllä naiset sen osaa hyvin.

        Tottahan raskas arki muuttaa suhdetta, niinkuin moni muukin asia, muttei se suhdetta tapa.
        Itsekin elimme ekat 15v siten, että mies oli aina töissä ja minä kotona. Mies teki töitä siis lähes aina kun oli hereillä. Minä olin käytännössä yksinhuoltaja, tosin ilman taloudellisia ongelmia.

        Minä hoidin kodin, olisin toki voinut alkaa nipottamaan asioista, mutta ajattelin että tässä puhalletaan yhteen hiileen. Hoidin 4 lasta, siivoukset, kokkailut, ostokset, kuljetukset, harrastukset, koulun asiat & läksyissä auttamiset. Lisäksi talon hoidon, ne mitä en jaksanut/viitsinyt/osannut tehdä niin niihin palkkasin jonkun ulkopuolisen.
        Silti liittomme ei kärsinyt noista ekoista vuosista ja osansa oli sillä, että juttelimme ja tsemppasimme toisiamme. Mies sanoi usein, ettei voisi tehdä kyseistä työtä, eikä jaksaisikaan, ilman minua.

        Välillä oli pitkiäkin kuivia kausia, toisen tai kummankin, väsymyksen vuoksi, mutta kumpikaan ei langennut pettämään. Läheisyyttä kuitenkin oli, vaikka uni saattoi tulla kesken halailun. ;o)

        Nyt kun tuosta on jo aikaa niin välillä kyllä ihmettelee, että kuinka jaksoimme.
        Missään vaiheessa suhteemme ei ollut kuitenkaan vaakalaudalla.
        Eli pointtini on, että kummankin täytyy tehdä osansa. Jos toinen on kotona niin hänelle tietysti lankeaa kotityöt jos toisella on rankka työ kodin ulkopuolella. Joillekin lastenhoito on rankkaa (meilläkin on erityislapsi) ja hän tarvitsee silloin taukoja lastenhoidosta ettei "kamelin selkä katkea".

        Teidän suhteessanne arki ei tappanut suhdetta vaan joustamattomuus ja "kaupankäynti" (pihtaus). Vai oletko itse sitä mieltä, että suhteenne olisi jatkunut jos olisitte kumpikin ollut siellä kotona ja koti olisi kiiltänyt?


      • 7369
        painetaanpäälle kirjoitti:

        Turha väittää ettei raskas arki muuta suhdetta, on kyllä ihan henk. kohtaista kokemusta siitä kun virta on töiden jälkeen usein pois niin eipä siinä jaksa toista huomioida ja tehdä kotiaskareita. Avopuoliso oli kotona minä töissä ja sitten olisi vielä minun pitänyt kotonakin tehdä osani ja kun en jaksanut alkoi syyttely ja jopa seksin pihtaaminen, kyllä naiset sen osaa hyvin.

        Kyllä tuo epikseltä vaikuttaa.
        Kuten olen maininnut niin 12:a vuoteen en tehnyt kotona yhtään mitään. Siis en mitään. Eikä vaimoni muuta odottanutkaan. Joskus kevättalvisin, kun poikammekin oli jo muuttanut pois, vaimo joutui pyytämään naapurin ukolta apua jäätyneen tiekarhun tekemän vallin poistamiseen, että minä päsen pihaan perjantai iltana klo 18 tienoissa.

        Vaimo oli silloin osa-aikaisena marketin kassana.


    • Ihmetys-82

      Ihmetyttää miten aloittajan arki on ollut niin raskasta että puolison kanssa ei ole enää jaksanut sekstailla mutta pettää on kyllä ehtinyt ja jaksanut...

    • yupyi

      Arki ei muuta mitään. Ihmiset muuttavat, ja kun ihmiset muutenkin muuttuvat, suhde muuttuu. Siksi parin pitäisikin olla tietoinen siinä missä mennään, tilanteen tasalla "online", säilyttää avoin keskusyhteys ja läheisyys. Ellei keskustelua ja läheisyyttä ole, kuolee suhde. Arki ei voi tähän mitenkään vaikuttaa ;).

    • Katso.peiliin

      ”mikä pilaa hyvin alkaneen suhteen ja perhe elämän niin eiköhän se ole se että arki vaan painaa niskaan ja toinen unohtuu.”

      Huono selitys. Teillä oli vuosia aikaa. mutta ette kehittyneet, ette muuttaneet toimintatapojanne, valitsitte puhumattomuuden, toisen tarpeiden huomiotta jättämisen ja pettämisen. Tavallista elämää eli arkea on turha syyttää ihmissuhdetaidot ovat noin huonot.

      Juu ei kannatakaan aloittaa uutta suhdetta, teet todennäköisesti samat virheet suhteen vakiintuessa. Turha odotella ruusutarhoja, kun et edelleenkään näe mitä olisi pitänyt tehdä toisin.

      Vieläkin toki voisitte yrittää rakastua uudelleen toisiinne kun aikaakin riittäisi toisen huomioimiseen yllin kyllin. Mutta ette te taida osata mennä itseenne, junttaatte tuota surkeaa arkeanne pettyneinä. Ette taida edes saada aikaiseksi eroa, koska sitten pitäisi edes vähän käsitellä sitä mikä meni pieleen.

