https://fi.wikipedia.org/wiki/Mammografiaseulonta#Riskit
Rintasyöpäseulonnassa ei niinkään kammota ne tutkimuslaitteet ja tuntemukset rinnoissa.
Vaan tutkimuksen tulos, sen odottelu ja pelko siitä mitä sieltä löytyy.
Yleisestihän syövän löytämistä varhaisessa vaiheessa pidetään hyvänä asiana.
Mutta liittyy tähän tutkimukseen liittyy huonojakin puolia.
Syöpä saattaa muhia jonkun rinnassa monia vuosia, salaa, aiheuttamatta sen kummenpia
oireita. Et kuitenkaan tunne itseäsi väsyneeksi, tai masentuneeksi. Jos et tiedä, että sinulla on syöpä, et ole masentunut ja toivoton. Elämäsi on edelleen aika normaalia.
Mutta, jos mammografia paljastaa, että rinnastasi löytyi syöpäkasvain, tai useampia. Silloin sinä saatat sairastua myös henkisesti. Tuntuu kuin saisit yhtäkkisen kuolemantuomion. Tämän jälkeen, lähes jokainen alkaa ottamaan selvää syövänhoidosta ja selviytymismahdollisuuksistaan Netistä mm. löydät ristiriitaista tietoa syöpäpotilaiden kohtaloista. Syövänhoidosta, puolesta ja vastaan. Monilla on myös paljon tuttavia ja läheisiä. Joten on nähty konkreettisesti, millaista syövän sairastaminen on
ja mihin se voi johtaa, hoidoista huolimatta.
Tapauksista riippuen, jatkoaikaa annetaan, vain 3-5 vuotta. Se on aika lohduton tieto. Ottaen huomioon sen, että olet silti tehnyt kaikkesi, saadaksesi lisää elinpäiviä.
Elämäsi lukujärjestyskin on mennyt ihan sekaisin.
Siihen on mennyt paljon myös rahaa, vaikka et sitä enää pystyisi ansaitsemaan.
Sillä joudut panostamaan todella paljon, kun syövänhoitoruljanssi alkaa. Silloin tarvitaan todella paljon fyysistä ja henkistä jaksamista. Miten hullua ja nurinkurista! Näitä tarvitaan juuri silloin eniten, kun niitä on vähemmän kuin koskaan.
Käyt monta viikkoa, ehkä kuukausia läpi raskaita hoitoja, väsyneenä, mieli maassa.
Etkä silti välttämättä parane. Hoidot saattavat jopa heikentää tilasi entisestään huonommaksi. Mitään 100% takeita et saa paranemisesta.
Sinulla on epävarmuus kaikesta, mikä liittyy tulevaan. Et uskalla enää toivoa, etkä suunnitella mitään.
Vaikka eihän täysin terveet ihmisetkään tiedä tulevasta, mikä tahansa muukin asia, kuin syöpä, voi aiheuttaa kuoleman, tai sairastelua. Mutta mammografia on mielestäni, pelottava tutkimus. siellä käytyäsi, saatat saada tiedon, jonka kanssa ei ole helppo elää.
Sitä se on syöpädiagnoosi, vaikka asiaa koetetaankin kaunistella, antamalla toivoa leikkauksilla ja hoidoilla ja luoda mielikuvaa, että näin syöpä saadaan sinusta pois ja pelastut.
Tämän takia minä en ole koskaan ollut halukas menemään mammografiaan, koska tieto lisää tuskaa.
Mutta jouduin ko.tutkimukseen pakosta, toisen sairauden jatkotutkimuksissa.
Sairauden, jonka minussa aiheutti juurikin tämä syöpä, joka alkoi vasta nyt oireilemaan.
Niinhän se sitten oli, kuten olin aina pelännyt. Minulta löytyi rintasyöpä ja sain ikäänkuin kuolemantuomion. Nyt olen menossa leikkaukseen jne. Mutta en usko niistä huolimatta eläväni montaakaan vuotta. En eläisi syövän kanssa, enkä elä kovin montaa vuotta enempää vaikka se hetkeksi hoidettaisiinkin pois.
