Kaikkiaan vaikuttaminen on Limnéllin mukaan luonteeltaan pitkäkestoista. Sillä pyritään luomaan epäluottamusta ja eripuraa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kärjistämään herkkiä yhteiskunnallisia keskustelunaiheita kuten maahanmuutto ja Nato-kysymys.
Jarno Limnéll.
Jarno Limnéll. (KUVA: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva)
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin Aki-Mauri Huhtisen mukaan kovin vahvan disinformaatiokampanjan ujuttaminen suomalaiseen keskusteluun on kuitenkin vaikeaa.
Poikkeuksena ovat turvallisuuspoliittiset kysymykset, joista suomalaisilla ei hänen mukaansa ole useinkaan kovin laajaa kokonaiskuvaa. Tällaisia kysymyksiä ovat Nato-liittoutuminen tai se, onko Venäjä meille uhka vai ei.
Juuri siksi ulkoisiin uhkiin liittyviin mielipiteisiin ja asenteisiin voidaan hänen mukaansa myös vaikuttaa ulkopuolelta herkemmin.
Entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo uudessa kirjassaan Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu uskovansa, että ensi vuoden alusta käytävät Suomen presidentinvaalit ovat Venäjälle mielenkiintoinen informaatiovaikuttamisen kohde.
Entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.
Entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen. (KUVA: Markku Ulander / Lehtikuva)
Himanen uskoo Venäjän olevan kiinnostunut etenkin Suomen presidentin toteuttamasta ulkopolitiikasta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Hän keskittyy kirjassaan Venäjän mahdollisiin vaikutusyrityksiin, mutta Suomeen voidaan toki pyrkiä vaikuttamaan monelta muultakin suunnalta.
Vaikuttamiseen pyrkivillä tahoilla on jo nyt käytössään laaja ja monipuolinen keinojen valikoima, eikä kaikkia menetelmiä ole välttämättä edes mahdollista tunnistaa. Nykyteknologia, digitaalinen ympäristö ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuus tekevät vaikuttamisesta myös entistä helpompaa
Jarno Limnéll.
Jarno Limnéll. (KUVA: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva)
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin Aki-Mauri Huhtisen mukaan kovin vahvan disinformaatiokampanjan ujuttaminen suomalaiseen keskusteluun on kuitenkin vaikeaa.
Poikkeuksena ovat turvallisuuspoliittiset kysymykset, joista suomalaisilla ei hänen mukaansa ole useinkaan kovin laajaa kokonaiskuvaa. Tällaisia kysymyksiä ovat Nato-liittoutuminen tai se, onko Venäjä meille uhka vai ei.
Juuri siksi ulkoisiin uhkiin liittyviin mielipiteisiin ja asenteisiin voidaan hänen mukaansa myös vaikuttaa ulkopuolelta herkemmin.
Entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo uudessa kirjassaan Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu uskovansa, että ensi vuoden alusta käytävät Suomen presidentinvaalit ovat Venäjälle mielenkiintoinen informaatiovaikuttamisen kohde.
Entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.
Entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen. (KUVA: Markku Ulander / Lehtikuva)
Himanen uskoo Venäjän olevan kiinnostunut etenkin Suomen presidentin toteuttamasta ulkopolitiikasta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Hän keskittyy kirjassaan Venäjän mahdollisiin vaikutusyrityksiin, mutta Suomeen voidaan toki pyrkiä vaikuttamaan monelta muultakin suunnalta.
Vaikuttamiseen pyrkivillä tahoilla on jo nyt käytössään laaja ja monipuolinen keinojen valikoima, eikä kaikkia menetelmiä ole välttämättä edes mahdollista tunnistaa. Nykyteknologia, digitaalinen ympäristö ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuus tekevät vaikuttamisesta myös entistä helpompaa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.