      • 78248573

        Jaa, tämä on näitä "onni on itsestä kiinni" -saarnoja.

        Minä uskon enemmän tähän: "onni on ohimenevä vaihe".


      • dhd
        78248573 kirjoitti:

        Jaa, tämä on näitä "onni on itsestä kiinni" -saarnoja.

        Minä uskon enemmän tähän: "onni on ohimenevä vaihe".

        Onni tarkoittaa hyvää elämää. Onneen ja hyvään elämään kuuluu myös vastoinkäymisiä, niiltä ei voi välttyä kukaan. Onneen kuuluu oivallus "elämä kantaa", vaikeuksista selviää.


      • OlenOmanOnneniSeppä
        78248573 kirjoitti:

        Jaa, tämä on näitä "onni on itsestä kiinni" -saarnoja.

        Minä uskon enemmän tähän: "onni on ohimenevä vaihe".

        Kuka sen onnen sitten voi minulle suoda jos en minä itse?
        Onnellista ihmistä on helpompi rakastaa, joten se on hyväksi myös parisuhteelle.
        Monesta asiasta voisi kaivaa vain ne huonot puolet, mutta jos keskittyykin niihin hyviin puoliin, niin tilanne näyttää heti paljon paremmalta.
        On tutkittu, ja todeksi havaittu, että positiivinen asenne ehkäisee monia sairauksiakin eli iloisuudesta on pelkästään hyötyä.


    • kuulostaaihanselkeeltä

      Olisit ylpeä vaimostasi, joka jaksoi kanssasi koko lasten kotona asumisajan. Moni ei jaksa. Ehkä vaimosi jotenkin yritti keskustella asioista sinulle, ehkä haitte apuakin ja ehkä vaimosi puhui seinille. Sanoisin, että seksin loppuminen tai huono ja vähäinen seksi on yleensä seurausta suhteen muista ongelmista. Mutta miehille ongelmia ei ilmeisesti ole niin kauan, kun seksiä saa. Päästä nyt jo vaimosi menemään, ehkä se on sinua jo riittävästi ap katsellut.

    • yiyufiy

      "Kun ihmetellään mikä pilaa hyvin alkaneen suhteen ja perhe elämän niin eiköhän se ole se että arki vaan painaa niskaan ja toinen unohtuu, hyvä kun jaksaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista"

      Ei se ole arki, joka pilaa suhteen. Vaan se, ettei suhteessa huomioida omaa eikä myöskään toisen jaksamista (molemmin puolin). Kun ei jaksa, vuorovaikutus takkuaa tai katkeaa kokonaan. Tämä pilaa suhteen. Kukaan ei myöskään jaksa, jos suhteesta on päästetty katoamaan yhteinen ilo.

    • elämäheiluttaa

      Onko ihmisiä ylipäätään tarkoitettu parisuhteisiin, lapsia vaan siitetään tähän ylikansoitettuun maapalloon. Voisi paritella useankin naisen kanssa kun ei aina tarttis kuunella moralisointia jota nykypäivänä kuulee. Kyllä kai toisen naama voi alkaa kylästyttää siinä määrin että istutaan eri päissä sohvaa käänetään selät vastakkain sängyssä, seksiä ja hellyttä ei ole jos ei petä. Puolisoni niin hanakasti sanoi mua rakastavansa kun oltiin nuoria, halusi yhteen ja saada jälkikasvua. Lapsi saatiin joo ja se oli käännekohta monessa asiassa. Sai myös opetella nukkumaan vierashuoneessa jos vähän olin välillä kärttyinen ja seksistä ei ollut kuukausiin tietoa. Nyt ei ole ollutkaan enää pariin vuoteen mutta niin vaan toisiamme katsotaan, siihen kai ollaan totuttu sitten.

    • 7369

      Arki todella muuttaa suhteen. Lujittaa sitä!

    • 6255

      Ehkä aloittajalla on vielä(kin) mahdollisuus kumppaninsa kanssa ruuhkavuosien mentyä ohi.

      Haaveet haihtuu milloin mistäkin syystä. Elämässä tulee turpaan enemmän t. vähemmän kaikille. Ehkä meillä ei ole koskaan nälkää nähty, muttei olla nautintoaineisiin rahaa tärvätty eikä muihin riippuvuuksiin. Työttömyyttä oli kerran yhtäaikaakin vuosi ja risat, lapset alta kouluikäisiä silloin ja juuri ostettu tämä talo. Itku olisi tullut, jos olisi remppavelkaa tehty. Lasta on viety lääkäriin yms.

      Nyt on ruuhkat ohi. Siippa eläköityy pikapuoliin. Itse teen nyt osa-aikatyötä. Lapsilla menee nyt hyvin. Jotakin on tehty oikein, kun lapset pärjää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      1615
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      16
      1469
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1368
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      32
      1340
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      48
      1303
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      15
      1238
    7. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1126
    8. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1116
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1104
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1092
    Aihe