Rintasyöpäseulonnassa ei niinkään kammota ne tutkimuslaitteet ja tuntemukset rinnoissa.
Vaan tutkimuksen tulos, sen odottelu ja pelko siitä mitä sieltä löytyy.
Yleisestihän syövän löytämistä varhaisessa vaiheessa pidetään hyvänä asiana.
Mutta liittyy tähän tutkimukseen liittyy huonojakin puolia.
Syöpä saattaa muhia jonkun rinnassa monia vuosia, salaa, aiheuttamatta sen kummenpia
oireita. Et kuitenkaan tunne itseäsi väsyneeksi, tai masentuneeksi. Jos et tiedä, että sinulla on syöpä, et ole masentunut ja toivoton. Elämäsi on edelleen aika normaalia.
Mutta, jos mammografia paljastaa, että rinnastasi löytyi syöpäkasvain, tai useampia. Silloin sinä saatat sairastua myös henkisesti. Tuntuu kuin saisit yhtäkkisen kuolemantuomion. Tämän jälkeen, lähes jokainen alkaa ottamaan selvää syövänhoidosta ja selviytymismahdollisuuksistaan Netistä mm. löydät ristiriitaista tietoa syöpäpotilaiden kohtaloista. Syövänhoidosta, puolesta ja vastaan. Monilla on myös paljon tuttavia ja läheisiä. Joten on nähty konkreettisesti, millaista syövän sairastaminen on
ja mihin se voi johtaa, hoidoista huolimatta.
Tapauksista riippuen, jatkoaikaa annetaan, vain 3-5 vuotta. Se on aika lohduton tieto. Ottaen huomioon sen, että olet silti tehnyt kaikkesi, saadaksesi lisää elinpäiviä.
Elämäsi lukujärjestyskin on mennyt ihan sekaisin.
Siihen on mennyt paljon myös rahaa, vaikka et sitä enää pystyisi ansaitsemaan.
Sillä joudut panostamaan todella paljon, kun syövänhoitoruljanssi alkaa. Silloin tarvitaan todella paljon fyysistä ja henkistä jaksamista. Miten hullua ja nurinkurista! Näitä tarvitaan juuri silloin eniten, kun niitä on vähemmän kuin koskaan.
Käyt monta viikkoa, ehkä kuukausia läpi raskaita hoitoja, väsyneenä, mieli maassa.
Etkä silti välttämättä parane. Hoidot saattavat jopa heikentää tilasi entisestään huonommaksi. Mitään 100% takeita et saa paranemisesta.
Sinulla on epävarmuus kaikesta, mikä liittyy tulevaan. Et uskalla enää toivoa, etkä suunnitella mitään.
Vaikka eihän täysin terveet ihmisetkään tiedä tulevasta, mikä tahansa muukin asia, kuin syöpä, voi aiheuttaa kuoleman, tai sairastelua. Mutta mammografia on mielestäni, pelottava tutkimus. siellä käytyäsi, saatat saada tiedon, jonka kanssa ei ole helppo elää.
Sitä se on syöpädiagnoosi, vaikka asiaa koetetaankin kaunistella, antamalla toivoa leikkauksilla ja hoidoilla ja luoda mielikuvaa, että näin syöpä saadaan sinusta pois ja pelastut.
Tämän takia minä en ole koskaan ollut halukas menemään mammografiaan, koska tieto lisää tuskaa.
Mutta jouduin ko.tutkimukseen pakosta, toisen sairauden jatkotutkimuksissa.
Sairauden, jonka minussa aiheutti juurikin tämä syöpä, joka alkoi vasta nyt oireilemaan.
Niinhän se sitten oli, kuten olin aina pelännyt. Minulta löytyi rintasyöpä ja sain ikäänkuin kuolemantuomion. Nyt olen menossa leikkaukseen jne. Mutta en usko niistä huolimatta eläväni montaakaan vuotta. En eläisi syövän kanssa, enkä elä kovin montaa vuotta enempää vaikka se hetkeksi hoidettaisiinkin pois.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.